Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: josef - 24.02.18 - klo:12:35
-
Valtran summautuva hydrauliikka kuormain kytketty peruslohkoon ja harvesteri Power peyond liittimiin. Harvesterin paineesta haarotettu sähköventtiilin kautta heräte ls-linjaan, harvesteri antaa herätteen releellä kun jotain nappia painetaan. Kuormain ympäri pumppaava, harvesteri rele ohjattu ei kiertoa ei ls-linjaa. Ongelma ei toimi yht aikaa kun kuormaimen hydrauliikka on päällä.
-
Valtran summautuva hydrauliikka kuormain kytketty peruslohkoon ja harvesteri Power peyond liittimiin. Harvesterin paineesta haarotettu sähköventtiilin kautta heräte ls-linjaan, harvesteri antaa herätteen releellä kun jotain nappia painetaan. Kuormain ympäri pumppaava, harvesteri rele ohjattu ei kiertoa ei ls-linjaa. Ongelma ei toimi yht aikaa kun kuormaimen hydrauliikka on päällä.
Huh , ei mitään hajua . Sotkisko toi harvesteri sitä .
-
Olisko ratkaisu vetää nokkapumppulta harvesterille uudet suorat linjat paine ja ls. Paluu vanhoja reittejä?
-
Olisko ratkaisu vetää nokkapumppulta harvesterille uudet suorat linjat paine ja ls. Paluu vanhoja reittejä?
En uskalla sanoa mitään tuohon asiaan . Se harvesteri on suljettu järjestelmä eikös . Pystyiskö to tekemään niin et harvesterilla oli omapumppu kokonaan .
-
Valtran summautuva hydrauliikka kuormain kytketty peruslohkoon ja harvesteri Power peyond liittimiin. Harvesterin paineesta haarotettu sähköventtiilin kautta heräte ls-linjaan, harvesteri antaa herätteen releellä kun jotain nappia painetaan. Kuormain ympäri pumppaava, harvesteri rele ohjattu ei kiertoa ei ls-linjaa. Ongelma ei toimi yht aikaa kun kuormaimen hydrauliikka on päällä.
En tuosta nyt ihan selvää saanut enkä tunne Valtran hydrauliikkaa, mutta jos kuormaimen lohko on ympäripumppaava niin luultavasti kaikki tarjolla oleva tuotto kiertää sieltä vapaasti ympäri tankkiin eikä paine voi nousta enää millekään muulle. Siis jos ne Power Beyond liittimet tulevat samalta pumpulta kuin kuormaimellekin menee.
Ympäripumppaavan ja closed center ls-systeemin samanaikainen käyttö on vaikeaa.
Kai sen jollain virityksellä saisi tyydyttävästi toimimaan (se kuormaimen vapaakierto pitäisi jollain idealla poistaa) mutta ehdottomasti järkevintä olisi vaihtaa kuormaimellekin cc ls-lohko ja kytkeä sekin sinne power beyond puolelle...
Mikä pöytä? Jotkin ovat melko helposti muutettavissa ls-käyttöön.
-
Kuormaimen pöytä hidroima . En tunne tarkemmin mutta epäilen muutos mahdollisuutta.
-
Kuormaimen pöytä hidroima . En tunne tarkemmin mutta epäilen muutos mahdollisuutta.
Voipi olla mission impossible sitten.
Jos se olisi ollut joku Danfoss PVG32 tai vaikka Hydrocontrol niin olisi onnistunutkin. Jälkimmäistä on ainakin isompien Oniarien mukana.
Se lienee sitten niin että jos hyvän haluat niin vaihtoehtoja ei ole montaa. Vaihda pöytä tai järjestä sille erillinen tavallinen pumppu :-(
-
onko siinä kuormaajan venttiilipöydässä sarjakytkentänippaa /tai mahdollisuutta paluupuolella. ei se tälläkään täydellisesti toimi.. tarkemmin syventymättä järjestelmään
-
Selviääkö tuosta linkistä http://www.nokka.fi/wp-content/uploads/2015/09/0012-0335800-HDS15-60L-min-std-on-off-ja-HR-k%C3%A4ytt%C3%B6ohje-ja-varaosakirja-1997-2012.pdf Sivu 13.
-
Ei taida tuota Hidroirmaa saada suosiolla peliin mukaan. Ainakaan em. dokumentti ei sanallakaan viittaa siihen että siitä saisi ls-version.
Sarjaliitäntääkään ei voi käyttää kun ei se harvesterin systeemi ole ympärikiertävä. Eli sille ei pysty ajamaan nosturin lohkolta tulevaa virtausta. Tavallisen open-center lohkon voisi kyllä liittää sarjaan mutta ei closed-center lohkoa. Cc-lohko lepotilassa on sama kuin tulppa linjan päässä, öljy ei pääse minnekään.
Yksi vaihtoehto on tietysti myös se että jos sen harvesterin saa ympäripumppaavaksi - se on vaan isommilla tuotoilla huono ajatus kierrättää koko ajan täysillä öljyä sieltä ympäri.
-
vähän vaillinaiset lähtötiedot, mut ilmeisesti traktorissa se alkuperäinen säätyvätilavuuksinen pumppu ainoastaan??
onko nokkapumppua?
-
Summautuva hydrauliikka 90+100 tehdas asennettu lisävaruste. Vaihdekotelossa vakiotilavuuspumppu, Keulapumppu säätötilavuuspumppu, molempien pumppujen painelinjat yhdistetään pumpunohjausventtiilillä ja siitä ulkopuolisen venttiilistön päätylaippaan ja Power peyond liitäntään. Venttiilit piilossa hytin alla, panssaroinnit alapuolella ja kuormain sovitteissa. Ilmastoitu talli (-8 tuulessa).
