Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: SAS - 07.01.13 - klo:19:35
-
Maaseudussa oli taas juttua kuinka motojen ja ajokoneiden jälki metsissä on hirveää.
Täällä jotkut suisuttivat kuinka tehokkaita ja tuottavia nämä motot ovat verrattuna esim. metsuriin.
Mikä siinä on että korjuujälki on vuodesta toiseen kehnoa kaikissa harvennuksissa.Onko niin että näiden suurten metsäkoneiden tuottavuus livahtaa metsäyhtiöille ja urakoitsijalle kun taasen metsänomistajalle jää pilalle raiskattu metsä.
Kertokaa nyt te lukeneet ja viisaat tälle Weijjon sanoen "typerälle"metsätyömiehelle aivan arkiselle miksi tuottavuus ja tehokkuus ei näy työn jäljessä.?Onko peräti niin että jos korjuujälki olisi yhtä hyvää kuin metsurilla niin tuottavuutta ja tehokuutta ei noilla suurilla koneilla olisikaan ?Nyt joku valopää voi väittää että tänä talvena on ollut vaikeat korjuuolot ,se ei pidä paikkaansa koska motojen hakkujälkeä on aina pidetty kehnona.Miksi aina motomiehet syyttää korjuuoloja ?
Miksi näin kalliita ja hienoa eletroniikkaa käyttäviä koneita käytetään näin huonosti ja korjuujälki on huonoa.Onko kuskeissa vika vai missä?
-
Kuskeissa.
-
Kai se kuskeissa tosiaan on, mutta ite olen sattuneesta syystä tuos lenkkeillyt ja katsellut juuri viimetalvena "harvennettua" metsikköä ja täytyy sanoa, että se jälki ei kyllä paljon mieltä nostata, sinne on hakattu ajourat ja muuten siitä ei sitten oikeastaan huomaakkaan, että mitään ois tehty >:( Tosin isäntä ois voinu ite olla asialla ja tehdä ennakkoraivauksen, koska nyt sielä on myös se koskematon risukko. Mutta lähes seuraavan on erittäin tunnollisen isännän itse harventama sarka ja siinä kyllä silmä lepää, ero on kuin yöllä ja päivällä.
-
Itselläni pari metsälohkoa on harvennettu motolla ja mielestäni homma onnistui ihan kohtuudella, jälki ei "särje" silmää. Kyllä se tosiaan on kuskista ja ehkä koneen kostakin kiinni, mikä on jälki. Myös keli, milloin sinne metsään mennään vaikuttaa aika olennaisesti. Sen tuo harvennus kuitenkin aiheutti, että tapanin myrsky kaatoi lisää ja taas oli moto metsässä :(
-
Jos jälki on tuota kuin maastullin kuvassa niin jonkun pitää viheltää peli poikki >:(, jos kuskit älyä lopettaa niin maanomistajan sitte hänellähän on siihen täysi oikeus. Mutta miksi helvetissä huonosti kantavia mettiä pitää yrittää harventaa jos ei maa kertakaikkiaan kanna,ei se mettä pilalle mene vaikka harvennus vuoden pari odottaakin. ::) Suomessa on lisäksi kumma tapa et isolla motolla joutuu välillä tekee ensiharvennuksia, yrittäjille tappiollista toimintaa ,hyvä kuski saa kyllä isollakin koneella hyvän jäljen mutta tiliä hän ei tee >:( Ei luulis olevan liian vaikeeta organisoida työt että pikkumotot sais tehdä 1ja2 harvennuksia isommat sitte loput,ainakin ruåttis on näi.
-
Jos jälki on tuota kuin maastullin kuvassa niin jonkun pitää viheltää peli poikki >:(
Ja ainut kohta koko jutussa missä mainitaan koneellinen puunkorjuu.. ::)
Mutta mistään ei käy ilmi onko ko. kuvan jäljissä kysessä pelkästään koneellinen metsäkuljetus metsurityömaalla..
Ei silti ei tuollaisia jälkiä pidä hyväksyä mutta jokseenkin huvittavaa tuo SAS:sin tolkuton asentellisuus missä ei haluta nähdä kuin esihistoriallisen pedon tavoin mönkivä moto raiskaamassa metsää jälkipolvia järkyttävällä tavalla.
-
Jos jälki on tuota kuin maastullin kuvassa niin jonkun pitää viheltää peli poikki >:(
Ja ainut kohta koko jutussa missä mainitaan koneellinen puunkorjuu.. ::)
Mutta mistään ei käy ilmi onko ko. kuvan jäljissä kysessä pelkästään koneellinen metsäkuljetus metsurityömaalla..
Ei silti ei tuollaisia jälkiä pidä hyväksyä mutta jokseenkin huvittavaa tuo SAS:sin tolkuton asentellisuus missä ei haluta nähdä kuin esihistoriallisen pedon tavoin mönkivä moto raiskaamassa metsää jälkipolvia järkyttävällä tavalla.
Juurikin näin palatkaamme siis hevosella ajoon ja SASsiin ;D ;D Itse asiasta vielä niin ajokoneella oli se sitte traktori tai metsäkone ne kantavuus ongelmat tulee eteen.
-
Jos jälki on tuota kuin maastullin kuvassa niin jonkun pitää viheltää peli poikki >:(
Ja ainut kohta koko jutussa missä mainitaan koneellinen puunkorjuu.. ::)
Mutta mistään ei käy ilmi onko ko. kuvan jäljissä kysessä pelkästään koneellinen metsäkuljetus metsurityömaalla..
Ei silti ei tuollaisia jälkiä pidä hyväksyä mutta jokseenkin huvittavaa tuo SAS:sin tolkuton asentellisuus missä ei haluta nähdä kuin esihistoriallisen pedon tavoin mönkivä moto raiskaamassa metsää jälkipolvia järkyttävällä tavalla.
Taas bouli turhaa länkyttää eikä vastaa kysymyksiin mitä esitin .
-
Jos jälki on tuota kuin maastullin kuvassa niin jonkun pitää viheltää peli poikki >:(
Ja ainut kohta koko jutussa missä mainitaan koneellinen puunkorjuu.. ::)
Mutta mistään ei käy ilmi onko ko. kuvan jäljissä kysessä pelkästään koneellinen metsäkuljetus metsurityömaalla..
