Kerrohan si ihmees mite onnistuu, helpottais kummast ku yksin touhuu.

Pneumalla jää helposti raitoja perinteisin menetelmin. Monasti olen kevät viljoja ja heinänsiemenet kylvänyt 2-lautasisella lannoitteen levittimellä, pelkästään jälkien perusteella. Noista olen sadon tehnyt säilörehuksi tai laiduntanut. Tuollain tehden tasaisuus ei ole ollut huippu, mutta yrittämällä varmasti parempi ja ajo-opastimella ja määränsäädöllä hyvä. Nopeaa ainakin

25 ha syysvehnää kylvössä. Piiriojan kaivuuta nyt ja jos kelit sallii niin jatketaan kylvöä. 5 päivässä kynnettiin, äestettiin ja kylvettiin tuo 25 ha. Lohkoja 11 kpl ja hyvin monimuotoisia

Minkämoisella kalustolla ja kuinka monen hengen voimin mahtoi tinki tulla valmiiksi?

Lainaus käyttäjältä: Make - 19.09.23 - klo:18:30

25 ha syysvehnää kylvössä. Piiriojan kaivuuta nyt ja jos kelit sallii niin jatketaan kylvöä. 5 päivässä kynnettiin, äestettiin ja kylvettiin tuo 25 ha. Lohkoja 11 kpl ja hyvin monimuotoisia

Minkämoisella kalustolla ja kuinka monen hengen voimin mahtoi tinki tulla valmiiksi?

4*14 paluuaurat, 7 m äes, 3 m sivupyöräkone. Pääosin emännän kanssa tehtiin, välillä vähän hoidettiin eläimiäkin. Aurat liikkui parhaimmillaan yli 20 tuntia vuorokaudessa. Toistasataa tuntia tuli traktorien mittareihin.

Pneumalla jää helposti raitoja perinteisin menetelmin. Monasti olen kevät viljoja ja heinänsiemenet kylvänyt 2-lautasisella lannoitteen levittimellä, pelkästään jälkien perusteella. Noista olen sadon tehnyt säilörehuksi tai laiduntanut. Tuollain tehden tasaisuus ei ole ollut huippu, mutta yrittämällä varmasti parempi ja ajo-opastimella ja määränsäädöllä hyvä. Nopeaa ainakin

Elhon peltiläppien kulmalla on merkitystä. Vilja toisaalta pomppii leveämmälle kuin apulannoite, jolla herkästi tulee suuttimen kohdalle tummempi raita. Rukiilla havaitsin, ettei lannoiteraitojen tapaista viivaa niinkään tule.  Pneuma on pyrittävä pitämään mahdollisimman korkealla, niin se viljaroiske kerkiää leviämään omalle metrilleen. Päisteissä Pneumalla voi ajaa kuin traktoriruiskulla, vivusta kiinni ja vivusta auki. Punaiset peitatut siemenet näkyvät tasausäestetyllä pellolla hyvin, ja multaus matalalla kulkevalla tiheäpiikkisellä joustopiikillä tasaa niitä raitoja, kun multakin sinkoillee sinne tänne. Päällekkäin ajaminen tekee Pneumalla tuuhean raidan kyllä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 19.09.23 - klo:08:33

Miten siis mielestäsi tukipolitiikka on vaikuttanut viljelytouhuun?

Hyvin monessa yksittäisessä "muodissa". Katsopa, kuinka iso osa pelloista enää on kerääjäkasveilla, sen jälkeen kun tuet karsittiin suurimmalta alalta ? Tuo kerääjäkasvi on malliesimerkki keinotekoisesta viljelytavasta, joka pysyy hengissä vain tuen avulla. Tuotantotuilla on myös ollut vaikutusta yksittäisten kasvilajien viljelyn laajenemiseen, ja lopulta sitten ylituotantoon ja vastaliikkeeseen. Herne, pellava, auringonkukka, öljykasvit, ne ovat nousseet pinnalle, kun niiden mukana seuraa kannustin. Sas nähdä, miten herneen tulva hoidetaan.  Nyt tämä kasvipeitteisyystuki näkyy toimivan niin, että se, mitä jää syysviljan kylvöstä vaille, kynnetään tai ainakin muokataan syksyllä.

