Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, en minäkään mukulaani laittaisi hihhuleitten joukkoon, sorry vaan. Olipa ruokarukousta tai ei.
Tuskimpa koulujen ruokarukouksistakaan mitään isompia traumoja on kenellekään jäänyt ? Vai onko täällä kaikki niin nuoria, ettei teidän aikana koulussa luettu ko rukousta
Mun mielestä se on erittäin hieno tapa osoittaa kunnioitusta ruokaa kohtaan, mikä ei ole todellakaan itsestäänselvyys, että pöydät notkuu ruokaa !!! Mietitään vaikka kehitysmaiden lapsia
Ruokarukous, niinkuin monet muutkin asiat, on perinteinen rituaali eikä siihen mun mielestä liity mitään yliuskonnollista. En muista missä vaiheessa se jäi pois, mutta nimim. SKNn luonnehdinta asiasta lienee hyvin lähellä totuutta. Ja mun puolesta rukous/loru/mikä hyvänsä hymistely sopii ihan hyvin mukulalauman rauhoittumiseen ennen ateriaa. On sit ainakin joskus opetettu ruokailukäyttäytymistä vaikka vaikuttaa siltä, että pari vuotta kouluruokailua romahduttaa käyttäytymisen. On se ruoka sen verran kovan työn takana ainakin meillä, että ruokaa kunnioitetaan ja ruoanlaittajaa kiitetään.
Itselle on jäänyt satunnaiseksi tavaksi huomaamaton hiljentyminen ennen ateriaa. En tee siitä mitään numeroa. Seurakunnan tilaisuuksissa lauletaan edelleenkin oikein ruokalaulu ennen haarukoiden ja veitsien kalistelua eikä sitä kukaan häpeä (kai?)