-
Summautuva hydrauliikka 90+100 tehdas asennettu lisävaruste. Vaihdekotelossa vakiotilavuuspumppu, Keulapumppu säätötilavuuspumppu, molempien pumppujen painelinjat yhdistetään pumpunohjausventtiilillä ja siitä ulkopuolisen venttiilistön päätylaippaan ja Power peyond liitäntään. Venttiilit piilossa hytin alla, panssaroinnit alapuolella ja kuormain sovitteissa. Ilmastoitu talli (-8 tuulessa).
Jos tuo säätyvä pumppu riittäisi yksinään harvesterille niin olisi helppoa laittaa se harvesterille ja tavallinen nosturille. Tai käytännössä ei ehkä niin 'helppoa' rakentelun puoleen.
Kannattaisiko kysyä Valtran pojilta kuinka tuo summautuva ja ohjausventtiilisysteemi tähän tarpeeseen sopeutuisi. Jos siihen vaikka on joku patenttiratkaisu olemassa.
Minä en tosiaan tunne Valtran systeemejä juuri lainkaan, tiedän vain yleisesti hydrauliikasta. Joskus on hyvinkin eksoottisia valmistajakohtaisia erikoisratkaisuja mm kaivukoneissa. Nykyään vielä enemmän kun kaikenmaailman energian talteenottoja, pikaliikkeitä, tehoalueita, käyttäjämoodeja ja ekovirityksiä tehdään
-
harvesteri rele ohjattu ei kiertoa ei ls-linjaa. Ongelma ei toimi yht aikaa kun kuormaimen hydrauliikka on päällä.
Eikö se jo tossa on se ongelma? Pumput ei tiedä miten paljon joku ventiili on auki ja pumput kallistuu vain sen vakio mitä relen? ohjaama ventiili ryöstää? ja käskee pumput? Sitten kun siinä on se avoin venttiilipöytä niin öljyt menee sitten sinne mihin helpompi jos ei pumput saa "oieaa tietoo" ls linjaa pitkin tai piäskiskö se relen ohjata myös jotáin prioriteetiventiilejä?
-
harvesteri rele ohjattu ei kiertoa ei ls-linjaa. Ongelma ei toimi yht aikaa kun kuormaimen hydrauliikka on päällä.
Eikö se jo tossa on se ongelma? Pumput ei tiedä miten paljon joku ventiili on auki ja pumput kallistuu vain sen vakio mitä relen? ohjaama ventiili ryöstää? ja käskee pumput? Sitten kun siinä on se avoin venttiilipöytä niin öljyt menee sitten sinne mihin helpompi jos ei pumput saa "oieaa tietoo" ls linjaa pitkin tai piäskiskö se relen ohjata myös jotáin prioriteetiventiilejä?
Jos mg-venttiilillä ('releellä') yhdistää painelinjan pumpun ls-linjaan niin se käskee säätyvän pumpun täysille ja sillä siisti. Se varmaan toimii.
Läpi kiertävä nosturin pöytä vaan tosiaan päästää kaiken 'karkuun', saattaa kyllä vähän ahdistaa ja hukata tehoa kun ei sitä ole sellaisille läpivirtauksille varmaankaan suunniteltu.
Prioriteettiventtiillikään ei oikein tuota ratkaise jos haluaa että hakkuupäätä ja nosturia pystyy käyttämään jouhevasti samaan aikaan. Eli esim myötäämään nosturilla samalla kun pää syöttää.
Jos tuota ei tarvitsisi, niin silloin voisi laittaa sen saman 'releen' sulkemaan nosturia ruokkivan linjan silloin kun hakkuupäätä käytetään. Silloin sen vapaakierto ei pääsisi hukkaamaan kaikkia tuottoja, vaan öljy menisi sinne minne pitääkin, mutta nosturi ei sitten liiku kuin korkeintaan alaspäin samalla kun pää syöttää tms. Hakkuupään koosta riippuu tietysti että riittääkö öljyä muutenkaan enää muualle silloin kun siellä päässä on iso venttiili auki eikä paljoa vastusta kuitenkaan... onko kyseessä joku syke-, energia- vai oikea hakkuupää kuten Keto tai Kesla tms?
Yksi keino olisi myös laittaa se 'rele' vetämään nosturin pöydästä joku sellainen kara jonka voisi tulpata. Tällöin läpikierto estyisi silloin kun päätä käytetään... siellä ei vaan varmaan ole ylimääräisiä karoja. Toki sarjaliitäntänipalla sellaisen voisi lisätä.
Toimiiko pää kunnolla jos samalla vetää vaikka jatketta sisään kun jatke on jo lyhimmillään? Sillä saa koemielessä sen vapaakierron poikki.
Hidroiman paluupuolta ei saa tukkia, kuristaa tai katkaista, se pöytä hajoaa siitä. Alumiiniosat halkeavat :-(
-
Summautuva hydrauliikka 90+100 tehdas asennettu lisävaruste. Vaihdekotelossa vakiotilavuuspumppu, Keulapumppu säätötilavuuspumppu, molempien pumppujen painelinjat yhdistetään pumpunohjausventtiilillä ja siitä ulkopuolisen venttiilistön päätylaippaan ja Power peyond liitäntään. Venttiilit piilossa hytin alla, panssaroinnit alapuolella ja kuormain sovitteissa. Ilmastoitu talli (-8 tuulessa).