Ei silti ei tuollaisia jälkiä pidä hyväksyä mutta jokseenkin huvittavaa tuo SAS:sin tolkuton asentellisuus missä ei haluta nähdä kuin esihistoriallisen pedon tavoin mönkivä moto raiskaamassa metsää jälkipolvia järkyttävällä tavalla.
Taas bouli turhaa länkyttää eikä vastaa kysymyksiin mitä esitin .
Mä en nyt kyllä oikein tiedä.
Epäilen että vastaukseni ei miellytä sinua eikä palvele sinun asenteellisia ajatuksiasi niin arvioisin riskin siitä että tämäkin ketju häviää aloittajan toimesta jonnekin bittiavaruuteen vieden mukanaan vastaukseni vaivannäköön nähden turhan suureksi. >:(
-
Maaseudussa oli taas juttua kuinka motojen ja ajokoneiden jälki metsissä on hirveää.
Täällä jotkut suisuttivat kuinka tehokkaita ja tuottavia nämä motot ovat verrattuna esim. metsuriin.
Mikä siinä on että korjuujälki on vuodesta toiseen kehnoa kaikissa harvennuksissa.Onko niin että näiden suurten metsäkoneiden tuottavuus livahtaa metsäyhtiöille ja urakoitsijalle kun taasen metsänomistajalle jää pilalle raiskattu metsä.
Kertokaa nyt te lukeneet ja viisaat tälle Weijjon sanoen "typerälle"metsätyömiehelle aivan arkiselle miksi tuottavuus ja tehokkuus ei näy työn jäljessä.?Onko peräti niin että jos korjuujälki olisi yhtä hyvää kuin metsurilla niin tuottavuutta ja tehokuutta ei noilla suurilla koneilla olisikaan ?Nyt joku valopää voi väittää että tänä talvena on ollut vaikeat korjuuolot ,se ei pidä paikkaansa koska motojen hakkujälkeä on aina pidetty kehnona.Miksi aina motomiehet syyttää korjuuoloja ?
Miksi näin kalliita ja hienoa eletroniikkaa käyttäviä koneita käytetään näin huonosti ja korjuujälki on huonoa.Onko kuskeissa vika vai missä?
Vika on keksitty.
On vaan tiettyjä faktoja joista muutama. Eli kaikki metsät on saatava harvennettua, ja koska metsurityönä tehtynä valmista tulee päivässä vähän niin se tulisi niin kalliiksi että isännillä ei ole halua tai varaa kustantaa tätä työtä. Lisäksi ihmiset on niin mukavuudenhaluisia että metsureita on vaikea löytää. Tämän takia harvennukset on "pakko" tehdä koneella. Itse työnjäljessä ei ole mitään vikaa jos aluskasvillisuus on raivattu ja korjuu tehdään tarvittaessa talvella ja motokuski jaksaa havuttaa ajourat kunnolla. Harvennushakkuiden suurin ongelma on järjettömyyksiin kasvaneet ajokoneet jotka vaatii hirveän uran mahtuakseen kulkemaan.
Niin ja sitten viellä yksi asia. Maanomistaja tai hänen edustajansa pitäisi käydä joka päivä metsässä kun harvennuskone on metsässä. Tämä ei tarkoita että on käytävä *****ilemassa kuskille mutta katsomassa miltä jälki näyttää ja pitääkö tehdä jotain nopeita harkitsemattomia liikkeitä kuten esim puhaltaa peli poikki jos maasto ei kestäkään.
-
Maaseudussa oli taas juttua kuinka motojen ja ajokoneiden jälki metsissä on hirveää.
Täällä jotkut suisuttivat kuinka tehokkaita ja tuottavia nämä motot ovat verrattuna esim. metsuriin.
Mikä siinä on että korjuujälki on vuodesta toiseen kehnoa kaikissa harvennuksissa.Onko niin että näiden suurten metsäkoneiden tuottavuus livahtaa metsäyhtiöille ja urakoitsijalle kun taasen metsänomistajalle jää pilalle raiskattu metsä.
Kertokaa nyt te lukeneet ja viisaat tälle Weijjon sanoen "typerälle"metsätyömiehelle aivan arkiselle miksi tuottavuus ja tehokkuus ei näy työn jäljessä.?Onko peräti niin että jos korjuujälki olisi yhtä hyvää kuin metsurilla niin tuottavuutta ja tehokuutta ei noilla suurilla koneilla olisikaan ?Nyt joku valopää voi väittää että tänä talvena on ollut vaikeat korjuuolot ,se ei pidä paikkaansa koska motojen hakkujälkeä on aina pidetty kehnona.Miksi aina motomiehet syyttää korjuuoloja ?
Miksi näin kalliita ja hienoa eletroniikkaa käyttäviä koneita käytetään näin huonosti ja korjuujälki on huonoa.Onko kuskeissa vika vai missä?
Vika on keksitty.
On vaan tiettyjä faktoja joista muutama. Eli kaikki metsät on saatava harvennettua, ja koska metsurityönä tehtynä valmista tulee päivässä vähän niin se tulisi niin kalliiksi että isännillä ei ole halua tai varaa kustantaa tätä työtä. Lisäksi ihmiset on niin mukavuudenhaluisia että metsureita on vaikea löytää. Tämän takia harvennukset on "pakko" tehdä koneella. Itse työnjäljessä ei ole mitään vikaa jos aluskasvillisuus on raivattu ja korjuu tehdään tarvittaessa talvella ja motokuski jaksaa havuttaa ajourat kunnolla. Harvennushakkuiden suurin ongelma on järjettömyyksiin kasvaneet ajokoneet jotka vaatii hirveän uran mahtuakseen kulkemaan.
Niin ja sitten viellä yksi asia. Maanomistaja tai hänen edustajansa pitäisi käydä joka päivä metsässä kun harvennuskone on metsässä. Tämä ei tarkoita että on käytävä *****ilemassa kuskille mutta katsomassa miltä jälki näyttää ja pitääkö tehdä jotain nopeita harkitsemattomia liikkeitä kuten esim puhaltaa peli poikki jos maasto ei kestäkään.
Mitenhän sitten mulla, hulluko oon kun metsuri tulossa harventamaan tänäkin talvena ja just aloitettiin kahden eläkeläisen kanssa harvennus toisaalla. Moto tulee yhdelle vaikealle palstalle kunhan ehtisi :) Motolla kuskista ja kelistä kiinni kuinka onnistuu, kaikkea on tullut nähtyä.
