A-Studion EVR ja EVVM -haastattelut tulivat sellaisena kuin ne oli tarkoitettukin.

Odotin kuitenkin enemmän ko lyhenteiden taustaa. Toimittajatkin sanoivatkin, että euron vakausmekanismit ovat vaalien tärkein asia.

Heli Paasio vastasi molempiin lyhenteisiin: Emmä tiedä.
Paasio ei tiennyt Suomen lupaamasta Kreikka-lainan rahamäärästä eikä Irlanti-lainan takauksesta sen paremmin kuin pysyvään vakausmekanismiin päätetystä määrästäkään.
Paasio kertoi saavansa tietoa uutisista ja sanoi: Mitä enemmän ministerit selvittävät sitä enemmän tulee epävarmuutta.

Ministeri Jan Vapaavuori meni sanattomaksi, huokasi ja tuli vaivautuneen näköiseksi ja sanoi: Ei ihan helppoa.
Ministerikään ei tiedä, mitä  pääministeri ja valtiovarainministeri hallituksessa ajavat.

Risto Autio oli rehellinen ja tunnusti, että rivikansanedustajat tekevät päätöksiä hataran tiedon pohjalta!

A-Studion EVR ja EVVM -haastattelut tulivat sellaisena kuin ne oli tarkoitettukin.

Odotin kuitenkin enemmän ko lyhenteiden taustaa. Toimittajatkin sanoivatkin, että euron vakausmekanismit ovat vaalien tärkein asia.

Heli Paasio vastasi molempiin lyhenteisiin: Emmä tiedä.
Paasio ei tiennyt Suomen lupaamasta Kreikka-lainan rahamäärästä eikä Irlanti-lainan takauksesta sen paremmin kuin pysyvään vakausmekanismiin päätetystä määrästäkään.
Paasio kertoi saavansa tietoa uutisista ja sanoi: Mitä enemmän ministerit selvittävät sitä enemmän tulee epävarmuutta.

Ministeri Jan Vapaavuori meni sanattomaksi, huokasi ja tuli vaivautuneen näköiseksi ja sanoi: Ei ihan helppoa.
Ministerikään ei tiedä, mitä  pääministeri ja valtiovarainministeri hallituksessa ajavat.

Risto Autio oli rehellinen ja tunnusti, että rivikansanedustajat tekevät päätöksiä hataran tiedon pohjalta

  Onhan siellä se ryhmäkuri jonka mukaan osaa painaa oikeaa nappia,ainahan sekään ei ole kaikilta onnistunut..

Kaksi A-Studiosta litteroitua istuvien kansaedustajien vastausta:

Risto Autio (kesk.):
Onhan ne sillon vaikeita asioita, jos sä oikeesti joudut päättämään tällaisia.
Rivikansanedustajat menevät joukon jatkona ja hyvin matalalla osaamisella eduskunta välillä päättää asioita johtuen siitä, että suurin osa kansanedustajista ei ole niinku asioista - oli se sitten mikä tahansa laki - niin täysin perillä.

Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.):
Väittäisin, että istuvat kansanedustajat ovat parhaansa mukaan yrittäneet ymmärtää. Ei ne helppoja oo.
EVVR? -Ei voi vähempää kiinnostaa.
(ei Alanko-Kahiluoto varmaan vastausta vitsiksi tarkoittanut, vaikka nauroi vastaukselleen)

Näin Suomikin voi upota Euroopan velkasuohon

Taloussanomat
Jan Hurri
30.3.2011 07:02

Suomen velkaisuutta kuvaavat tunnusluvut ovat eurooppalaista valioluokkaa – vielä. Velkakriisiin liittyvät hätätoimet ja -sitoumukset vetävät nyt myös Suomea velkasuohon. Suomella voi jo nyt olla muiden maiden hätärahoitukseen liittyviä suoria ja epäsuoria vastuita ja niihin liittyviä riskejä yhtä paljon kuin valtiolla on omaa velkaa.

Lisää tekstiä:

Suomella jo nyt 30 miljardin euron riskit

Suomen vastuulla olevat noin kymmenen miljardin euron luotto- ja takauslupaukset voivat paisua jo nyt tehtyjen sopimusten perusteella laskutavasta riippuen kolmin- tai viisinkertaisiksi.

Noin kymmenen miljardin euron sitoumuksiin päästään, jos lasketaan yhteen:

♦ Suomen osuus euromaiden Kreikalle lupaamista 80 miljardin euron hätäluotoista, noin 1,5 miljardia euroa,

♦ Suomen osuus euromaiden väliaikaiselle vakausrahastolle EFSF:lle (European Financial Stability Facility) luvatuista yhteensä 440 miljardin euron pääomista ja takauksista, runsaat kahdeksan miljardia euroa, ja

♦ Suomen osuus EU:n 60 miljardin euron kriisirahastosta EFSM:stä (European Financial Stability Mechanism), vajaat miljardi euroa.