[/
millä ilveellä paluuöljy jaetaan keskenään tasan, kun vaihteisto/hydr oma öljytila ja keulapumpulla oma öljytila/ säiliö??, väistämättä
jompi kumpi käy kuivana / tai tulvii yli.
ehkä sarjakytkentänipalla toimis, (hidoriman kaaviosta löytyy moinen, eli paluuseen on painepaluu ja vapaa tankkipaluu)
eli tr vakio hydr >kuormaajan venttiilipöytä>sarjakytkentänipalla yhdistää se nokkapumpun painepiiriin, systemi voi toimia riippuen
sen harvesteripään venttiilipöydästä. tai sitte ei
selkein olis pistää kuormaajan ja harvesterin hydr erilleen, eli vakiopumppu> kuormaaja , nokkapumppu> harvesteri, ja jos nokkapumpun
tuuotto ei riitä > isompi säätötilavuuspumppu
-
Paluu menee aina ensin keulasäiliöön sen täytyttyä peräsäiliöön, tehdasasennus. Harvesteri on syke Jobo. Yhden pumpun tuotto saattaisi riittää näin alku vaiheessa molempiin kohteisiin. Sivupaneelin potenttiometrillä kokeiltava tilavuusvirran rajoittamista, jos ratkaisu löytyisi siitä alustavasti. Harvesterin paineletkuun sähköinen kolmitiehana vapaa kierroksi.
-
Paluu menee aina ensin keulasäiliöön sen täytyttyä peräsäiliöön, tehdasasennus. Harvesteri on syke Jobo. Yhden pumpun tuotto saattaisi riittää näin alku vaiheessa molempiin kohteisiin. Sivupaneelin potenttiometrillä kokeiltava tilavuusvirran rajoittamista, jos ratkaisu löytyisi siitä alustavasti. Harvesterin paineletkuun sähköinen kolmitiehana vapaa kierroks
Selkis, semmosta kytkentää arvelinkin paluupuolelle/öljysäiliön huohotin nokkapumpussa tulpattu.
syke harvesterille pitäis se nokkapumpun tuotto riittää yksistään.
-
Ei vaan aion kokeilla vakiotilavuus pumpulla saada pelaamaan alustavasti molemmat kuormaimen ja harvesterin. Tuotto 91 l/min 2200 r/min. Kesällä aikaa ja lämpöä pöyhiä ongelmaa syvemmältä. Harvesteri vaatii tässä tapauksessa pikaliittimien jälkeen sähköisenkolmitiehanan vapaakierrolle.
-
Moro,
Kun traktorin oma PVG suuntaventtiili syöttää öljyä kuormaajan ympäripumppaavalle venttiilipöydälle, tee käänteinen releohjaus "mitttalaitteelta" LS:n vakiopainestus ohjauksella, niin että kun mitä tahansa kouran toimitoa käytetään, se samalla katkaiseen kuormaajaa syöttävän, traktoin oman PVG:n syöttöjännitteen.
Danfossin PVG:lle menee joikkarilta syörttöjännite 13-14,5 V sekä joikkarilta signaalijännite joka vaihtelee 25-75% syöttöjännitteestä. Kun katkot PVG:n syöttöjännitettä saat lohkon menemään kiinni, jolloin koura toimii ja molempien pumppuje tuotto menee kouralle.
Tosin tällöin et voi käyttää koura ja kuormainta täysipainoisesti yhtä aikaa, mutta reilumpi tuotto/matalampi työkierrostaso tuovat mukavuutta hommaan.
PS. traktorin vaihteiston oikealla kyljellä olevassa lohkossa olisi ollut valmiina vakiopaineistus kela/venttiili.
Ei vaan aion kokeilla vakiotilavuus pumpulla saada pelaamaan alustavasti molemmat kuormaimen ja harvesterin. Tuotto 91 l/min 2200 r/min. Kesällä aikaa ja lämpöä pöyhiä ongelmaa syvemmältä. Harvesteri vaatii tässä tapauksessa pikaliittimien jälkeen sähköisenkolmitiehanan vapaakierrolle.
-
Itse kyllä kysyin ensin valtralta ja sitten ottaisin yhteyttä Jobon valmistajaan
Syketec Oy AB
Vallgrundintie 78B
65800 Raippaluoto
info@sykeharvesteri.fi
Puh. 040 7008796
Saattaisin jopa kysyä heiltä mielipidettä nic Moi antamaan vinkkiin.
Tietämättä asiasta tarkemmin sinulla saattaa olla toisessa tai molemmissa takuu joka tietysti raukeaa jos voivat osoittaa väärin käyttämisen.
-
Paikallisella valtralla ei keritä keskittymään. Jobolla ollaan yhtälailla huuli pyöreänä.
-
Nimimerkki Moi. Mistä pääsee käsiksi vakiopaineistus kelaan/venttiiliin.
-
Itse olisin sinnikkäämpi paikallinen valtra ei näistä varmamaan mitään ymmärrä, mutta pääkonttorilla täytyy olla joku joka näistä oikeasti tietää.
Ps kun ottaa johonkin päällikköön yhteyttä niin kannattaa mainita notta ihan agronettiä myöden on neuvoja joutunut kyseleen valtran toimimattomuuteen.