Metsurihakkuu+traktorilla puiden keruu omana työnä, etukäteen ajetaan urat jäätymään. Jos itse metsässä, käy traktorilla perillä saakka kun hakkaa. Ei tartte tapella ajaessa vaikka kalusto että harakatkin nauraa :)
-
Kuskien vika ja selluyhtiöiden vaatimustaso ovat suurimmat syylliset.
Ottaa mhy:stä harvennuksen ja sanoo, että työnjälki on ykköskriteeri ja taksa sen mukaiseksi, että lopputulos on hyvä.
Jos ei onnistu, niin palaan kohtaan yksi. Kuskin vika.
Ensiharvennus on metsänhoidollinen toimenpide eikä mikään bisnes metsänomistajlle. Kun asennoidutaan hommaan metsänhoidon kannalta, niin kyllä sen harvennuksen nyt vaan pitäisi onnistua.
-
Kyllähän koneharvennuksessa kuski on kaiken A ja O. Mutta myös metsänomistajan pitää osallistua, ja antaa palautetta! Jos hehtaaritolkulla menee metsä vituilleen, niin saa siinä syyttää myös itseään.
-
Kyllähän koneharvennuksessa kuski on kaiken A ja O. Mutta myös metsänomistajan pitää osallistua, ja antaa palautetta! Jos hehtaaritolkulla menee metsä vituilleen, niin saa siinä syyttää myös itseään.
Juuri näin. Ennakkoraivaus hoidettava, jos tarvitaan. Omaa suunnittelua peliin tai sitten joku muu (MHY, tai naapurin isäntä) katsomaan perään hakkuuta. Esim ajourien paikkoja pitää suunnitella etukäteen, jos on vaikea lohko. Ohjeet hakkuuhenkilölle puulajien suosimisesta, jos tarpeen.
Ja muistetaan se, että metsän hakkuu on kuin parturissa käynti. Uutta materiaalia ei käsittelyllä saada. Pyritään hyvään lopputulokseen olemassa olevan materiaalin kanssa.
Meillä teki UPM:n urakoitsijan kuski erinomaisen harvennusjäljen niin perus mäntyensiharvennukseen kallioisessa rinnemaastossa kuin astetta järeämmässä harvennuksessa myös.
-
samaa mieltä, kyllä motolla saa hyvää jälkeä kun on ammattimies puikoissa, ja kyllä kone saa olla koneen kokoinen, ensharvennuksella jos pikkupikkumoto hakka tiheään ajourat ja sitten toisella harvennuksella iso kone niitä levittää niin onko siinä mitään järkeä, väittäsin että ei oo...
-
Muutenkin niihin ajouriin pitäisi kiinnittää huomiota, koska onnistuneet ratkaisut säteilevät hyvinvointia koko metsän kiertoajalle. Tuulikaatoja, pystykuivaneita, satunnaisia lisäharvennuksia yms. on helpompi tehdä omatoimisesti, kun metsässä menee maatalouskalustollekin sopivia reittejä.
-
Meillä ollut aina erinomainen jälki motoharvennuksissa.Ei eroa sahamieheen.
-
Napurin kuusikon harventivat 2010 .Lunta oli 70 senttiä eikä motokuski viitsinyt ajourille laittaa hakoja kun tuntu lunta olevan paljon.Kevät tuli ja kävin kattomassa niin jälki oli hirveetä ,joka ainoa uran varessa olevan kuusen juurenniskat oli motolla jauhettu kaarnat pois.Leimikko oli MHY suunnitelema ja valvonta kuului heille.Että tällästä se MHy touhu on.
-
Napurin kuusikon harventivat 2010 .Lunta oli 70 senttiä eikä motokuski viitsinyt ajourille laittaa hakoja kun tuntu lunta olevan paljon.Kevät tuli ja kävin kattomassa niin jälki oli hirveetä ,joka ainoa uran varessa olevan kuusen juurenniskat oli motolla jauhettu kaarnat pois.
Mistä tiedät että nimenomaan moto, eikä ajokone, oli runsinut juuren niskat?
Käsittääkseni kuitenkin keväällä puut on ollut jo ajettu?
-
Napurin kuusikon harventivat 2010 .Lunta oli 70 senttiä eikä motokuski viitsinyt ajourille laittaa hakoja kun tuntu lunta olevan paljon.Kevät tuli ja kävin kattomassa niin jälki oli hirveetä ,joka ainoa uran varessa olevan kuusen juurenniskat oli motolla jauhettu kaarnat pois.
Mistä tiedät että nimenomaan moto, eikä ajokone, oli runsinut juuren niskat?
Käsittääkseni kuitenkin keväällä puut on ollut jo ajettu?
No tietysti vaurioon on koko koneketju syypää.Lumi ei paljon auta ,kannattaa haottaa urat kunnolla tai vaatia sitä.
-
Napurin kuusikon harventivat 2010 .Lunta oli 70 senttiä eikä motokuski viitsinyt ajourille laittaa hakoja kun tuntu lunta olevan paljon.Kevät tuli ja kävin kattomassa niin jälki oli hirveetä ,joka ainoa uran varessa olevan kuusen juurenniskat oli motolla jauhettu kaarnat pois.
Mistä tiedät että nimenomaan moto, eikä ajokone, oli runsinut juuren niskat?
Käsittääkseni kuitenkin keväällä puut on ollut jo ajettu?
No tietysti vaurioon on koko koneketju syypää.Lumi ei paljon auta ,kannattaa haottaa urat kunnolla tai vaatia sitä.
Olen antanut itseni ymmärtää, että moton olis helpompi havuttaa se ajoura, kuin sahamiehen. Ajokone on aina kuitenkin se painavampi kone, täkäläisissä rinnemaastoissa ei traktorilla kannata ajoa edes yrittää.
-
Napurin kuusikon harventivat 2010 .Lunta oli 70 senttiä eikä motokuski viitsinyt ajourille laittaa hakoja kun tuntu lunta olevan paljon.Kevät tuli ja kävin kattomassa niin jälki oli hirveetä ,joka ainoa uran varessa olevan kuusen juurenniskat oli motolla jauhettu kaarnat pois.