Useimmiten pitemmän ajan seurauksena on ollut tukien vähentäminen tai ehtojen kiristäminen , kuten aikanaan lantun kiihkeän viljelysuosion jälkeen jossakin vaiheessa kävi, tai sitten viljelyn muututtua sopimusviljelyksi, tuotantotuen merkitys poistuu, kuten rukiilla. Tietysti proruissit olisivat voineet lobata erikoiskasvituen pieneksi lisäbonukseksi, vähän ehkä olisi kuitenkin haiskahtanut "erikoiskasvituki" kummalliselle, ruis sentään oli Suomessa viljellyin vilja 1800- luvulla ja 1900-luvun alussa se joutui antamaan tilaa hevosten käyttämälle kauralle. Mikä "erikoiskasvi"  se semmoinen ruis nyt sitten olisikaan ?

Luomutuen väheneminen voi ajaa hyvinkin ison osan viljelijöistä takaisin tavanomaiseen. Ehkä markkinat vaan ovat rajalliset.

-SS-

Niin kai ne markkinat ohjaisikin tuotantoa ainakin paremmin kuin nyt jos olisi vain tasatuki per hehtaari?

Ensi viikolla kelit voisi alkaa seljetä ja syysnisun kylvö tulla mahdolliseksi. Pellolla kävelin äsken sen verran, että ei mitenkään ylimärältä tunnu. Tuo kun kuivahtaa, niin mahdollisuuksia, niitä on.

Kyntäessä oli senverran kuivaa ja kovaa, että tahto aurojen takapää välillä nousta pintaan. Joutui kärjet ja vantaat vaihtamaan kesken ja silti tuppasi välillä nousemaan pintaan. Melkein heti kynnön jälkeen sai äestää. Nyt tuli kymmenkunta milliä. Eiköhän perjantaina kylvetä lisää.

Eilen kylvin. Oli kyllä aika pahuksen märkää mutta ei mahda mitään kun 2-3 päivän välein sataa eikä silloin kun tuo päätös tehtiin ollut pidempää poutaa näköpiirissä.

Kynnökset kuivuivat hyvin tänään. Töiden jälkeen illansuussa kerkiää pintalevittämään siemenet parille hehtaarille ja kertaäestyksellä sekaisin. Tänä iltana tuli jo kuudelta kuuro kylvöksille, saattaa parantaa itämistä. Näyttää siltä, että kynnökselle levittäminen toimii, vähentää huomattavasti ajokertoja. Jos kyntöauroissa on saanut pidetyksi nopeutta, ovat viilut jo aika sileät valmiiksi. Levitin oli helppo täyttää siilon elevaattorilla, kylvökoneella sinne ei mahtuisi. Onneksi Sampo ei tehnyt oljenpätkää vehnään, syytä en tiedä, Sampolla kun varmojen tietojen mukaan pitäisi aina tulla oljenpätkää.

Sitten jos ensi viikolla pitää pitemmän poudan, valmistelen maata ihan kylvökoneella kylvettäväksi. Flexi on muuttanut rikkoja orantsin väriseksi. Jostakin syystä huhtikuussa kylvetyt CL rapsin siemenet nyt sitten itivät vasta,  kukkavarret eivät olleet millänsäkään glyfosaatista ? Ovatkohan ne myös RR-rapseja salassa ?

-SS-

Ihmeen epävakaista tuntuu olevan ja paikat pysyy märkänä. Tuntuu kylväminen vaikealta ajatukselta. Huomenna melkein täytyisi vetäistä joku lohko auki odottelemaan kuivamista. Suoraan sanottuna ei oikein innosta tällä hetkellä. 

Ihmeen epävakaista tuntuu olevan ja paikat pysyy märkänä. Tuntuu kylväminen vaikealta ajatukselta. Huomenna melkein täytyisi vetäistä joku lohko auki odottelemaan kuivamista. Suoraan sanottuna ei oikein innosta tällä hetkellä. 