Osoite: Valmetinkatu 2 44200 Suolahti
Aukioloajat: Avoinna nyt ·
Puh.: 020 45501
Hallinto:
Matti Kallio, myyntijohtaja, 040 176 4071
Kimmo Kokkonen, markkinointipäällikkö, 040 481 0200
Pekka Päivikkö, tuotepäällikkö/Valtra, 040 500 7304
Jani Laine, tuotepäällikkö/Kesla ja Sampo Rosenlew, 040 669 3695
Niko-Pekka Kyllönen, tuotepäällikkö/Fendt, 040 767 0090
Vesa Kaasinen, huoltopäällikkö, 040 545 4379
Antti Lahtinen, talous, 040 486 6848
Toni Helén, myyntipäällikkö Etelä-Suomi, 0400 108 847
Ismo Kauppinen, myyntipäällikkö Keski-Suomi, 0400 344 694
Ilkka Ervasti, myyntipäällikkö Pohjois-Suomi, 040 504 3741
Jukka Kaukoranta, aluepäällikkö, jälkimarkkinointi, 040 715 6836
Petteri Väisänen, aluepäällikkö, jälkimarkkinointi, 040 775 4964
Pekka Piirainen, aluepäällikkö, jälkimarkkinointi 040 847 8425
-
Venttiililohko on traktorin vaihteiston oikealla puolella, vaihteensiirtäjäkannen etupuolella. Siellä on kaksi patruunaventtiiliä, joista toinen kytkee keulapumpulle kuormanpaineen (LS), jolloin sen lisätuotto tulee mukaan kun traktorin oman hammaspyöräpumpun tuotto ei enää riitä/loppuu kesken.
Toinen venttiili on ns. vakiopaineistusventtiili, (CP).
Nimimerkki Moi. Mistä pääsee käsiksi vakiopaineistus kelaan/venttiiliin.
-
Kävi mielessä, se on vissiin suht uus paketti? Kyllä valtralla on tietäjiä. Onko sulla joku tuttu huoltomies joka vois kertoo ketä tietäis valtran hydrauliikasta? Onhan niillä huoltomiehien tukilinja. Niin ja jos se kuormain on uusi, suostuisko valmistaja vaihtamaan ventiilipöydän LS hydrauliikalle sopivalle, siis hyvittäis nykistä venttiilipöytää ottais vaihtoon?
-
Valtra M-sarjaa -04. Kuormain Tapanin myrsky savotaan vaihdettu -12. Harvesteri käyttämätön.
-
Vielä selvennys aiempaan kirjoitukseeni. Se "mittalaitteen" ohjauslähtö joka ohjaa nyt asentamaanne ulkopuolista vakiopaineistusventtiiliä päälle/pois, asennetaan releellä katkomaan rinnan myös kuormaajan PVG:n syöttöjännitettä.
-
Vielä selvennys aiempaan kirjoitukseeni. Se "mittalaitteen" ohjauslähtö joka ohjaa nyt asentamaanne ulkopuolista vakiopaineistusventtiiliä päälle/pois, asennetaan releellä katkomaan rinnan myös kuormaajan PVG:n syöttöjännitettä.
Tulee pikkuisen sotkuinen yhdistelmä .
Eikös se harvesteri ollut suljettukierto ?
-
Kyllä on, mutta niin on traktorin oma järjestelmäkin, ts. kuormantunteva. Siinä 32 ccm hammaspyöräpumpun tuotto menee Danfossin suuntavennttilistössä olevan paineensäätökaran läpi tankkiin.
Kun käyttää jotain Danfossin suuntaventtiliä, jarruventtiiliä tai Power Beyondia, ohjaa tuo paineensäätökara riittävän tilavuusvirran karoille. Ja ylimääräinen öljy menee 2 bar voitelu/paluulinjaan. Tässä summautuvassa systeemissä otetaan lisätuottoa nokkapumpulta kun oman hammaspyöräpumpun tuottama tilavuusvirta/paine-ero alkaa loppumaan.
Kun Jobon "mitalaite" kytkee järjestelmän vakiopaineiseksi, painenesäätökara nostaa painee 190 bar. Tällöin vakiopaine on tarjolla kouran suuntaventtiileille. Samalla hetkellä pitää katkaista erillisellä releellä, kuormaajan venttilipöytää syöttävän karan ohjaus, jotta "vakiopaineistettu"öljyä ei karkaa ympäripumppavan pöydän läpi tankkiin. Sitten kun kouraa ei käytä, ohjataan venttiilipöytää syöttävä kara/t taas päälle ja järjestelmä toimii kuormantuntevana. Painehäviöiden minimoimiseksi kannattaisi venttiilipöydän vaatima tuotto ottaa kahdelta PVG:n karalta.
-
Kyllä on, mutta niin on traktorin oma järjestelmäkin, ts. kuormantunteva. Siinä 32 ccm hammaspyöräpumpun tuotto menee Danfossin suuntavennttilistössä olevan paineensäätökaran läpi tankkiin.
Kun käyttää jotain Danfossin suuntaventtiliä, jarruventtiiliä tai Power Beyondia, ohjaa tuo paineensäätökara riittävän tilavuusvirran karoille. Ja ylimääräinen öljy menee 2 bar voitelu/paluulinjaan. Tässä summautuvassa systeemissä otetaan lisätuottoa nokkapumpulta kun oman hammaspyöräpumpun tuottama tilavuusvirta/paine-ero alkaa loppumaan.
Kun Jobon "mitalaite" kytkee järjestelmän vakiopaineiseksi, painenesäätökara nostaa painee 190 bar. Tällöin vakiopaine on tarjolla kouran suuntaventtiileille. Samalla hetkellä pitää katkaista erillisellä releellä, kuormaajan venttilipöytää syöttävän karan ohjaus, jotta "vakiopaineistettu"öljyä ei karkaa ympäripumppavan pöydän läpi tankkiin. Sitten kun kouraa ei käytä, ohjataan venttiilipöytää syöttävä kara/t taas päälle ja järjestelmä toimii kuormantuntevana. Painehäviöiden minimoimiseksi kannattaisi venttiilipöydän vaatima tuotto ottaa kahdelta PVG:n karalta.
Huh .
Kirjoitat kyllä asiaa . Eli se pystyy suljetussa järjestelmässä haistamaan koska lisää tehoa tarvitaan .