Suomen vastuulla oleva summa kasvaa jo nyt noin 30 miljardiin euroon, Jos Kreikka-lainan ja EFSF-sitoumusten päälle lasketaan:

♦ Suomen osuus valmisteilla olevasta Euroopan 500 miljardin euron pysyvästä vakausmekanismista ESM:stä, noin yhdeksän miljardia euroa,

♦ Suomen Pankin osuus euroalueen keskuspankin EKP:n kriisimaihin liittyvistä noin 500 miljardin euron epätavallisista riskeistä, noin kymmenen miljardia euroa, ja

♦ Suomen osuus Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n noin 400 miljardin euron uusista valmiusluotoista, noin 2,5 miljardia euroa.

Lähdeviittaus:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/03/30/nain-suomikin-voi-upota-euroopan-velkasuohon/20114402/12

Aika kallista ?

Tästä kuvasta näkee Euroopan maiden ristiinlainauksen.

Kuva on Suomen Kuvalehdestä ja sen tietolähde on New York Times/Järjestelypankki BIS.




Lisätietoa:
http://keskustelu.promerit.net/index.php/topic,1522.0.html

Kuvion lähde:

Suomen Kuvalehti
Juha Jaakkola
14.5.2010 klo 16:30

Otsikko:
Kreikan talouskriisi talttui rahalla, mutta pelastuiko euro: PIGS-maat yhä velkaa tuhansia miljardeja


osoite:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/kreikan-talouskriisi-talttui-rahalla-mutta-pelastuiko-euro-pigs-maat-yha-velkaa-tuhansia-miljardeja

Milloin Jaakkola ottaa kantaa Suomen sisäiseen "kestävyysvajeeseen"?? Kovasti paasaat siitä, miten muiden törsäilyjä ei tulisi olla maksamassa, mutta suomalaisen yhteiskunnan trendi on sellainen, että tuosta parjaamastasi lippaasta ollaan kerjuulla muutaman vuoden kuluttua. Eikä siihen johda muiden euromaiden velkojen takaukset ja maksut, vaan kotikutoinen "hyvinvointi", johon ei oikeasti ole varaa.....

Milloin Jaakkola ottaa kantaa Suomen sisäiseen "kestävyysvajeeseen"??

Ei kansakoulunopettaja semmosesta tiedä yhtään mitään.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 31.03.11 - klo:08:59

Milloin Jaakkola ottaa kantaa Suomen sisäiseen "kestävyysvajeeseen"??

Ei kansakoulunopettaja semmosesta tiedä yhtään mitään.

Eikä ay-liiton ex-agitaattori.

Huippu oli se eilinen iltalehden intialaisen tekemä työtarjous suomalaiselle. Ei siivojan jobi kelvannut kun liitosta, kelasta, soskusta ja työkkäristä tienaa yhteensä paremmin kotona olemalla kuin töissä käymällä.

Huippu oli se eilinen iltalehden intialaisen tekemä työtarjous suomalaiselle. Ei siivojan jobi kelvannut kun liitosta, kelasta, soskusta ja työkkäristä tienaa yhteensä paremmin kotona olemalla kuin töissä käymällä.

Kepulaisten ja demarien rakentama systeemi, jottei kenenkään tarvisi tehdä mitään.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 31.03.11 - klo:10:41

Huippu oli se eilinen iltalehden intialaisen tekemä työtarjous suomalaiselle. Ei siivojan jobi kelvannut kun liitosta, kelasta, soskusta ja työkkäristä tienaa yhteensä paremmin kotona olemalla kuin töissä käymällä.

Kepulaisten ja demarien rakentama systeemi, jottei kenenkään tarvisi tehdä mitään.

Totta, onhan se noinkin, toisaalta sama asia saataisiin aikaiseksi säätämällä yksiselitteinen minimipalkkalaki, joka takaisi minimiansiot jokaiselle, tämä nykysysteemi on vähän sekava.

Milloin Jaakkola ottaa kantaa Suomen sisäiseen "kestävyysvajeeseen"??

Koko ajan olen ottanut kantaa.
Mistähän johtuu, että Suomella on kestävyysvaje?

Kovasti paasaat siitä, miten muiden törsäilyjä ei tulisi olla maksamassa,

Ei kyseessä ole törsäily, vaan maailman suurin amerikkalaisten miljardööripankkiirien puhallus.
Näyttää siltä, että tähän suomalaiset haluavat maksajina osallistua.

