Itse lasken että kun suomalaisten keskipalkka on noin 2.600 euroa kuussa että palkkaa pitäisi vuositasolla jäädä itselle vähintään 32.000 euroa jotta hommassa olisi mieltä, ei sitä ilmaiseksi viitsi paskalle haista. Jos molemmat töissä tilalla niin 64.000 euroa. Tuolla 10 lehmällä vaikka kaikki jäisi voitoksi ei siis päästä tuollaisiin lukemiin. Tietysti tavoitteet kukin asettaa itse itselleen tuon palkan suhteen.
Tämä on hirvittävän tilakohtainen juttu mutta jos katsotaan vaikka maatalouskalenterin mallilaskelmissa maidon tuotantokustannusta eli 48 senttiä litra. Siinä on pikaisesti laskien työkustannusta (palkkaa) noin 19 senttiä per litra. Laskekaas muuten huvikseen tuossa tuotantokustannuslaskelmassa mitä tapahtuu jos hinta laskee luokkaa 25 senttiä/litra? Mutta tuossa on laskettu tuon verran. Kun tuottajahinta tästä vähän laskee niin veikkaan että se mitä marginaalia jää on 12-15 senttiä per litra työkustannuksille. Jos haluan saada tuolla marginaalilla meille työpalkan 64.000 euroa niin litroja on vuositasolla saatava myytyä noin 450.000 litraa eli 50-60 lehmää pitää olla. Mutta että tästä on kyse. Kun katteeksi jäävä marginaali pienenee niin yksiköitä pitää olla riittävästi että saa palkan itselleen.
Tässä tulee tietysti vielä sitten tuon tuen vaikutus. Olen seurannut täällä Paalinpyörittäjän ja emo-heikin keskusteluja monessa ketjussa. Merkillepantavaa on että heillä on minun mielestäni täysin erilainen lähestymislähtökohta tähän touhuun. Olen tietysti voinut ymmärtää väärin mutta jos näin on niin joku varmaan korjaa? Mutta Paalinpyörittäjä pyrkii yksikkökokoa kasvattamalla ja tehokkuutta lisäämällä siihen että tuo katteeksi ja palkaksi jäävä marginaali jäisi riittävän suureksi kaikissa oloissa ja koska tukien merkitys liikevaihdosta on pieni joutuu tekemään tuloksensa liikevaihtoa (yksikkökokoa) kasvattamalla ja marginaalia tehokkuuden avulla lisäämällä. Sen sijaan emo-heikki tuntuu ottavan rennosti, ei pyrikään kasvattamaan mitään ja laskee että saa niin paljon tukia että vaikka tuotannosta ei jäisi mitään katetta niin tuet jäävät verotettavaksi tuloksi. Jokainen voi itse tykönään laskea kumpi lähestymislähtökohta pitää sisällään suuremman riskin jos tukipolitiikka sattuukin muuttumaan...
Mutta että tällaista minulta tällä kertaa. Ei se iso yksikkö tietysti mikään autuaaksi tekevä asia ole ja molemmat onnistuvat sekä tekemään tulosta että tappiota jos niikseen tulee. Mutta oikein johdettuna isompi yksikkö antaa mahdollisuuden selvitä paremmin sekä tukipolitiikan että hintojen heilahteluista jos tuotanto on tehokasta ja järkiperäistä. Isommasta liikevaihdosta pienemmälläkin marginaalilla jää jotain viivan alle. Pieni yksikkö selviää tinkimällä palkasta ja syöttämällä tukkeja lehmille mutta esimerkiksi itse perheellisenä tiedän että se palkasta tinkiminen ei aina ole ihan helppoa kun elääkin pitäisi ja lapsetkin on tuossa jne jne.
Näinhän se voi olla ....
Ei mielestäni tilakoon kasvattaminen ole huono juttu, se voi olla jopa paras tapa nostaa tilan tuottoa.
Itse en muuten kommentoi, mutta oletan Paalinpyörittäjän harrastavan aika paljon koneurakointia, joka on yksi hyvä tapa kasvattaa liikevaihtoa, itsellä ei ole kiinnostusta tuohon suuntaan.
Keskitys lihantuotantoon ja tarkoitus on perehtyä enempi suoramyynnin puolelle, eli erikoistua siihen suuntaan.