Suosittelisin omaa pumppua harvesterille kuiteskin .
-
Eli kuten jo aiemmin ehdotin niin uusi putkitus nokkapumpulta harvesterille ja ls-linja myös. Meneekö paluu vanhoja reittejä? Kummallakin pumpulla jää noin 50% tuottoa reserviin.
-
Eli kuten jo aiemmin ehdotin niin uusi putkitus nokkapumpulta harvesterille ja ls-linja myös. Meneekö paluu vanhoja reittejä? Kummallakin pumpulla jää noin 50% tuottoa reserviin.
Se olis varmaan viisas ratkaisu . Uusi paluu kokonaan harvesterille varmaankin . Onnea . Nää on vähän semmosia juttuja ettei tiedä ennen kuin kokeilee .
-
Riittääkö tilavuusvirta pumput eriytettyinä? Diesel
1500 rpm - n. 65 l/min kouralle ja n.+60 l/min kuormaajalle?
Keto Forst toimi hyvin kun molempien pumppujen tuotto oli pelissä.
Sykesyöttö toki toimii kohtuullisesti vielä pienellä virtauksellakin?
-
Riittääkö tilavuusvirta pumput eriytettyinä? Diesel
1500 rpm - n. 65 l/min kouralle ja n.+60 l/min kuormaajalle?
Keto Forst toimi hyvin kun molempien pumppujen tuotto oli pelissä.
Sykesyöttö toki toimii kohtuullisesti vielä pienellä virtauksellakin?
Kummallakin pumpulla jää 50% reserviin eli eikös pelittäis .
Ittellä kanssa melkoinen homma . Otin kaikki hydraulimoottorien jarrut irti ja puhdistin . Etujalkojen nostoon sylinterit ja yks jarrulinen moottori lisää . Täynnä on penkki .
-
50% reserviin ?????
Dieselin 2200 rpm:llä tuotto 90 l/min traktorin pumpulta +90 l/min keulapumpulta. yht. 180 l/min. Ja sillä 1500 rpm:llä, 62 l/lmin + n.65 l/min.
Summautuvassa hydrauliikassa on perusajatus että kaikki hydrauliikan paluut kiertää keulasäiliön kautta, pitäen sen piripintaan täynnä ja loput menee vaihteiston voitelupaluuseen. Säiliöstä on vuotolinja traktorin vaihteistoon, jotta vaikka kipin käytön yhteydessä korvausilma tulee vaihteiston huohotinsuodattimen kautta.
Jos eriytät nokkapumpun traktorin hydrauliikasta, pitää kaikki "piuhat" katkaista vaihteistoon. Voitelun paluu, huohotuslinja, ylivuotolinja. Samoin säiliöön pitää rakentaa oma huohotin sekä paine/paluusuodatus. Ongelmaksi vielä muodostuu säiliön pieni tilavuus, siinä ei ole juurikaan tilavuutta ilman mahdolliselle erottumiselle. Samoin öljyn jäähtyminen on kyseenalaista, kun pieni öljymäärä kiertää aika vilkkaasti kouralle ja takaisin. ´Nyt jäähdytys ja suodatus kun hoituvat kätevästi peruskoneen puolelta.
Kyllä mä suosittelen ennemminkin vaihtamaan kuormaajan venttiilipöydän kuormantuntevaan. Danfoss PVG tai Parker L90, niitä kannattaa kysyä vaikka Koneosapalvelusta tms. vastaavasta. Voi löytyä käytettynäkin? Oikealla venttiilispeksillä kuormaajan käytettävyyskin paranee. Samalla saat pidettyä summautuvan ominaisuudet muihin työkoneisiin, ek, ym, ja säilyy koneen vaihtoarvo ja käytettävyys parempana, ehkä :-\?
-
Olen edellisen kanssa samaa mieltä. Jos hyvän haluaa niin pöytä vaihtoon. Muun ratkaisun vaatimat muutokset maksavat sen verran sekä aikaa että vaivaa nekin, eikä lopputulos ole silti hyvä :-(
Virityksillä harvemmin saa oikeasti kunnollista aikaan. Nimimerkki 'kantapään kautta oppinut'.
-
Minkälainen ratkaisun on josef tehnyt ?
-
Tänään kun rupesi isotalli mukavasti lämpenemään (-9) niin peruuttelin Bussin.. eiku valtran tallista ja tarina alkaa. Kuormaaja edelleen tr:in peruslohkossa ja tuotto virtauksen säätökytkimestä aika pieneksi, harvesteri Power peyond liittimissä edelleen ja kas kummaa kun öljyt siinä vähän notkistu niin homma rupes pelittään, kuormain ja harvesteri rupesivat pelaamaan yht aikaa. Ja eiku kokeileen 1 1/2 h siinä meni mukavasti ojan päällä keikkuen ja ojalinjaa avaten, vauhti ihan sopiva tuollaiseen paikkaan.
-
Tänään kun rupesi isotalli mukavasti lämpenemään (-9) niin peruuttelin Bussin.. eiku valtran tallista ja tarina alkaa. Kuormaaja edelleen tr:in peruslohkossa ja tuotto virtauksen säätökytkimestä aika pieneksi, harvesteri Power peyond liittimissä edelleen ja kas kummaa kun öljyt siinä vähän notkistu niin homma rupes pelittään, kuormain ja harvesteri rupesivat pelaamaan yht aikaa. Ja eiku kokeileen 1 1/2 h siinä meni mukavasti ojan päällä keikkuen ja ojalinjaa avaten, vauhti ihan sopiva tuollaiseen paikkaan.
Jesss!!! Taistele . Ei saanut öljyä riittävästi .
