Moni on varmaan lukassut lannoitusjutun lokakuun Pellervosta. Ihan vakavasti otettavat tyypit pistävät lannoituksen vanhat teesit romukoppaan. Huonoillakaan fosforin viljavuusleimoilla ei näköjään fosforilannoitus näillä lannoitteen hinnoilla kannata tai vastaavasti pitäisi saada huimia sadonlisiä lannoituksesta.

Mikä siis on tuleva lannoiteresepti viljatilalle? Pelkkää typpeä kohtuullinen määrä kylvön yhteydessä ja vasta kasvukaudella kun satomahdollisuudet tarkentuu mahdollisesti lisää apupaskaa? Luulisi maan fosforivarastojen ehtyvän aika vauhdilla. Vai taitaa fosforia kuitenkin olla maassa vaikka kuinka paljon kun vaan saa kasville käyttöön.

Markkinoille on tullut uusia toimittajia apupaskalle ja seoksia ja nimikkeitä vilisee. On blendejä ja kemiallisia seoksia, y-lannoksia, nestemäsiä lannotteita, can- ja muuta apupaskaa. Kaiken kukkuraksi aineiden rakeisuus poikkeaa toisistaan rajusti, on isoa ja pientä raetta ja kaikkea siltä väliltä. Ja jos tosiaan on niin, että fosforin voisi jättää kokonaan lannoitusohjelmasta pois on pakka aika sekasin sen suhteen mitä ens keväänä maahan söhäsee, varsinkin jos viljan hinnan kehitys on tämä mikä viime aikoina on ollut vallalla

Cemagron agro-can apulannalle ilmoitetaan 4,29% neutralointikyky.
Tuota neutralointikykyä muilla typpilannoilla en ole huomannut.
Eikös fosforia irtoa maasta jos ph on kohdillaan ja tämä kyseinen lanta ei happamoita peltoa.

Cemagron agro-can apulannalle ilmoitetaan 4,29% neutralointikyky.
Tuota neutralointikykyä muilla typpilannoilla en ole huomannut.
Eikös fosforia irtoa maasta jos ph on kohdillaan ja tämä kyseinen lanta ei happamoita peltoa.

70 luvulla kaukaaset serkuut väkäästeli kokkeitaan urpasavilla. Olivatten happpaamia ko perkuleeet. Kalakittivatten oikeen urakalla ko kalkkikaivoos oli liki. Ajoovatten erilaisia määriä 5-35tn/ha.
Oleettivatten notta ko vosvooria nuissa olis riittävästen niin annettaan vaan Salpeeetteria lannokkeeks.
Vosvoori lukeemat olivatten kuivaatul merem pohjal kunnoos ylite 35 kaikkial. Satoo tuppas tulleen Salpeetterilla lannootetusta 2500 kilua kauroi. Typpirikkaal 2900. Vosvori rikkaal antoos 4500. ja jopa maantiäsualal kerran lannotettunna 4000. Sem kooomin ei sitte viitteem vuateen kasvannukka eres jualavehnä.
Notta mää oom vähä eppäileväine vosvorittomam viljeelym onnistumisesta.

Moni on varmaan lukassut lannoitusjutun lokakuun Pellervosta. Ihan vakavasti otettavat tyypit pistävät lannoituksen vanhat teesit romukoppaan. Huonoillakaan fosforin viljavuusleimoilla ei näköjään fosforilannoitus näillä lannoitteen hinnoilla kannata tai vastaavasti pitäisi saada huimia sadonlisiä lannoituksesta.

Mikä siis on tuleva lannoiteresepti viljatilalle? Pelkkää typpeä kohtuullinen määrä kylvön yhteydessä ja vasta kasvukaudella kun satomahdollisuudet tarkentuu mahdollisesti lisää apupaskaa? Luulisi maan fosforivarastojen ehtyvän aika vauhdilla. Vai taitaa fosforia kuitenkin olla maassa vaikka kuinka paljon kun vaan saa kasville käyttöön.

Markkinoille on tullut uusia toimittajia apupaskalle ja seoksia ja nimikkeitä vilisee. On blendejä ja kemiallisia seoksia, y-lannoksia, nestemäsiä lannotteita, can- ja muuta apupaskaa. Kaiken kukkuraksi aineiden rakeisuus poikkeaa toisistaan rajusti, on isoa ja pientä raetta ja kaikkea siltä väliltä. Ja jos tosiaan on niin, että fosforin voisi jättää kokonaan lannoitusohjelmasta pois on pakka aika sekasin sen suhteen mitä ens keväänä maahan söhäsee, varsinkin jos viljan hinnan kehitys on tämä mikä viime aikoina on ollut vallalla

Eikös tämä samanen jäppinen saanu Yaralta potkut muuan kk sitte ?
Katkeroituneen hyökkäyksen sit heleposti ymmärtää 

jos tuntuu tärkeältä saattaa kolapojan karjalle ongelmia lannoittakaa ryssällä ei seleeniä,jo vuodessa samat ongelmat kuin luomussa,lihasrappeumaa,velttoja porsaita,emojen vasikka kuolleisuus yms.

Pyh ja Bah noi vuosi ja seleeniongelmia

http://www.raisio.com/modules/system/stdreq.aspx?P=1616&VID=default&SID=585182303671312&S=1&A=open%3anews%3aitem_ravintoraisio%3a1146%3afp&C=37462

jos tuntuu tärkeältä saattaa kolapojan karjalle ongelmia lannoittakaa ryssällä ei seleeniä,jo vuodessa samat ongelmat kuin luomussa,lihasrappeumaa,velttoja porsaita,emojen vasikka kuolleisuus yms.

Meillä luomussa seleeniä kivennäisessä ja nuolukivessä, ei ongelmia vielä.

Mutta ovathan nuo tavanomaiset lannoitemarkkinat aikas turbulenssissa; monopolin purkautuminen voi vielä aikansa, käytännössä.

Petri

pöh ja puh entäs jos näyte rehutehtaalla onkin jäärällä lannoitettua ja sit tulee 100tonnia ryssää,seleeni tutkitaa otanta menetelmällä satunnaisesti. ongelma alkaa korostua tulevall kasvu kaudella.ero jäärään 3500€ per rekka,pankaas omalle kohdalle ja lällällää.