Lainaus

Tulisitko osakkaaksi maidontuotantotilalle ?

Montako robottia ja onko levitysalaa? Kuin uuet koneet?

Onkohan nuo nyt varmasti ne kaikkein oleellisimmat kysymykset?

Näin maidontuotannon ulkopuolella toimivana olen jo useamman vuoden ihaillut Valio markkinointia ja brändäystä, kun sitä vertaa muihin suomalaisiin elintarvikealan toimijoihin. Tällä saralla Valio on nähdäkseni ylivoimainen ja tutkitustihan Valio brändinä on esimerkiksi nuorison keskuudessa yksi arvostetuimmista kulutusbrändesitä. Valioon liitetään mielikuvissa kotimaisuuden lisäksi luotettavuus, tuoreus, puhtaus, innovatiivisuus jne. positiivinen tekijä.

Toisinaan olenkin ihmetellyt kun täällä jopa Valion omat maidontuottajat ovat arvostelleet yhtiön markkinointiin käyttämiä satsauksia. Esimerkkinä uusi tuorehko logo ja tuotteiden ulkoinen ilme, jotka sitäpaitsi suunniteltiin Valion markkinointiosaston omana työnä, sai osansa arvostelusta. Sanottiin kuinka taas maidontuottajille kuuluvasta rahasta osa pumpataan turhanpäiväiseen markkinahumpuukiin, josta ei ole saatavissa mitään lisäarvoa. Mutta ehkä nyt on huomattu, mikä arvo pitkäjänteisellä työllä on ollut. Ainakin yksi erävoitto on takana!

Kunpa esimerkiksi Atria osaisi hommansa yhtä hyvin. Lihasektorilla markkinoinnin ja mielikuvien luonnin osaa ehkä parhaiten Snellman.

"Jos Juhannuksena on lunta katolla, sitä on varmasti myös maassa"

Jos jäät ei lähde joesta ennen vappua, niin ne lähtee vapun jälkeen.

Meillä nuo kurottajahommat hoitaa urakoitsija (4. JCB menos, eli ollut kai tyytyväinen) ja satunnaisemmat naapuri (2. Catepillari ajos), eli omakohtaista kokemusta ei juurikaan ole.
Mutta aloittajan luettelemista hommista tuli vaan mieleen, että miten olisi pyörökuormaaja? Näkyvyys parempi, voimaa ja painoa löytyy herkästi enemmän ja paskanlevitysurakoitsijan mukaan on kärkikaatokauhalla kaikkein nopein kärryn lastaaja.

Mikä mahtaa olla kylvö-/siemenkustannus & korjuu vs. saatavan "sadon" arvo?
Rukiin kylvö + siemen taitaa olla suorakyvönä vähintään runsaan 100€/ha + syyslannoitus.
Lisäksi pintamaa voi kasvuston alla toukokuussa olla korjuuta ajatellen kosteahkoa.

Lainaus käyttäjältä: Teroman - 10.02.10 - klo:11:03

Paljonko hehtaareita ajettu muokkaimilla, kylvökoneilla ja millaisia ongelmia , puutteita ja hyviä puolia tulee mieleen noin siis ulkomuistista ?
 

Porukan 3m Lemken Smaragdilla lienee todellista pinta-alaa takana vajaa 3000ha. Hyvin se on pelannu, mutta saa tukkohon oikeen pehemoosella maalla johona on palio juolavehenän juurakkoa.

Millä jälkivarustuksella se olikaan?

Suomalaisista tuotteista jos on kyse ja varsinkin koneista niin Wärtsilä on huippubrändi, toisaalta osa näistä valmistetaan nykyään Italiassa......

Terveisin Uuno

Kai sillä tosiaan jotain kansainvälistäkin touhua on, ku yli 18 000 työntekijästä Suomessa on runsas 3000.

Mutta topicin aloittajalla näyttääs olevan aiheenmukaiset kotisivut: http://www.netikka.net/juha.perasaari/
Kuvia kannattaa ainakin käydä katsastamas...   

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 11.02.10 - klo:20:27

Käsittelemätöntä jätevettä lienee päässyt suoraan mereen 11600 kuutiota. Ei ongelmaa, koska jätevesi sekoittui meriveteen!

Aamen ja piste.

Mutta maatalous saastuttaa!

Onhan näitä puhdistamojen päästöjä ollut myös mm. forssassa ja loimaalla, mutta haittaako se, jokiveteen sekoittuessaan ei haittaa koska se lasketaan maatalouden päästöiksi! 

Jokioisilla varhaiskeväällä revenneestä runkoviemäristä viikonlopun ajan 600 mottia/vrk Loimijokeen. Ympäristökeskus antoi luvan päästää "kun loka-autokuljetus kilometrin matkalla olisi maksanut liikaa". Sirkussonni ja SKN kuittaa päästöt piikkiinsä, meidän valumavedet hieman puhdistavat virtaa kun on luomua!

Minkähänlaiset sanktiot maajussille olis tullu, jos olis sattunu viikonloppuna vuotamaan paskaa lietesäiliöstä - sanotaan nyt vaikka 600m3/vrk..?

