Koko maan tasolla tarkasteltuna sato ylsi kohtuu normaaliin. Luulen, että moni yllättyi sadosta lopulta positiivisesti. Mutta täällä lounaisessa Suomessa tosiaankaan ei ollut häävi kasvukausi, kun elokuun sateet vielä vaikuttivat negatiivisesti laatuun ja peltojen kantavuuteen. Laatuongelmia oli monessa osassa Suomea, joten siinä mielessä pidän sitä ihan perusteltuna mittarina, kun arvioidaan koko kasvukautta. Tekeekö sillä hyvälläkään sadolla mitään, jos ei sitä ei saa korjattua tai sitä ei edes kannata korjata?
Niin no mä lasken sadon määrän vasta sitten kun se on korjattu. 
Laadun kanssa oli Juu varmaan monilla ongelmia. Ja kai tuo nykypuheissa näkyy eli hyvälaatuiselle kerrotaan olevan kysyntää ja rehulaatua riittää. Hinnoissa tuo ei ole näkynyt. Mut nyt on eriytymistä alkanut näkyä. Rehulaadun hintaa tiputettu ja leipä pysynyt samoissa.
Se nyt sitten kai on vähän katsontakannasta kiinni lasketaanko viime vuosi hyväksi vai huonoksi. Jos lähtökohtaisesti suomen kulutus on vähän vaille 3 miljardia kiloa ja tuotannon vaihteluväli on alta 2,5 miljardista reiluun 3,5 miljardiin niin viime vuoden noin kulutusta vastaava määrä on tietysti hieman keskiarvoa alempi. Vuoden 2022 korkea yli 3,5 miljardin kilon sato on kuitenkin yksi syy siihen että suoranaista pulaa ei ole.
Ja kun se kulutus on vain sen vaille kolmen niin oikeastaan kaikki sen yli tekee hallaa hinnoille. Teollisuus tuntuu nykypäivänä elävän kädestä suuhun ja viljan varastointi on ulkoistettu viljelijöille.
Hyvä tapa, mutta pointtihan on se, että vielä elokuun 20. päivä voi näyttää viiden tonnin kaurapelto hyvältä, kun se on vielä pystyssä, ja 5. syyskuuta voi jo olla, ettei pellolle kannata enää mennä puimurilla, kun on kaura maatamyöten vesilätäköissä nurin ja kasvaa jo seuraavaa satoa... Tai sitten jos pui "hyvän" viiden tonnin sadon ja työlään kuivauksen jälkeen huomaakin, että on niin toksiinista, ettei kelpaa kuin polttolaitokselle... Silloin harmitus on suuri ja tekisi mieli sanoa, että melkein sai hyvän sadon. 
Mielihän voi tehdä sanoa mitä vain, mutta itse pitäydyn totuudessa. Sato on silloin vasta kun se on laarissa ja kauppakelpoista... 
Tässäköhän se oma osaamattomuus sitten onkin kun olen aina miettinyt, että jos nyt vaikka yleisesti puhutaan keskisadosta niin joku kun rehvastelee saavansa, kuuden tonnin keskisadon ja 5v peräkkäin niin satoarvio tehdään tieltä katsoen laihoa..
Oli niin tai näin, on kiistattomasti totta, että meillä tuli viime vuonna kevätvehnää 1600 kg/ha. Ainoa vaan, ettei sitä kannattanut itse puida ja kuivata, kun oli niin itänyttä ja homeista moskaa, ja määräala oli sen verran pieni. Kanoille ilmeisesti kuitenkin kelpasi, kun eräs isäntä sen pui omiensa joukkoon, kun puintia (=pellon siistimistä) vastaan ilmaiseksi sai. Eli meille sato nolla, mutta kyllä siitä satoa silti oikeasti tuli.
Jos itse puit viljaa neljä tonnia hehtaarilta ja vasta esinäytteestä saat tiedon, ettei kelpaakaan muualle kuin polttolaitokselle, jos sinnekään, niin silloinko sanot, että satoa tuli 0 kg/ha? Vaikka puoli kylää on sen nähnyt, että puimuri on kulkenut ja kärrykuormat viuhuneet. Kyllä se niin on, että kasvi tuottaa satoa joka tapauksessa tietyn määrään, vaikka joku teennäinen laatumääritys sitten arvottaisikin sen sadon täyteen nollaan. Syötiin ne toksiiniset jyvät ennenkin, ja vielä tulee sekin päivä, kun kukaan ei edes kysy toksiineista, jos jonkun leivänkannikan tai puurotipan eteensä saa.