Mistä tiedät että nimenomaan moto, eikä ajokone, oli runsinut juuren niskat?
Käsittääkseni kuitenkin keväällä puut on ollut jo ajettu?
Ajokone pahimmat tuhot tekee. Kapea ura - paljon puustovaurioita. Tasapainoilun paikka.
-
Napurin kuusikon harventivat 2010 .Lunta oli 70 senttiä eikä motokuski viitsinyt ajourille laittaa hakoja kun tuntu lunta olevan paljon.Kevät tuli ja kävin kattomassa niin jälki oli hirveetä ,joka ainoa uran varessa olevan kuusen juurenniskat oli motolla jauhettu kaarnat pois.
Mistä tiedät että nimenomaan moto, eikä ajokone, oli runsinut juuren niskat?
Käsittääkseni kuitenkin keväällä puut on ollut jo ajettu?
Ajokone pahimmat tuhot tekee. Kapea ura - paljon puustovaurioita. Tasapainoilun paikka.
Aina kannattaa ajaa puut pois metsurin jälkeen jollakin kevyemmällä koneella esim traktorilla.
-
Traktorin kettinki syö puustoa ihan samalla tavalla kuin ajokone. Mulla ei ole traktorissa kettinkejä ollenkaan, mutta silti aiheutan todennäköisesti vaurioita jossain määrin. Tänään viimeksi kura pursusi kuopista. Talven tulo ei onnistunut tänäkään vuonna, eikä tilanne tästä todennäköisesti korjaannu. Suosiolla saa moto puida havut uralle...
-
Traktorin kettinki syö puustoa ihan samalla tavalla kuin ajokone.
Joo, kyllä se traktorin ketju ihan samanlailla paljaana olevat juurenniskat kalvaa, vielä kun samaa uraa joudutaan mehdollisesti kulkemaan pienemmän kuormatilan vuoksi useamman kerran.
Se on sitten tapauskohtaista kuinka paljon tuosta on haittaa jäävälle puustolle.'
Meillä kulki yhden kuusikko palstan läpi ura mitä pitkin oli kuljettu traktorilla vuosikymmeniä. Ura oli joskus upottanutkin ja reunapuiden juuret oli näkyvissä ja paikoin hyvinkin kalvaantuneet.
Päätehakkuun jälkeen uteliaisuuttani kävelin tuon uran varren läpi ja yhdessäkään runsitun reunapuun kannossa ei ollut lahoa. Eli ei se automaattisesti tarkoita sitä että kaikki puut on sen jälkeen mätiä, toki riskit kasvaa suuresti.
-
Talven tulo ei onnistunut tänäkään vuonna, eikä tilanne tästä todennäköisesti korjaannu.
Pessimisti... Kyllä tänä talvena voi ihan hyvin tulla hyvät nenän valkaisu- ja sen jälkeiset punoituskelit. Nythän on vasta tammikuun alku. Varsinkin jos viitsi käydä tallomassa uran etukäteen jäätymään.
Korjuujälki on kelin/vuodenajan jälkeen eniten kiinni konekuskeista. Mutta hyvä jälki edellyttää riittävää ennakkoraivausta. Jos hakattava palsta ei ole rekkakelpoisessa tiessä kiinni, niin ei tuosta etukäteen tallomisesta ainakaan haittaa ole. Eikä vaivakaan kohtuuton ole, jos matka ei ole pitkä.
-
Lumeton maa ja ennusteen mukaan viikoksi 15 astetta pakkasta, kyllä se tästä.
-
Nyt joulun tienoilla tuli varmasti korjuuvaurioita. Motolla käytiin hakkaamassa kantavaan maahan ja sen jälkeen kun ajokoneen vuoro tuli luonto päätti sulattaa maaston. Muutenkin se on käytännössä aina ajokone mikä rikkoo maaston, moto menee vain kerran rikkomattomaan / havutettuun uraan ja ajokone sitten talloo samaa uraa myöhemmin monta kertaa.
-
Mitenhän sitten mulla, hulluko oon kun metsuri tulossa harventamaan tänäkin talvena ja just aloitettiin kahden eläkeläisen kanssa harvennus toisaalla. Moto tulee yhdelle vaikealle palstalle kunhan ehtisi :) Motolla kuskista ja kelistä kiinni kuinka onnistuu, kaikkea on tullut nähtyä.
Metsurihakkuu+traktorilla puiden keruu omana työnä, etukäteen ajetaan urat jäätymään. Jos itse metsässä, käy traktorilla perillä saakka kun hakkaa. Ei tartte tapella ajaessa vaikka kalusto että harakatkin nauraa :)
Joo täälä kanssa yks typerä ja hullu mettämies. Aika järeitä koivuja tuossa kaatelin männikön seasta ja lähellä kun oli tietä niin vetelin pitkinä runkoina traktorilla tienvarteen ja pätkein 4- metrisiksi palaxia odottelemaan. Ja hauskaa oli sahaa soittaa ja tehä vähän "hullun töitä" typeryyksissään. Ja vielä perinteisillä menetelmillä kivikautisilla vehkeillä. :D
-
Elokuussa teki motomies harvennukset kuusikoissa ja männiköissä, suht kovia maita lopputulos ->ei silmä sairasta :) lähtötilanne oli hyvä, ei pahasti säheikköä paitsi puolen ha n kuvion kävin ennakkoraivaamassa ja siirtelykaadoin sain risumattoa tulevan ajouran kohdalle. Jos tuol viisiin homma hoituu aina, niin en ikävöin huskin kahvoihin enää!
-
Mitenhän sitten mulla, hulluko oon kun metsuri tulossa harventamaan tänäkin talvena ja just aloitettiin kahden eläkeläisen kanssa harvennus toisaalla. Moto tulee yhdelle vaikealle palstalle kunhan ehtisi :) Motolla kuskista ja kelistä kiinni kuinka onnistuu, kaikkea on tullut nähtyä.