-
Tänään kun rupesi isotalli mukavasti lämpenemään (-9) niin peruuttelin Bussin.. eiku valtran tallista ja tarina alkaa. Kuormaaja edelleen tr:in peruslohkossa ja tuotto virtauksen säätökytkimestä aika pieneksi, harvesteri Power peyond liittimissä edelleen ja kas kummaa kun öljyt siinä vähän notkistu niin homma rupes pelittään, kuormain ja harvesteri rupesivat pelaamaan yht aikaa. Ja eiku kokeileen 1 1/2 h siinä meni mukavasti ojan päällä keikkuen ja ojalinjaa avaten, vauhti ihan sopiva tuollaiseen paikkaan.
Hetkonen . Toimivatko kuormain ja harvesteri eri pumpuilla nyt ?
-
Tänään kun rupesi isotalli mukavasti lämpenemään (-9) niin peruuttelin Bussin.. eiku valtran tallista ja tarina alkaa. Kuormaaja edelleen tr:in peruslohkossa ja tuotto virtauksen säätökytkimestä aika pieneksi, harvesteri Power peyond liittimissä edelleen ja kas kummaa kun öljyt siinä vähän notkistu niin homma rupes pelittään, kuormain ja harvesteri rupesivat pelaamaan yht aikaa. Ja eiku kokeileen 1 1/2 h siinä meni mukavasti ojan päällä keikkuen ja ojalinjaa avaten, vauhti ihan sopiva tuollaiseen paikkaan.
Hetkonen . Toimivatko kuormain ja harvesteri eri pumpuilla nyt ?
Mun käsittääkseni alkuperäisellä summautuvalla on käyttö?
"Ajoin Valtraa sinistä,
ja agronettilaiset alkoivat inistä" (kuten yleensäkin)
-
Eiköhän se traktorin perässä oleva 90 litran kiinteätuottoinen pumppu käytä nyt kuormaimen venttiiliä niinkuin tuota power beyondia ei olis olemassakaan. Virtauksensäätöventtiilin eteenpäin jakama virtaus vaan avittaa sitä summautuvaa järjestelmää toimimaan siinä rinnalla.
-
Eiköhän se traktorin perässä oleva 90 litran kiinteätuottoinen pumppu käytä nyt kuormaimen venttiiliä niinkuin tuota power beyondia ei olis olemassakaan. Virtauksensäätöventtiilin eteenpäin jakama virtaus vaan avittaa sitä summautuvaa järjestelmää toimimaan siinä rinnalla.
Niin kai mutta Josef itsensä kertomana vakuuttavampi .
-
Valtran summautuva hydrauliikka kuormain kytketty peruslohkoon ja harvesteri Power peyond liittimiin. Harvesterin paineesta haarotettu sähköventtiilin kautta heräte ls-linjaan, harvesteri antaa herätteen releellä kun jotain nappia painetaan. Kuormain ympäri pumppaava, harvesteri rele ohjattu ei kiertoa ei ls-linjaa. Ongelma ei toimi yht aikaa kun kuormaimen hydrauliikka on päällä.
Tämä on kytkentä tilanne edelleen, mutta nyt toimii. Kuormain vähän hidas ja voimaton, mutta eipä turhaan koura heilu.
-
Uusi vaiva, kuormaajan saa paineettomaksi kun kytkee virran pois, mutta harvesterissa kun heiluttaa pikaliittimestä paine-, paluu- tai ls-letkua niissä tuntuu olevan paine päällä joka ei poistu kuin koneen sammuttamalla. Kun käynnistää koneen niin edellä mainittu tilanne tulee yhtäkkiä päälle ilman mitään toimia ja tämä ilmeisesti vaikuttaa tiellä ajaessa niin kuin vedetäs käsijarru kevyesti päälle.
-
Järjestelmä kytkeytyy vakiopaineiseksi, joko traktorin oman pumppulohkossa olevan 3/2 -ventiilin avulla. Tai sitten Jobon "mittalaite" ohjaa jostain syystä (vikaantuminen) sen teidän asentaman vakiopaineistusventtiilin päälle.
Irroita johdot ensin siitä Jobon ohjaamasta venttiilin kelasta. Vieläkö on paineet päällä? Jos on niin seuraavaksi traktorin oma venttiili tutkinnan alle. Onko sivupanelissa oleva kolmiasentoinen keinukytkin päällä? CP -asennossa (constant pressure) ?
Pitkään vakiopaineistettu järjestelmä tuhoaa traktorin oman hammaspyöräpumpun aika nopeasti :(
-
Uusi vaiva, kuormaajan saa paineettomaksi kun kytkee virran pois, mutta harvesterissa kun heiluttaa pikaliittimestä paine-, paluu- tai ls-letkua niissä tuntuu olevan paine päällä joka ei poistu kuin koneen sammuttamalla. Kun käynnistää koneen niin edellä mainittu tilanne tulee yhtäkkiä päälle ilman mitään toimia ja tämä ilmeisesti vaikuttaa tiellä ajaessa niin kuin vedetäs käsijarru kevyesti päälle.
Suljetun keskiasennon LS-systeemi pitää kai aina sen pohjapaineen päällä kun pumppu pyörii. Eli luokkaa 20-30 bar. Jos jokin antaa LS-linjaan ohjauspainetta niin päälinjan paine nousee vastaavasti käskettyyn arvoon. Tehoahan tuon ei varsinaisesti pitäisi suuremmin kuluttaa kun öljy ei kuitenkaan liiku minnekään, ainoastaan staattinen paine on päällä. Kyllähän sen koneen äänestä silti huomaa jos se alkaa pitää 200 bar koko ajan. Harvesterissa voi myös olla jokin sellainen toiminto joka kuluttaa öljyä hiukan, esim karsintaterien painatus tms, silloin tehoakin alkaa hukkua. Loppuuko kuormitus jos ajaa harvesterin toisenlaiseen tilaan?
