On tässä hieman suunniteltu heinänkorjuun järjestämistä hieman vähemmän työvaltaiseksi. Yksi mahdollisuus olisi siirtyä pikkupaaleista pyöröpaaleihin, jolloin korjuu voisi tehdä melkein yhden miehen työnä. Mutta ongelmana lienee se, että suurin käytettävissä oleva vetokone on MF 265. Minkälainen paalain tuolla kulkisi? Suurin osa pyöröpaalaimista näyttää vaativan lähes sataheppaista vetokonetta.
Mitä kannattaa huomioida paalainta hankittaessa. Käytetyn koneen knopit?

Urakoitsijan käyttö mahdollista

Junkkari edukas kuivaheinäpaalain.

Urakoitsijan käyttö mahdollista

Tuohan se on kaikkein edullisinta, jos saa järjestettyä sen kokoisia urakoita, että urakoitsija tulee paikalleen. Mutta pyöröpaalauksen vahvoja puolia saattaa joillekin olla myös se, että eri kasvustoja ja kasveja saa talteen aina kun ovat optimilleen korjattavissa, hehtaarinkin kerrallaan. Urakoitsijan nakittaminen näihin saattaa olla hankalaa. Olin kyllä aistivinani tuosta aloituksesta, että tässä saattaapi Jallen kysymys olla enemmän kuin oikeaan osunut.

kyllä kaikki vanhemmat pyöröpaalaimet menee tolla ihan nätisti. Esim. itselläni oli joskus welger rp15 ja ei se paljoa voimaa tarvinnut. Ja sitäpaitsi kuivaheinää ei edes tarvitse silputa ja vetää tiukkohin paaleihin.

Vanhemmat naru-Welgerit, kestää kauan ja on yksinkertainen huoltaa. Sopii ilman teriä justiinsa heinäntekoon ja tekee helposti 250 kg paaleja.

Claas 46, iliman silppuria.

Tuohan se on kaikkein edullisinta, jos saa järjestettyä sen kokoisia urakoita, että urakoitsija tulee paikalleen. Mutta pyöröpaalauksen vahvoja puolia saattaa joillekin olla myös se, että eri kasvustoja ja kasveja saa talteen aina kun ovat optimilleen korjattavissa, hehtaarinkin kerrallaan. Urakoitsijan nakittaminen näihin saattaa olla hankalaa. Olin kyllä aistivinani tuosta aloituksesta, että tässä saattaapi Jallen kysymys olla enemmän kuin oikeaan osunut.

Jos kasvustoja/kasveja on pieniä erikseen korjattavia, varmaankin voi käyttää sitä olemassaolevaa pikkupaalikonetta, hehtaarin alalla ja vähäisiä määriä kerrallaan paalien kerääminenkään tuskin on paha rasti. Ja sitten kun on enemmän paalattavaa, urakoitsija paikalle pyöröpaalaimen kanssa. Jos heinä on valmiiksi niitettynä ja karholle kerättynä, tehokkaalla koneella ei kauaa mene muutaman hehtaarin paalauksessa.

Kumihihna NH kulkee aika kevyesti ja on ihan mukava heinäpaalain.

On tässä hieman suunniteltu heinänkorjuun järjestämistä hieman vähemmän työvaltaiseksi. Yksi mahdollisuus olisi siirtyä pikkupaaleista pyöröpaaleihin, jolloin korjuu voisi tehdä melkein yhden miehen työnä. Mutta ongelmana lienee se, että suurin käytettävissä oleva vetokone on MF 265. Minkälainen paalain tuolla kulkisi? Suurin osa pyöröpaalaimista näyttää vaativan lähes sataheppaista vetokonetta.
Mitä kannattaa huomioida paalainta hankittaessa. Käytetyn koneen knopit?

Ihan kuule kaikki kulkee, siis joka ainua... työpainetta voi säätää,kuule

Ostat sen mihin rahat riittää. Ei yhtään halvempaa, ei...

Welgerin remmikonetta 520 suosittelisin, saat tehtyä jopa kahden metrin paaleja. Eikä ota paljon voimaa.  Vanha claasin 46 olisi aika edullinen. Welgerin pieni paalain on varmaan aika hyvä mutta pyyntihinnat niissä aika kovia.

Itse olen miettynyt että oman pyöröpaalaimen hankinnassa oman paaliheinän korjuuseen on muutama muukin ongelma.

Pyöröpaalaimet sikakalliita, ei ole millään järjellä pieneen tarpeeseen kannattava hankinta.
Kuivaheinän paalaus ilman muovia vaatii vielä kuivemman heinän kuin pikkupaaleille, hevosille aika tärkeää että heinä ei pölisisi yhtään, helpoimmalla selviää kun heinän muovittaa.
Em. syystä käärijä miltei pakkoinvestointi.
Paalaimen olisi syytä tehdä tiukkoja ja isoja paaleja jotta ne kannattaisi kääriä muoviin, pehmeät lutteropaalit menevät helpommin hajalle käsiteltäessä.

krone 130 tai vanhempi 125 helppoja koneita. Kokemusta yli 10000 paalia. Äärimmäisen yksinkertaista tekniikkaa, ikäisekseen hyvä paali, pieni voiman tarves.

Itellä ollut nyt muutaman vuoden JD 570 remmipaalain ja olen kyllä ollut erittäin tyytyväinen. Toimii kuin junan vessa ja tekee todella tiukkoja paaleja. On toiminut myös melko märässä rehussa. Jos remmipaalainta katsot, kannattaa katsoa remmien kunnot. Uudet remmit maksaa todella paljon. Silloin kun paalaimen ostin, minulla oli 69-heppainen veturi, jolla kulki ihan hyvin. Tuo paalain ei silppua,joten sikäli tehontarve ei suuri. Remmipaalainten lisäksi kevyitä vedettäviä on kolaketjupaalaimet(esim.Krone,Carraro(Mascar) ja Junkkari) Itsellä oli joskus käytetty Carraro, eikä kyllä ollut kovin vahva esitys. Hitsaustaitoisella voi toimia jonkun aikaa.

Itsellä on heinän paalaukseen vanha muuttuvakammioinen Kronen kolaketjupaalain. Silppurikin siinä on mutta sen saa kyllä pois. On kevyt vetää ja tekee tiukan paalin. Kolaketju kestää kyllä kunhan sitä voidellaan.

Ylipäätään uskoisin että muuttuvakammioinen kulkee pienemmällä traktorilla. Se tiivistää paalia koko ajan eikä vain loppuvaiheessa. Loppukiristyksessähän se kiinteäkammioisten tehopiikki tarvitaan.