Eikös luomukotieläintuki edellytä >0,5 ey/ha?
Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 07.12.11 - klo:19:25Itte oon täysin sitä mieltä, että tuotanto on lähtökohtaisti metsässä jos lannat ei sovi omille pelloille! Ainakaan täällä eteläsuomessa homma ei kannata mitenkään, jos vielä joutuu lannatkin lahjoittamaan pois tuottamasta rehua omalle karjalle PS. Ittellä maata kohta 3ha/ny Erikoistumisen edut onnistuu tukisysteemi torppaamaan. Minä sain tehokkaalla lannankätöllä niin paljon rehua ettei niitä samat eläimet syöneet. Eikös luomukotieläintuki edellytä >0,5 ey/ha?
Itte oon täysin sitä mieltä, että tuotanto on lähtökohtaisti metsässä jos lannat ei sovi omille pelloille! Ainakaan täällä eteläsuomessa homma ei kannata mitenkään, jos vielä joutuu lannatkin lahjoittamaan pois tuottamasta rehua omalle karjalle PS. Ittellä maata kohta 3ha/ny
Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 07.12.11 - klo:21:42Eikös luomukotieläintuki edellytä >0,5 ey/ha?Luomukotieläintuen maksimointi on juuri tuossa pisteessä, koska se kotieläintukikin maksetaan hehtaarien kautta. Alhaisemmalla tiheydellä osa pelloista saa "vain" luomukasvinviljelytuen, koska "eläimiä ei riitä" kaikille hehtaareille. Ei siinä itse tuessa mitään +/- -alarajaa ole. Petri
Viimeksi muokattu: 07.12.11 - klo:23:19 kirjoittanut Paalinpyörittäjä
Lainaus käyttäjältä: Teutsi - 07.12.11 - klo:20:55MTT raportti vm 2011 kannattaa tutustua ja jatkaa sitten kinastelua" varsinkin naudanlietelannan levitys pelloille on pääsääntöisesti tappiollista, jos lannan arvoa verrataan epäorgaanisten lannoitteiden hintoihin, elleivät epäorgaanisten lannoitteiden hinnat ole epätavallisen korkeita ja kuljetusetäisyys peltolohkolle lyhyt" sivu 67http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti21.pdfMTT:n raportti ei huomioi muita kuin ravinnesisällön ja vielä niin, ettei hiveniä huomioida. Naudanlietteen arvo riippuu kohteesta. 20 vuotta viljakasveilla ollut lantaa näkemätön pelto hyötyy lannasta huomattavasti karjatilan normaalissa viljelykierrossa olevia peltoja enemmän. Hiili on suurin makroravinne ja lannassa sitä on, pussisonnassa ei.
MTT raportti vm 2011 kannattaa tutustua ja jatkaa sitten kinastelua" varsinkin naudanlietelannan levitys pelloille on pääsääntöisesti tappiollista, jos lannan arvoa verrataan epäorgaanisten lannoitteiden hintoihin, elleivät epäorgaanisten lannoitteiden hinnat ole epätavallisen korkeita ja kuljetusetäisyys peltolohkolle lyhyt" sivu 67http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti21.pdf
On niin paljon mitä ei käsitä. Joku viljelee viljaa ja myy sitä mutta ei missään tapauksessa suostu viljelemään ruohoa naapurin karjatilalle vaikka säästyis puinti, kuivatus, säilytys kustannuksista. Samoiten saisi ravinteita halvalla mutta ostaa ne mielummin pussissa. Lopputulos on se että peltokaupoissa karjatilojen on pakko nokitella todella kovalla riskillä koska viljelijöihin ei voi luotta niin että saisi keskittyä karjanhoitoon ja rehu tuotettais muiden pelloilla. Kuka hyötyy??? ja mitä.No onneksi on vähän eri ajatusmaailman viljelijöitä tällä aukeella.
vms1, sellainen viljelijä, joka on investoinut tehokkaaseen peltoviljelykalustoon EI SÄÄSTÄ rahaa tuottamalla nurmea naapurin kotieläintilalle. Itse asiassa laskennalliset pääomakustannukset nousee, jos käyttöaste laskee kalustoon soveltumattoman viljelykasvin viljelystä johtuen.
Toi ruohonviljely muille on siinä mielessä kallista et 3-4 vuodessa nurmi imasee kuulemma yhen viljavuusyksikön peehoota. Pitäskös sit sen ruohonniittäjän tilata lasti kalkkia kun kasvusto lopetetaan?
Sen verran lande-saagassa on perää että kieltämättä happamilla mailla on itselläkin tuo apilanurmi nostanut peehoota.
Joku kontokytö,viälä mettä kalavehtii joka puolelta, on aivan turhaa jauholakin kylyvää viljalle... ja viälä mettän pedot laiduntaa ku saa orastumaan Ittellä on tälläinen kytö sopimus heinällä.