Itävallassa olevalla tilalla on 7 ha peltoa ja 3 ha ylempänä olevaa laidunta. Peltojen kaltevuudet vaihtelevat 45 prosentista 90:een - keskiarvo 60. Tilalla tuotetaan nurmirehu 7 lehmälle. Miksi tilaa ylipäätään pidetään, on oma tarinansa. Lyhyesti: Ollessani sodan loppupuolella venäläisten vankina vuoden ajan minulla oli aina nälkä. Maalla kasvaneet pärjäsivät hieman kaupunkilaisia paremmin eivätkä tehneet ruokaa myrkyllisistä kasveista. Aika harva palasi kotiin. Päätin, että päästyäni vankeudesta hankin palan omaa maata ja tuotan ruokaa. Maanviljelijät eivät saaneet sodan jälkeen ruokakuponkeja, vaan joutuivat jopa luovuttamaan osan tuotannostaan yleisiin tarpeisiin.
Syy traktorin kehittämiseen oli oma tarve. Markkinoilla oli vain pylpyrä-vetoauroja, jotka kaikki olivat tarkoitukseensa sopimattomia. Nuorena isäni oli ilmoittanut pojistaan 2 insinöörietäopintoihin. Selvitin vain 3 lukukautta, mutta opin konepiirustuksen, josta oli paljon apua. Perustin seudun vuoriviljelijöiden kanssa työosuuskunnan, jonka päätarkoituksena oli kokeilla ja parannella kaikkia tarjolla olevia rinnetyökoneita. Reform-merkkinen aisatraktori selvisi 60 %:sta. Esittelin ideaani nelipyöräajoneuvosta maatalousteknisessä opistossa. Minulle sanottiin, että 90 % rinteessä kuljettajan kera kulkevaa ajoneuvoa on mahdoton kehittää. Päätin, että sen pitää onnistua. Teimme pappamalli 1:n viikossa. Tällä voitiin ajaa 55 prosenttiin asti ja pystyin jatkamaan tilanpitoa. Voitin sillä myös ensimmäisen palkinnon Edistynyt Tuottaja-lehden kilpailussa. Kehitystyö jatkui. Tarkoitus oli saada sijoitettua kaikki painavat osat ylärinteen puolelle, alarinteen puoleiset pyörät oltava kevyemmät, työt pitää voida tehdä kahteen suuntaan kääntymättä päisteessä, ajoneuvon tuli olla vakaa 120 %:iin asti (pyörähtämättä ympäri). 45 % jyrkempiä peltoja varten tarvittiin helposti asennettavat rautalisäpyörät, jotka eivät kynnä maata. Löysimme eräältä konevalmistajalta hydraulisen alavaunun, jota aloimme soveltaa ideoihini. Ilmeni, että rahamme eivät riitä, mutta haimme ja saimme Tutkimuksen edistämisrahastolta 30 % tukea ja 30% korotonta lainaa. Saimme ideoille myös patentin. Laitteen rakentaminen kesti yhden talven ja sillä on nyt hoidettu tilan työt 8 v ajan. Kuvia s. 6-7.
Pitkä versio
http://www.uibk.ac.at/berglandwirtschaft/idl/lehrbriefe/lb12/lehrbrief_12.1.pdfAsteet korjattu prosenteiksi.
Tila sijaitsee Gotlannin saaren eteläosassa. Saarella on Arlan meijeri.