Metsurihakkuu+traktorilla puiden keruu omana työnä, etukäteen ajetaan urat jäätymään. Jos itse metsässä, käy traktorilla perillä saakka kun hakkaa. Ei tartte tapella ajaessa vaikka kalusto että harakatkin nauraa :)
Joo täälä kanssa yks typerä ja hullu mettämies. Aika järeitä koivuja tuossa kaatelin männikön seasta ja lähellä kun oli tietä niin vetelin pitkinä runkoina traktorilla tienvarteen ja pätkein 4- metrisiksi palaxia odottelemaan. Ja hauskaa oli sahaa soittaa ja tehä vähän "hullun töitä" typeryyksissään. Ja vielä perinteisillä menetelmillä kivikautisilla vehkeillä. :D
+
-
Nyt tuli hyvät polanteet 40 senttiä lunta ja oli suoja niin ajoin leimikon kaikki tiet läpi on tosi hyvät tiet.Ensiharvennuksilla sama juttu kun joulukuun alussa tuli lunta niin heti polin urat .
Jos noita kuusia on uran varressa olen laittanut juurien kohdalle koko rankalatvuksen muutaman sellaisen niin hyvin suojaa ketjuilta.
Hankitahakuussa on omat juitsut jotka oppii ajanmyötä.
-
Nyt tuli hyvät polanteet 40 senttiä lunta ja oli suoja niin ajoin leimikon kaikki tiet läpi on tosi hyvät tiet.Ensiharvennuksilla sama juttu kun joulukuun alussa tuli lunta niin heti polin urat .
Jos noita kuusia on uran varressa olen laittanut juurien kohdalle koko rankalatvuksen muutaman sellaisen niin hyvin suojaa ketjuilta.
Hankitahakuussa on omat juitsut jotka oppii ajanmyötä.
Mimmosia ensiharvennuskohteita on jos sekaan mahtuu polkemaan urat ennen hakkuuta.
-
Paljonko SAS saa keppiä tien varteen päivässä metsuri/traktori meiningillä? Ihan mielenkiinnosta kysyn, ei ole mitään vtuilua.
-
Kylillä kulkiessa käyn mielenkiinnosta kattelemassa harvennusjälkiä jos se vain suinkin käy suunnitelmiin. Tämän seurauksena on valikoitunut harvennushommaan firma jonka koneita olen käyttänyt harvennusteni tekoon männävuonna ahkerasti. Aiempina vuosina möin harvennuksia pystykaupalla mehtäfirmalle jonka aliurakoitsijana em. firma toimi. 2 eri kuskia oli 1270 jontikan puikoissa, taitavia ja motivoituneita molemmat. Hakkuujäljistä tai ajoreiteistä en keksinyt moitittavaa. Iso ja vakaa kone oli tarpeeen kuusien seasta vanerikoivuja poimiessa ja loppukesällä kun eräältä kuviolta poistettiin isoja mäntyjä yläharvennuksen tyylisesti muun metsän seasta. Hyvin oli tuonkin koneen koura sopinut kasvavien puiden sekaan, melko harvassa oli kourankolhut puissa vaikka sulankin maan aikaan touhuttiin.
Metsäpohjat yleensä siistejä, nyt en kerennyt/pystynyt raivaamaan paria leimikkoa ihan siistiksi, mutta ei paljoa ammattilaista haitannut, pieni kuvio oli kyseessä. Harvennuksista laadin leimikkokartan ja käyn kuskin kanssa kuviot ja niiden ajoreitit/ajatukset niiden toteuttamisesta läpi ennen hakkuutyötä. Kai niissä omissa suunnitelmissakin on jotain järkeä kun ei ole kuskeilta soraääniä kuulunut.
Nytkin teetin harvennuksen hankintakauppana pystykaupan sijaan melko pitkälti siitä syystä, että saan valita itse harventajan. Ensi- ja toista harvennusta tehdessä tehdään pahimmissä tapauksissa ne virheet joilla torpedoidaan metsästa laatupuun tuotanto metsän loppukierron ajaksi.
-
Moto ei todellakaan ole se mikä mettään niitä pahoja jälkiä tekee.
Ite pyrin kuusien juurille paiskomaan havuja mutta rajallinen määrä niitäkin tulee ja harvemmin tasasta mattoa koko uralle saa kun kunnollisia kourakasoja tekee. Näkee sitten ajaessakin paremmin kasat jos ehtii vaikka tulemaan reippaammin lunta päälle.
Kauimmat pienemmät puut puidaan puomin alle jo siitäkin syystä että se on helvetin aikaa vievää vetää joka närettä kymmenestä metristä uran yli ja samalla kaarnaviillotkin vähenee.
Eikä se traktori siinä mettäajossa autuaaks tee. Hyvin mettään varustellulla traktorilla ja kevyellä ajokoneella on muutaman tonnin painoero mutta helvetin suuri ero pintapaineessa ja kulkukyvyssä ajokoneen hyväksi.
-
Nyt tuli hyvät polanteet 40 senttiä lunta ja oli suoja niin ajoin leimikon kaikki tiet läpi on tosi hyvät tiet.Ensiharvennuksilla sama juttu kun joulukuun alussa tuli lunta niin heti polin urat .
Jos noita kuusia on uran varressa olen laittanut juurien kohdalle koko rankalatvuksen muutaman sellaisen niin hyvin suojaa ketjuilta.
Hankitahakuussa on omat juitsut jotka oppii ajanmyötä.
Mimmosia ensiharvennuskohteita on jos sekaan mahtuu polkemaan urat ennen hakkuuta.
Joulukuun alussa ensiharvennukset oli jo suurimmaksi osaksi tehty eli urat oli valmiit.Aikainen lintu madon nappaa ;)Nyt lähinnä keskityn tukkiasentoon hakkuuseen varttuvissa metsissä.
-
Paljonko SAS saa keppiä tien varteen päivässä metsuri/traktori meiningillä? Ihan mielenkiinnosta kysyn, ei ole mitään vtuilua.
Tosi paljon riippuu kohteesta ja kun teen myös rangat samalla on karsimista todella paljon.Hidastahan se on noin hakata ,mutta tulee valmista heti eikä tarvitse moneen kertaan mennä ajelemaan.
Täytyy nyt kattoa kun loppumitta tulee niin päivät on ylhäällä paljonko päivää kohden tulee.
-
Nyt tuli hyvät polanteet 40 senttiä lunta ja oli suoja niin ajoin leimikon kaikki tiet läpi on tosi hyvät tiet.Ensiharvennuksilla sama juttu kun joulukuun alussa tuli lunta niin heti polin urat .
Jos noita kuusia on uran varressa olen laittanut juurien kohdalle koko rankalatvuksen muutaman sellaisen niin hyvin suojaa ketjuilta.