Kovasti paasaat siitä, miten muiden törsäilyjä ei tulisi olla maksamassa, mutta suomalaisen yhteiskunnan trendi on sellainen, että tuosta parjaamastasi lippaasta ollaan kerjuulla muutaman vuoden kuluttua.

?

Eikä siihen johda muiden euromaiden velkojen takaukset ja maksut, vaan kotikutoinen "hyvinvointi", johon ei oikeasti ole varaa.....

Suomen osallistuminen euromaiden velkojen maksuun ja takausvastuuisiin lisäävät kestävyysvajetta.

Tähän samaan globaaliin puhallukseen liittyy 1990-luvun lama ja sen seuraukset.
Mm. valtionvelka, josta ei ole päästy eroon. Toiset ovat tosin kiitelleet Lipposen hallitusta siitä että lamasta päästiin!

2000-luvulla Suomen teollisuudella meni niin hyvin, ettei koskaan, mutta verotuloja ei kertynyt velkojen maksamiseksi.
Suomen hyvinvointi ei parantunut.



Mistähän Suomen kestävyysvaje johtuu?
Olen siitäkin kirjoittanut.

Ei kyseessä ole törsäily, vaan maailman suurin amerikkalaisten miljardööripankkiirien puhallus.
Näyttää siltä, että tähän suomalaiset haluavat maksajina osallistua.

Pidettäisikö nyt ihan asiat asioina ja nää salaliittoteoriat ominaan. Rahalla toki spekuloivat ne joilla sitä on.....

Suomen osallistuminen euromaiden velkojen maksuun ja takausvastuuisiin lisäävät kestävyysvajetta.
Tähän samaan globaaliin puhallukseen liittyy 1990-luvun lama ja sen seuraukset.
Mm. valtionvelka, josta ei ole päästy eroon. Toiset ovat tosin kiitelleet Lipposen hallitusta siitä että lamasta päästiin!
2000-luvulla Suomen teollisuudella meni niin hyvin, ettei koskaan, mutta verotuloja ei kertynyt velkojen maksamiseksi.
Suomen hyvinvointi ei parantunut.

Poliitkot keksii kilvan lisää rahanreikiä silloin kun menee hyvin. Julkista sektoria paisutetaan, rahan lutrausta sektorilta toiselle lisätään. Eipä jää rahaa velkojen maksuun.

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 31.03.11 - klo:12:20

Tähän samaan globaaliin puhallukseen liittyy 1990-luvun lama ja sen seuraukset.
Mm. valtionvelka, josta ei ole päästy eroon. Toiset ovat tosin kiitelleet Lipposen hallitusta siitä että lamasta päästiin!
2000-luvulla Suomen teollisuudella meni niin hyvin, ettei koskaan, mutta verotuloja ei kertynyt velkojen maksamiseksi.
Suomen hyvinvointi ei parantunut.

Poliitkot keksii kilvan lisää rahanreikiä silloin kun menee hyvin. Julkista sektoria paisutetaan, rahan lutrausta sektorilta toiselle lisätään. Eipä jää rahaa velkojen maksuun.

Ei julkista sektoria ole 1990-luvun laman jälkeen paisutettu.

Rahat eivät ole riittäneet, koska verotuloja ei ole riittävästi kertynyt.
Mistähän verotulojen riittämättömyys on johtunut?

Mistähän kuntien menojen kasvu on johtunut?

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 31.03.11 - klo:12:35

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 31.03.11 - klo:12:20

Tähän samaan globaaliin puhallukseen liittyy 1990-luvun lama ja sen seuraukset.
Mm. valtionvelka, josta ei ole päästy eroon. Toiset ovat tosin kiitelleet Lipposen hallitusta siitä että lamasta päästiin!
2000-luvulla Suomen teollisuudella meni niin hyvin, ettei koskaan, mutta verotuloja ei kertynyt velkojen maksamiseksi.
Suomen hyvinvointi ei parantunut.

Poliitkot keksii kilvan lisää rahanreikiä silloin kun menee hyvin. Julkista sektoria paisutetaan, rahan lutrausta sektorilta toiselle lisätään. Eipä jää rahaa velkojen maksuun.

Ei julkista sektoria ole 1990-luvun laman jälkeen paisutettu.

Rahat eivät ole riittäneet, koska verotuloja ei ole riittävästi kertynyt.
Mistähän verotulojen riittämättömyys on johtunut?

Mistähän kuntien menojen kasvu on johtunut?

  90 luvun laman jälkeen valtion tehtäviä siirrettiin kunnille. Tämä oli selvä päätös jo silloin tasaveroon siirtymisestä.
Nyt eilen Mari esitti visionsa terveydenhuollon uudistamiseksi. Hänen mukaansa kuntien päätösvaltaa pitää lisätä. Just joo ,kyllä se siitä