Ite tein nyt sellaset koeruudut syysvehnäl, että 5 ha huiskalla kylvöä ja multaus äkeellä ja 5 ha normi kylvöä.  Olosuhteet on ollut itämisel otolliset ja hyvin on huiskitut orastuneet, mutta tars opetalla ajaan paremmin ku päisteis varmaan 1000 kpl/m2 ja muual sais olla vähän reilummin.

Jollei nyt talvi tapa kaikkii, niin voi sitten ens syksynä vertailla miten tekee jatkossa. Varman vesisateen toi huiska vaatii päälle, kun jyvät sijoittuu 0-4 cm välille sekaisin.

Ihmeen epävakaista tuntuu olevan ja paikat pysyy märkänä. Tuntuu kylväminen vaikealta ajatukselta. Huomenna melkein täytyisi vetäistä joku lohko auki odottelemaan kuivamista. Suoraan sanottuna ei oikein innosta tällä hetkellä. 

Kyllä se vaatii sellaista normaalia suurempaa pinnistelyä, että kuurojen välissä aina vähän kerrallaan kerkiää syysviljat kylvämään. Ja tämmöisenä lämpimänä syksynä pitää muistaa ruiskuttaa kahukärpäset ja viirukaskaat, monen heikkosatoisen syysvehnän pohjalla on syksyn kahukärpästoukkavioitus tai kaskaista tarttunut viroosi.

Syysviljalle kääntö kevätviljoista on aina vähän väkisin tehtävä. Eri asia on, jos on aina merkittävä osa kesannolla tai kesannon kaltaisena maankäyttönä. Silloin on syyskesä aika valmistella puhdas syyskasvipohja. Jonkinlaisen riskin siinäkin ottaa, että joutuu keväällä aloittamaan uudestaan kevätviljoilla (siemenviljan saatavuus?) , tai jättämään vielä yhden vuoden lisää kesannolle.

Kevätviljojen käyttö syysviljojen alustukseen on aina hieman väkivaltainen prosessi, jos ei sitten ota riskiä sadon tuhoutumisesta kuivuuteen, aikaisten lajikkeiden muodossa.

-SS-

Kyllä ne viime kuunvaihteen runsaat sateet tuntuvat maassa vieläkin. Öinen katon ropina ja 10mm:n sade saa kerta toisensa jälkeen salaojiston virtaamaan runsaana, veden seisomaan puimurin raiteissa ja joen nousemaan miltei tulvakorkeuteen. Syyskylvöt loppuivat näillä kulmin viikko sitten viikonloppuna.

Tällä aukealla on kaikki mahdollinen kalusto käytössä, syyskylvöihin. Zenonit ja ledit ja himmeät halogeenit kimmeltävät tummuvan illan pimeydessä. Ovat kylväneet perinteisesti kyntöön, Väderstad topdownin tms mullokseen , Cultus+vaakatasojyrsin näkyi, kelajyrsinkin näkyi tiellä menevän. Mielenkiintoisin ohi pyyhältänyt kone oli telipyörästöllä varustettu pintalevitin, vihreä taisi olla, oliko mahdollisesti Amazone hinausvarustuksella, saattoi olla syysviljaa menossa levittämään.

Kokeilin pienen alan sänkeä muokata tandem-hankmolla ja pintalevitin vehnät siilosta melko tiheästi ja multasin matalasti vanhalla joustoäkeellä. Kyllähän se putu vähän paksuksi jäi siihen pintaan.

Kylvin kylvölannoittimellakin, mutta siivoamiseen menee enemmän aikaa kuin kylvämiseen, kostea multa takertuu jokapaikkaan. Kyllä tuo levitin helpompi ja nopeampi on.

Noin 80 % tästä muutaman neliökilometrin alalta on nyt kylvetty syysviljalla tai juuri nyt menossa. Muutkin ovat nyt löytäneet tämän myöhäisen syysvehnän kylvöajan.

-SS-