Satotasoilla rehvastelu puolestaan on vain ylimielisyyttä.
Niin ei ole tullut vielä oikeasti vastaan sellaista tilannetta, että puitu sato olisi polttolaitokselle päätynyt. Aina ne elukat vähintään on ne jyvät syöneet. Mut joo olet tietysti oikeassa et onhan sieltä satoa tullut.
Mutta silleen on käynyt et jyvät ovat jääneet peltoon, useampaankin otteeseen. Jos vilja on laossa, kasvaa uutta orasta ja vettä tulee taivaalta kokoajan niin eipä noita ole järkeä puida. En mä silloin laske et kuustonnia tuli hehtaarilta vaikka Laiho olisi siltä näyttänyt kun ei jyviä tullut.
Tai että jos näitä lakopaikkoja on ajettu pöytä ylhäällä yli niin se mitä siiloon kertyy on keskisato siltä lohkolta, kokoalalta.
Eikö tuon kanafarmarin puimaan sadon mukaan sitten voi itselle laittaa "tilastoihin" satotason. Ja mistä tämä vänkääminen nyt lähti liikkeelle et mikä noihin tilastoihin otetaan mukaan niin kai sinne otetaan ainoastaan korjattu kauppakelpoinen sato? Ei siinä auta vaikka kuinka olisi näyttänyt kuuden tonnin sadolta...
Oli niin tai näin, on kiistattomasti totta, että meillä tuli viime vuonna kevätvehnää 1600 kg/ha.
Tuo oli aivan normaali savimaiden ilmiö, ja sitten joidenkin lajikkeiden, kuten Leijonan, erityispiirteinä sato jäi puoleen tuosta. Kuitenkin, kastelun ja altakastelun piirissä ei ole kuin alle kymmenesosa pelloista. Valitettavasti nämä nähtävästi osuvat siementuotannon pelloiksi, joten kenttäolosuhteiden ja siementuotanto-olosuhteiden kuilu kasvaa. Samaa on huomattu muuallakin maailmassa.
Toinen ongelma on kääpiögeenien käyttö lakoherkkyyden poistamiseksi. Nämä lajikkeet tarvitsevat valtaisan ylilannoituksen, kasvattaakseen edes lähes normaalipituisen korren, tai juuria yleensäkään. Altakastelun käyttö siemenkokeissa ja korrenlujuudessa karjanlantakasavaatimuksen yhdistelmä tuottaa sellaisia herkkiä valmiiksi aineenvaihduntasairautta potevia lajikkeita, jotka kuolevat normaalille kuivanmaan pellolle kylvettäessä.
-SS-
En epäile filosofin satotasoa yhtään. Huonona vuosina tulee huono sato. Viime vuosi oli siellä teillä huono näin olen ymmärtänyt. Ja ihan nämä oikean elämänkin nimet ja kasvot omaavat kollegat ovat näin kertoneet. Muun maan sato sai kuitenkin kokonaissadon nousemaan kulutuksen tasolle.
Niinkuin täälläkin olen monesti kirjoittanut niin teillä siellä oli se 2017 se viimeinen huippuvuosi, ainakin SS:n mukaan? Meillä täällä oli se kato. Täällä jäi niitä "kuuden tonnin laihoja" puimatta ja se mitä puitiin niin monessa kohtaa olisi ollut ehkä järkevämpi jättää puimatta. Ei kertynyt satoa eikä laatua..
SS:n kanssa olen kyllä samaa mieltä et vehnän ja miksei joidenkin muidenkin viljojen Jalostus on mennyt kyllä metsään. Pidemmän korren omaava lajike kasvattaisi pidemmän juuristonkin. Tarvittaessahan sitä kortta voi sitten aineilla lyhentää. Nyt kaiketi yritetään tehdä helposti viljeltäviä lajikkeita.