Hankitahakuussa on omat juitsut jotka oppii ajanmyötä.
Mimmosia ensiharvennuskohteita on jos sekaan mahtuu polkemaan urat ennen hakkuuta.
Eikös sinne tehä ajourat :-\ Ainakin tänäänkin ajoin perille saakka, ajouraa pitkin. Ensin tehdään urat, mielellään kattelee palstaa kartalta ja sitten kiertelee hiukan metsässä fundeeraten. Merkkailee vähän ja hakkaa ne urat ennenkuin lunta muniin saakka, ennen lumentuloa mielellään. Voi sitten talvella hakkailla näppärästi, kun ei tartte kantoja kaivaa hangesta urien kohdalta, ettei hajota renkaita :)
Onkin yhtä juhlaa hakata ensiharvennusta rehevällä pohjalla kasvavassa sekametsässä, pikkunärettä niin pirusti ja tuoreehkot ojalinjat kasvaa keppiä niin perhanasti. Lunta puissa maksimimäärä, ja putoaa hipaisustakin. Onneksi maassa vain pari kolmekymmentä senttiä. Ois kiva hakkailla isompaa metsää, mutta ensharvennukset jäisi sitten tekemättä. Ei raaski metsuria ottaa, kun ei tuu kuin rankaa ja silloin tällöin pölli ts. kaikki samaan polttopuu kasaan. Tehköön metsuri selvempää kohdetta, sitten kun tulee. Hammasta purren, pala kerrallaan. Palkinto odottaa pikapuolin :)
Eilen tuli pientä tappiotakin, "halpaa" tää omalla kalustolla puiden kelkkominen. Korkkas kärryn aisanohjaussylinteri, iso kärry+ 70/40 sylinteri epäsuhta yhdistelmä. Jostakin tarttis saada edullinen 585mm pitkä sylinteri, 80mm männällä ja 50mm männän varrella... :) Jäi kärry metsään kuorma päällä, sielläpä pärjää ilman ruokaa kunnes vanha sylinteri oikaistu+hitsattu. Tosin maksaako vaivaa, helppo kohde korjata mutta ei tuosta kyllä ikupäiväistä saa ;D
Tuohon pintapaineeseen, mitä väliä metsässä, jossa routaa ja ajourat jäädytetty jo hakkuulla käydessä. Edelleen traktorilla ja ilman ketjuja, 3.2m2:n kärry perässä ilman vetoa :)
-
Heikko korjuujälki johtunee valvonnasta. Omassa pitäjässä enää kaksi mhy:n henkilöä, mutta lähes kymmenen metsäkeskuksen toimihenkilöä. Korjuuvaurioita on OLTAVA, muuten ei toimihenkilöiden olemassaololle ole perusteita. Vähän kuin NASA:lla, on oltava uhka avaruudesta.
Oli viime keväänä 8 ha:n ensiharvennus pelkkää mäntyä sisältävällä moreenikankaalla. Ennakkoraivaus tehty kolme vuotta aiemmin. Olin erittäin tyytyväinen hakkuujälkeen, mutta metsäkeskuksen toimihenkilö totesi, että korkeintaan tyydyttävä-ilman perusteluja.
Itse olen tehnyt hankintahakkuita 30 vuotta.
-
Nyt tuli hyvät polanteet 40 senttiä lunta ja oli suoja niin ajoin leimikon kaikki tiet läpi on tosi hyvät tiet.Ensiharvennuksilla sama juttu kun joulukuun alussa tuli lunta niin heti polin urat .
Jos noita kuusia on uran varressa olen laittanut juurien kohdalle koko rankalatvuksen muutaman sellaisen niin hyvin suojaa ketjuilta.
Hankitahakuussa on omat juitsut jotka oppii ajanmyötä.
Mimmosia ensiharvennuskohteita on jos sekaan mahtuu polkemaan urat ennen hakkuuta.
Eikös sinne tehä ajourat :-\ Ainakin tänäänkin ajoin perille saakka, ajouraa pitkin. Ensin tehdään urat, mielellään kattelee palstaa kartalta ja sitten kiertelee hiukan metsässä fundeeraten. Merkkailee vähän ja hakkaa ne urat ennenkuin lunta muniin saakka, ennen lumentuloa mielellään. Voi sitten talvella hakkailla näppärästi, kun ei tartte kantoja kaivaa hangesta urien kohdalta, ettei hajota renkaita :)
Onkin yhtä juhlaa hakata ensiharvennusta rehevällä pohjalla kasvavassa sekametsässä, pikkunärettä niin pirusti ja tuoreehkot ojalinjat kasvaa keppiä niin perhanasti. Lunta puissa maksimimäärä, ja putoaa hipaisustakin. Onneksi maassa vain pari kolmekymmentä senttiä. Ois kiva hakkailla isompaa metsää, mutta ensharvennukset jäisi sitten tekemättä. Ei raaski metsuria ottaa, kun ei tuu kuin rankaa ja silloin tällöin pölli ts. kaikki samaan polttopuu kasaan. Tehköön metsuri selvempää kohdetta, sitten kun tulee. Hammasta purren, pala kerrallaan. Palkinto odottaa pikapuolin :)
Eilen tuli pientä tappiotakin, "halpaa" tää omalla kalustolla puiden kelkkominen. Korkkas kärryn aisanohjaussylinteri, iso kärry+ 70/40 sylinteri epäsuhta yhdistelmä. Jostakin tarttis saada edullinen 585mm pitkä sylinteri, 80mm männällä ja 50mm männän varrella... :) Jäi kärry metsään kuorma päällä, sielläpä pärjää ilman ruokaa kunnes vanha sylinteri oikaistu+hitsattu. Tosin maksaako vaivaa, helppo kohde korjata mutta ei tuosta kyllä ikupäiväistä saa ;D
Tuohon pintapaineeseen, mitä väliä metsässä, jossa routaa ja ajourat jäädytetty jo hakkuulla käydessä. Edelleen traktorilla ja ilman ketjuja, 3.2m2:n kärry perässä ilman vetoa :)
Soita Evicroupille ne tekee mittojen mukaan vaikka minkalaisen sylinterin.