Sitä mitä Valtran summautuva systemi tekee omilla ulkoisen hydrauliikan venttiileillään tuossa tilanteessa en minä osaa valitettavasti ennustaa.Saattaa päästää samat paineet sinne viratauksenjakoventtiilille/nosturin kiertoon ja tehoa hukkuu.
Omassa rakennelmassani on lepuutus varmistettu sillä että pumpun säätimelle tuleva ls-linja yhdistetään suoraan tankkiin. Silloin mikään ei pääse komentamaan pumppua oikeasti töihin vaikka yrittäisi. Hyvä varmistus vaikka käynnistäessä ja kytkettäessä hakkupään älylle sähköt. Periaate on niin että ilman sähköohjausta on lepuutus päällä, antamalla mg-venttiilille sähköä se sulkee tankkiyhteyden ja normaali toiminta astuu voimaan.
Jossakin voi myös olla sisäinen vuoto joka päästää pumpulle ohjausta tai öljyä karkuun. Jos kuormantuntevassa järjestelmässä on varoventtiiili päälinjassa niin sen säädön tulee olla hieman korkeampi kuin pumpun säätimen määrittämä korkein paine. Jos ylimääräinen varoventtiili avautuu, se päästää kovalla kuormalla koko ajan öljyä karkuun ja pumppu sen kun yrittää lisätä tuottoaan. Tehoa hukkuu ja lämpöä syntyy. Jos toimilaitekohtaista (karakohtaista) painerajaa ei ole tai se on pumpun asetusta korkeampi, ylikuormitustilanteessa ei pitäisi tapahtua suuremmin mitään. Moottori ei mainittavasti kuormitu, pumppu säätyy nollakulmalle eikä ota suuremmin tehoa, öljy ei liiku eikä tietysti sylinterikään liiku.
Väärin säädetty pääpaineenrajoitusventtiili sen sijaan avautuu, pumppu tekee koko kyvyllään ja tehollaan töitä vaikkei sylinteri liikahdakaan. Pari kertaa on tuon tapainen vika ollut metsästyksen kohteena. Giljotiinilla sen huomaa erityisen hyvin, kun kaikki on OK niin, ylisuuri puu ei vaan katkea mutta muuta ei tapahdu.
Sen sijaan jos moottori meinaa tuossa tilanteessa nikahtua tehtäväänsä niin silloin on säätö väärin ja pumppu painaa sen 150 litraa täydellä paineella varoventtilistä läpi ja yksi 50 kW muuttuu samalla lämmöksi... sen huomaa jo koneen äänestäkin että turhaa työtä yritetään hurjasti tehdä.
Ongelman perussyy lienee kuitenkin se että jokin ohjaa (turhaan) pumppua nostamaan painetta. Onko se harvesteri vai traktorin omat systeemit, siitä en osaa esittää edes valistunutta arvausta :-( Se alle 30 bar siellä kuitenkin kuuluukin aina olla (mutta ei enempää) jos systeemi on täysiverinen ja normaali kuormantunteva järjestelmä.
-
Huhuh mikä hässäkkä .
Molemmille oma pumppu harvesterille ja kuormaimelle omine paluineen .
-
Valtran summautuva hydrauliikka kuormain kytketty peruslohkoon ja harvesteri Power peyond liittimiin. Harvesterin paineesta haarotettu sähköventtiilin kautta heräte ls-linjaan, harvesteri antaa herätteen releellä kun jotain nappia painetaan. Kuormain ympäri pumppaava, harvesteri rele ohjattu ei kiertoa ei ls-linjaa. Ongelma ei toimi yht aikaa kun kuormaimen hydrauliikka on päällä.
Pitäisikö tuossa sähköventtiilissä olla vielä tankkilinja? Sivupaneelin sähkökytkin 2-asentoinen. Mikä hyydyttää tuon matkavauhdin?
-
Toinen venttiili salli LS paineen menevän nokkapumpun säätimelle. Toinen kytkee pumpun Ls ja painelinjan yhteen, vakiopaineiseksi.
Mittaa nyt heti painelinjan paine ja irroita se "mittalaitteen" vakiopaineistusventtiili. Järjestelmä on saatava kuormantuntevaksi ja vain kouraa käytettävissä vakiopaineiseksi.
-
Jos tulppaa nokkapumpun painelinjan pumpulta ja vetää uuden letkun harvesterille sekä ls-linjalle sama juttu. Uusi ls-linja sähköinen 3-tieventtiili jota ohjaa harvesterin rele.
-
Jos tulppaa nokkapumpun painelinjan pumpulta ja vetää uuden letkun harvesterille sekä ls-linjalle sama juttu. Uusi ls-linja sähköinen 3-tieventtiili jota ohjaa harvesterin rele.
Toi vois toimiakkin .
-
Se nokkapumpun tuotto 45 ccm/r jää aika vaatimattomaksi kouran tuottotarpeisiin.
Toisekseen koneessa nyt kaikki paluuvirtaukset menevät keulasäiliön kautta. Sinun pitää silloin ne eriyttyää ne ja laittaa menemään ne suoraan vaihteiston voitelupaluuseen. Rakentaa siis kouralle oma Paluu, samoin ne suodatukset, huohotissuodatus sekä ylivuoto. Ne jotka kirjoitin aiemmassa viestissä.
-
Se nokkapumpun tuotto 45 ccm/r jää aika vaatimattomaksi kouran tuottotarpeisiin.
