Tuo lehtikirjoituksessa löytyvä Lietzénin vinkki on kyllä hiukan banaali: "ala säästää hyvissä ajoin, niin kaikille on mahdollista tämä metsäporvariksi ryhtyminen !" . Unohtaa tietenkin sanoa, että säästämisen ohella olisi hyvä hankkia vanhemmat, joilla on lahjoitettavaa tai perittävää eteläsuomalaista metsää valmiina sataviisikymmentä hehtaaria.
Jos velaksi alkaa hankkia jotain taimikkoa, eipä välttämättä jää niin paljon metsänhoidosta. Lehtikirjoituskin toteaa, että on muita pääöomatuloja ja kirjoitustyötä tekee sivutoimenaan.
-SS-
Tuskinpa Lietzen on mitään ihan täysin lahjaksi saanut. Säästöthän pääomatuloa tuottavat. Kyllä tuon lehtijutun pääajatuksiin kuuluu se, että elää tulojensa mukaan ja sitten kun jotain jää säästöön, niin sijoittaa sen fiksusti eikä kaikkea samaan kohteeseen. Metsän tuotto riippuu täysin siitä hoitaako sitä vai ei. Hesarin nettijutussa säästövihjeenä metsän omistuksen kohdalla oli myös "jos sitä on vähän tai sen hoitaminen ei kiinnosta, niin myy se pois".
No kyllä rintamailla kaupunkien työmarkkinoilla toimivan tavan palkollisen on aika paha saada asumiskulujen jälkeen jäämään 20000-30000 vuodessa, kun nettopalkka on sen verran. Eri asia sitten, onko julkishallinnon korkeammassa virassa, jossakin ammattikorkeakoulussa hyvinkin rehtorit ja hallintojohtajat saavat reilut massit kyllä. Tuommoinen 150 ha on Etelä-Suomen keskihinnoilla 3/4 miltsiä plus leimaverot. Kirjoittaja on viisikymppinen, eli 25 vuotta säästöaikaa, jos on koulutettu ja opintokulujakin on siis itse maksanut.
Palkkakuluja toisaalta rupeaa verotus painamaan, varsinkin jos pyrkii lisäämään säästöjänsä lisätöitä tekemällä.
-SS-