Vädestadin äes vm. 1993. Ajettu about 2000ha Kaksi piikkiä menny poikki, kun on peruutettu, mutta muuten pelkkää rasvausta. Terälaput on todella kovaa tekoa!

Väderstad NZF600 vm.-92, ajettu n.1500ha keskimäärin kahteen kertaan, eli yhteensä n.3000ha. N. kymmenen piikkiä menny, yks rengas ja pari laakeria. Toiset kärkipalat menos. Alkuperäiset olis edelleen, mutta vaihdettiin ne 70mm leveisiin, mikä sekin saattanu edesauttaa noiden piikkien katkeilua, kun ensimmäisen 10v aikana niitä ei menny yhtään. Runkoa on hitsattu parista kohtaa.

Kvaerneland AB-85 5*12"-20" aurat vm.-89, kynnetty nelisiipisenä n.1000ha, viides siipi lisätty muutama vuosi sitten. Kaikki kulutusosat vaihdettu, toiset muovisiivet menossa. Lisäksi vetokarttu meni n.10v sitte paloiksi - piti hitsata uudelleen kasaan. Saas nähdä kuinka kauan runko kestää viidettä siipeä.

Simulta ST3000 vm.-02, kylvetty n.750ha. Apulannan kaukosäädössä klappia, sitkaimien murtopultit ei oo katkennu, kun allekirjoittanu on testannu niillä ladonnurkkaa  ja vetopyörältä tuleva ketju katkennut pari kertaa. Lisäksi pari apulantavannasta katkennut/vääntynyt kiveen osuessaan.

Kai noihin aivan tyytyväinen saa olla.

Onko tuo juuri se malli jossa öljyt eivät meinanneet alkuvaiheessa pysyä sisällä ollenkaan? Siis ihan eka 3000-sarja joskus 80-luvun alkupuolella. Niitä purettiin ja paikattiin kuulemma paljon.

3000-sarja tuli markkinoille -87, eli ei niitä -80-luvun alus ollu vielä kovin montaa tehty.
Ensimmäisis oli öljyn suodatuksen kans ongelmia. Myöhempiin malleihin lisättiin toinenkin suodatin.

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 08.02.10 - klo:00:09

Lainaus käyttäjältä: Timppa - 07.02.10 - klo:17:54

Kauraa 45%, vehnää 45%, rypsiä 35%, ohraa 20%, heinää 10%, lhp 5%

Tuollaisella reseptillä Timppa tällä kertaa.

  No eihän tuosta kerry näin äkkiä päässä laskien, kuin vaivaiset 160 % sun koko peltoalasta.

Ainii juu mut hei! Jos tuo onkin sillai että nuo prosentit on järjestyksessä aina jäljellä olevasta alasta??

No mitäs meinaat lopulle 13,4%:lle kylvää?

Aika vähä kanoja tuolla hallin kokoon nähden jos ymmärsin oikein eli 22000 kanaa ja 2590 neliötä, eihän siitä tuu kuin 20 kiloa neliölle? Kuinkahan suuriksi kanat tuola kasvatetaan?

SomeBodyllä oli tainnu tulla laskuvirhe. Itse sain hallin mitoiksi 128*17 ja mukana on varmaan sosiaalitilat, joten neliöitä on todellisuudessa n.2000m2. Eihän tuo silti paljon tee. Ehkä runsaan 30kg/m2, jos lintuja kasvatetaan vähän yli 40 päivää.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 30.01.10 - klo:13:56

Lainaus käyttäjältä: Ojala - 30.01.10 - klo:13:50

http://www.farmsincanada.ca/property_details/372/

Siinäpä se, 420 metriä broiskumiehen unelmaa  56 metriä leveenä 

Taitaa olla jalkoja noi mitat. Eli 140m * 18,5m.

Todennäköisesti, kun pinta-alakin ilmoitetaan eekkereinä. Siitäkin huolimatta että Kanadassa on nykyisin metrijärjestelmä käytössä. Ei vaan ole oikein juurtunut.

Muistaakseni jossain päin maailmaa ilmoitetaan varsinkin puhekielessä koneiden tehot yhä hevosvoimina, aurojen työleveys tuumina ja puimurin leikkuuleveys jalkoina!

Miinuspuolet totta kyllä. Lisäksi paska homma etsiä hukkakauraa ruispellosta.

Plussaa : Helppo myydä
             Jos ei lannoita paljon niin ei tarvii korrenvahvistajaa
             Ei saa tauteja
             Naapuri paalaa oljet ja silloin kevytmuokkaus käy
             Tiheä kasvusto estää juolavehnää multamailla

No johan oli plussat!

Ikinä ei oo jääny viljat myymättä, eikä lannoittamaton lakoontunu ja koska tästä syystä ei voi satoakaan juuri tulla, ei kasvitaudit oo se tekijä joka vaikuttaa satoon.

Kertokaahan mulle onko tässä kevätrukiissa sitten jotain hyvää? Vaikka syysrukiseen verrattuna.

Tähän mennessä kerrottua:
-heikko korsi
-vesoo liikaa
-tuleentuu epätasaisesti
-huono satotaso