-
Jos jälki on tuota kuin maastullin kuvassa niin jonkun pitää viheltää peli poikki >:(
Ja ainut kohta koko jutussa missä mainitaan koneellinen puunkorjuu.. ::)
Mutta mistään ei käy ilmi onko ko. kuvan jäljissä kysessä pelkästään koneellinen metsäkuljetus metsurityömaalla..
Ei silti ei tuollaisia jälkiä pidä hyväksyä mutta jokseenkin huvittavaa tuo SAS:sin tolkuton asentellisuus missä ei haluta nähdä kuin esihistoriallisen pedon tavoin mönkivä moto raiskaamassa metsää jälkipolvia järkyttävällä tavalla.
Nii-ih. Kameramies kiertää varttin metsää ja löytää ajo-uran, missä liejua pohjalla.
Hellanlettas. Siitä kun puunhalaajat riemastuvat.
Ilman motoja jäis Suomen metsät satavarmasti hoitamatta.
Eikä se parin euron hankintahakkuu lisä oikein innosta joka talvi puuta hakkaamaan sahalla.
-
Haastattelin tossa eläkeikää lähestyvää kolleegaa, joka on ajanut puuta metsästä vuosien saatossa kuorman jos toisenkin metsurien jäljiltä. Ajoi ennen mottitaksalla, mutta siirtynyt nyt tuntihinnoitteluun. Totesi, että ajat on muuttuneet siitä, kun hän aloitteli. Silloin osattiin puut kasata ja ajourat tehdä järkevästi, mutta nykyään työn tekemisen taito on huonontunut. Puut on sikin sokin ja parhaimmillaan tukkia menee ajourien poikkikin. Ei ole kysymys pelkästään isäntien hommista, vaan nuoremmat ammattimetsuritkin "säästävät itteensä". Selvää on, että kuorman tekeminen kestää hajallaan olevista puista. Jonkun se homma täytyy maksaa.
Olen itse tuota asiaa seurannut ja saman havainnon rivien välistä lukenut, kun vanhempien isäntien jutuissa olen ollut. Se on selvää, että ennen oli ennen, mutta joku raja kai siinä tekemisen laadussakin pitää olla. Ei niitä vähäisiäkään hankintahakkuita sitten vieraalla viitsi teettää, jos tuntuu siltä, että isoja laskuja tulee, mutta homma ei muuten toimi. Kyllä sille rahalle jotain vastinetta on saatava. Lienee siis parasta, että annetaan kehityksen mennä menojaan, ja moto tekee sen, mitä moton kuuluu tehdä. Metsurit tekee sitten muita juttuja.
-
Puut on sikin sokin ja parhaimmillaan tukkia menee ajourien poikkikin. Ei ole kysymys pelkästään isäntien hommista, vaan nuoremmat ammattimetsuritkin "säästävät itteensä". Selvää on, että kuorman tekeminen kestää hajallaan olevista puista. Jonkun se homma täytyy maksaa.
Puu kaadetaan just siihen, mihin jätettäväksi tarkoitettujen puiden kannalta on parhainta. Jos ajouran poikki oleva tukki on ongelma, niin millä yhdistelmällä puita oikein yritetään ajaa???? Jollakin hemmetin suuren nelivedon perään asennetulla mönkijään tarkoitetulla lelullako??? Itsellä pieneksi laskettava Patu 575 (muistaakseni... ::) kärrynaisalla ilman mitään jatkoja ja kyllä silläkin tukin saa nelivetoisen, noin sata heppaisen traktorin etupyörien edestä pois kunhan varovasti touhuaa. Jos aikoo vieraalle urakoida, niin kyllä kuormaajassa ulottuvuutta pitää olla ihan toisella tavalla kuin jos vain omia puita ajaa. Eli yhtä paljon kuin oikeassa metsätraktorissa vähintään tai sopia etukäteen tehdäänkö enemmän ajouria tai kuka maksaa "ylimääräisen" pinontatyön metsurille.
Se on kyllä totta, että harrastelijahakkaajan jäljiltä kasat voivat olla ihan missä tahansa. Siinä ei ole mitään järkeä edes ajankäytön kannalta, että lihasvoimin yritetään siirtää paksuja kuitupuita tukeista puhumattakaan. Vaikka jotkut maataloustraktoria metsässä ihannoivatkin, niin kyllä metsätraktorilla poimii paljon helpommin hankalissa paikoissa olevat satunnaiset tukit ja kasat.
-
Tuohon pintapaineeseen, mitä väliä metsässä, jossa routaa ja ajourat jäädytetty jo hakkuulla käydessä. Edelleen traktorilla ja ilman ketjuja, 3.2m2:n kärry perässä ilman vetoa :)
Semmoista yleellisyytä kuin kantavaa routaa ei edes peltoaukealla ole ollut joinakin vuosina missään vaiheessa metsästä puhumattakaan... :(
-
Tuohon pintapaineeseen, mitä väliä metsässä, jossa routaa ja ajourat jäädytetty jo hakkuulla käydessä. Edelleen traktorilla ja ilman ketjuja, 3.2m2:n kärry perässä ilman vetoa :)
Semmoista yleellisyytä kuin kantavaa routaa ei edes peltoaukealla ole ollut joinakin vuosina missään vaiheessa metsästä puhumattakaan... :(
Tänävuon ei ainaska oo routaa mettässä olleskaan.
Maassa ihan tolkuton lämpö kun sulattaa puukasojen alta lumet.
-
Tuohon pintapaineeseen, mitä väliä metsässä, jossa routaa ja ajourat jäädytetty jo hakkuulla käydessä. Edelleen traktorilla ja ilman ketjuja, 3.2m2:n kärry perässä ilman vetoa :)
Semmoista yleellisyytä kuin kantavaa routaa ei edes peltoaukealla ole ollut joinakin vuosina missään vaiheessa metsästä puhumattakaan... :(
Tänävuon ei ainaska oo routaa mettässä olleskaan.
Maassa ihan tolkuton lämpö kun sulattaa puukasojen alta lumet.
Ja just toissa päivänä ihailtiin, että makea routa tänä vuonna kun ei ole ollut lunta suojaamassa :) Eli nyt normitalvi näillä nurkin, lunta vähän mutta routaa ihan kohtuullisesti. Ojatkin jäätyneet mukavasti, luiskat loivia ylityspaikoissa kun ojat uhkuneet täyteen ja jäätyneet. Pakkaset tuli niin äkkiä lumettomaan maahan, että kelit on parhaat pitkiin aikoihin. Tiedä sitten turvepohjilla, siellä lienee normitilanne eli ilman jälkien polkemista ei ajamista kannata yrittää.
-
Tuohon pintapaineeseen, mitä väliä metsässä, jossa routaa ja ajourat jäädytetty jo hakkuulla käydessä. Edelleen traktorilla ja ilman ketjuja, 3.2m2:n kärry perässä ilman vetoa :)
Semmoista yleellisyytä kuin kantavaa routaa ei edes peltoaukealla ole ollut joinakin vuosina missään vaiheessa metsästä puhumattakaan... :(
Tänävuon ei ainaska oo routaa mettässä olleskaan.
Maassa ihan tolkuton lämpö kun sulattaa puukasojen alta lumet.
Ja just toissa päivänä ihailtiin, että makea routa tänä vuonna kun ei ole ollut lunta suojaamassa :) Eli nyt normitalvi näillä nurkin, lunta vähän mutta routaa ihan kohtuullisesti. Ojatkin jäätyneet mukavasti, luiskat loivia ylityspaikoissa kun ojat uhkuneet täyteen ja jäätyneet. Pakkaset tuli niin äkkiä lumettomaan maahan, että kelit on parhaat pitkiin aikoihin. Tiedä sitten turvepohjilla, siellä lienee normitilanne eli ilman jälkien polkemista ei ajamista kannata yrittää.
Täällä oli tilanne täysin toisinpäin kun satoi viikon verran lunta keräten liki 30 sentin lumikerroksen sulan maan päälle ja sen jälkeen vasta tulivat kovat pakkaset.
Saa nähdä sitten auttoko toi viikon suojakeli mikä laski lumikerrosta aika reippaasti ja nyt tuli suhteellisen hyvät pakkaset.
-
Semmoista yleellisyytä kuin kantavaa routaa ei edes peltoaukealla ole ollut joinakin vuosina missään vaiheessa metsästä puhumattakaan... :(
Täälläpäin (Pohjanmaalla) tuli talvi pitkästäaikaa ihan oikeinpäin. Kovat pakkaset teki hyvin routaa ennen lumia ja metsäpohjatkin tuntuu olevan ihan polkemattakin jäässä, ainakin tuolla omalla hankintapalstalla joka on tuommoista normaalisti aika pehmoista rämeen reunaa. Pelloille ainakin tekee gutaa tämäkin routa, miksei sitten metsäpohjillekkin.
Huomenna taas mettään harrastelemaan. ;D
-
Tuohon pintapaineeseen, mitä väliä metsässä, jossa routaa ja ajourat jäädytetty jo hakkuulla käydessä. Edelleen traktorilla ja ilman ketjuja, 3.2m2:n kärry perässä ilman vetoa :)
Semmoista yleellisyytä kuin kantavaa routaa ei edes peltoaukealla ole ollut joinakin vuosina missään vaiheessa metsästä puhumattakaan... :(
Tänävuon ei ainaska oo routaa mettässä olleskaan.
Maassa ihan tolkuton lämpö kun sulattaa puukasojen alta lumet.
Ja just toissa päivänä ihailtiin, että makea routa tänä vuonna kun ei ole ollut lunta suojaamassa :) Eli nyt normitalvi näillä nurkin, lunta vähän mutta routaa ihan kohtuullisesti. Ojatkin jäätyneet mukavasti, luiskat loivia ylityspaikoissa kun ojat uhkuneet täyteen ja jäätyneet. Pakkaset tuli niin äkkiä lumettomaan maahan, että kelit on parhaat pitkiin aikoihin. Tiedä sitten turvepohjilla, siellä lienee normitilanne eli ilman jälkien polkemista ei ajamista kannata yrittää.
Täällä oli tilanne täysin toisinpäin kun satoi viikon verran lunta keräten liki 30 sentin lumikerroksen sulan maan päälle ja sen jälkeen vasta tulivat kovat pakkaset.
Saa nähdä sitten auttoko toi viikon suojakeli mikä laski lumikerrosta aika reippaasti ja nyt tuli suhteellisen hyvät pakkaset.
Samaa olematonta routaa kiroilin maanantaina kun kalkinlevitys loppu metsänreunaan.
Metsissä sama juttu. Varvikossa ei ole routaa pätkääkään. Ainut keino varmistaa pinnalla
pysyminen on ajella ajourat läpi ensin pelkällä traktorilla. Toivotaan että tämän viikon pakkaset
purisivat edes hiukan. ???
-
Joulukuun alun pakkasilla tuli noin 25cm routaa. Sit satoi sen noin 45cm lunta. Varmaan se lumen eristävä vaikutus ja maasta tuleva lämpö sai aikaan sen, että nyt sitä routaa on paikoitellen vain noin 10 cm :o
Tosin nyt on nuo lumetkin painuneet hieman, joten ehtii sitä routaa vielä tulla, jos ei vaan tule sitä pariakymmentä senttiä lunta.
-
Mitenköhän mahtaa toi roudan muodostus oikein tapahtua. On hieman sellainen kutina että kunnon routa napsahtaa vasta maaliskuussa jos on tullakseen. Silloin maa on jäähtynyt ja jos ei ole kovin eristävää lumikerrosta niin maa voi napsahtaa puoli metriä routaan jos hyvin sattuu. Sitten on peliaikaa pääsiäiseen kunnes taas pinta sulaa uudestaan. joulukuussa ja tammikuussa routaa voi tulla mutta maan nouseva lämpö sulattaa sen kun tulee lauhemmat kelit. Olenko taas väärässä.
-
En tiedä, mutta sen tiedän, että tuo olematonkin lumikerros suojaa routaantumiselta yllättävän hyvin. Metsien kohdalta olen edelleen sitä mieltä, että peli pelattu tälle talvelle. Täydellinen suojaloska tarvittaisiin viemään lumet pois ja sitten pakkasille. Peltopuolella tilanne näyttää paremmalta, kun valtaojissa menee vettä koko ajan vauhdikkaasti. Salaojat toimii ja tyhjentää vesiä pois. Päästään keväällä aloittelemaan kohtuullisen kuivassa kelissä.
-
Tulee taas märkä kesä näin ennustavat.
-
Juhannukseen asti on kuivaa...