Toisekseen koneessa nyt kaikki paluuvirtaukset menevät keulasäiliön kautta. Sinun pitää silloin ne eriyttyää ne ja laittaa menemään ne suoraan vaihteiston voitelupaluuseen. Rakentaa siis kouralle oma Paluu, samoin ne suodatukset, huohotissuodatus sekä ylivuoto. Ne jotka kirjoitin aiemmassa viestissä.
Eikös se koura saa traktorin pumpulta voiman ja harvesteri toimeis nokkapumpulla .
Miks kaikki pitää tehdä vaikeesti .
-
Se nokkapumpun tuotto 45 ccm/r jää aika vaatimattomaksi kouran tuottotarpeisiin.
Toisekseen koneessa nyt kaikki paluuvirtaukset menevät keulasäiliön kautta. Sinun pitää silloin ne eriyttyää ne ja laittaa menemään ne suoraan vaihteiston voitelupaluuseen. Rakentaa siis kouralle oma Paluu, samoin ne suodatukset, huohotissuodatus sekä ylivuoto. Ne jotka kirjoitin aiemmassa viestissä.
Eikös se koura saa traktorin pumpulta voiman ja harvesteri toimeis nokkapumpulla .
Miks kaikki pitää tehdä vaikeesti .
Koska traktorin valmistaja on tehnyt asiat vaikeasti niin eriyttäminen ei ilmeisesti ole ihan kakunpala :-(
Sarjaan yhteenkytketyillä mutta erillisillä öljytiloilla toimivat erityyppiset systeemit summattuna tarvittaessa (ja vain silloin) ei ole helppo juttu muuttaa täysin erilliseksi.
Jos ei summausta tarvita niin helpointa olisi varmaan siirtää traktorin oman kierron paluu sinne minne se nytkin menee sen keulasäiliön läpi kuljettuaan, ja sitten tehdä siitä keulapumpusta itsenäinen yksikkönsä omine säiliöineen kaikkineen. Rakenteesta sitten riippuu mihin väliin pitää laittaa yksi suodatus lisää - eli kummasta se jäisi muuten puuttumaan.
-
Se nokkapumpun tuotto 45 ccm/r jää aika vaatimattomaksi kouran tuottotarpeisiin.
Toisekseen koneessa nyt kaikki paluuvirtaukset menevät keulasäiliön kautta. Sinun pitää silloin ne eriyttyää ne ja laittaa menemään ne suoraan vaihteiston voitelupaluuseen. Rakentaa siis kouralle oma Paluu, samoin ne suodatukset, huohotissuodatus sekä ylivuoto. Ne jotka kirjoitin aiemmassa viestissä.
Eikös se koura saa traktorin pumpulta voiman ja harvesteri toimeis nokkapumpulla .
Miks kaikki pitää tehdä vaikeesti .
Koska traktorin valmistaja on tehnyt asiat vaikeasti niin eriyttäminen ei ilmeisesti ole ihan kakunpala :-(
Sarjaan yhteenkytketyillä mutta erillisillä öljytiloilla toimivat erityyppiset systeemit summattuna tarvittaessa (ja vain silloin) ei ole helppo juttu muuttaa täysin erilliseksi.
Jos ei summausta tarvita niin helpointa olisi varmaan siirtää traktorin oman kierron paluu sinne minne se nytkin menee sen keulasäiliön läpi kuljettuaan, ja sitten tehdä siitä keulapumpusta itsenäinen yksikkönsä omine säiliöineen kaikkineen. Rakenteesta sitten riippuu mihin väliin pitää laittaa yksi suodatus lisää - eli kummasta se jäisi muuten puuttumaan.
No juu , varmaan , huoh . Kaikki vaiikeeks .
-
Ihan älyttömän yksinkertaista. Kuormantuntevaan järjestelmään kuormantunteva venttiilipöytä!. Silloin saa koko järjestelmän toimimaan niin kuin sen pitääkin . Samalla saa kuormaimen hallinnan reilusti paremmalle tasolle, edellyttäen että eri toiminnoille on valittu vastapaineiltaan sopivat karat.
-
Ihan älyttömän yksinkertaista. Kuormantuntevaan järjestelmään kuormantunteva venttiilipöytä!. Silloin saa koko järjestelmän toimimaan niin kuin sen pitääkin . Samalla saa kuormaimen hallinnan reilusti paremmalle tasolle, edellyttäen että eri toiminnoille on valittu vastapaineiltaan sopivat karat.
Tätä ketjua välillä luettuani toteaisin sinun ehdotuksesta puuttuu jännitysmomentti, joka on toisilla tarpeen elämän sisällön lisäämiseksi.
-
Ihan älyttömän yksinkertaista. Kuormantuntevaan järjestelmään kuormantunteva venttiilipöytä!. Silloin saa koko järjestelmän toimimaan niin kuin sen pitääkin . Samalla saa kuormaimen hallinnan reilusti paremmalle tasolle, edellyttäen että eri toiminnoille on valittu vastapaineiltaan sopivat karat.
Mites sellainen ympätään sen traktorin oman pumpun kanssa kaveriksi joka ei ole kuormantunteva ja on kiinteätuottoinen? Jos siis molempien - erilaisten - pumppujen tuottoa tarvitsee yhdistellä hakkuupään ja nosturin yhteiskäyttöön ja harvesterin lohko taas ei ole läpikiertävä.
Sykevehkeen kanssa nyt ehkä vielä voisi ajatella että nosturia ja hakkuupäätä ei käytetä yhtäaikaa, mutta rullasyöttöisen kanssa ajatus on aika lailla mahdoton. Jo pelkästään puomilla pitää pystyä myötäämään syöttöä kun isompaa puuta ahnehtii sisään ja esim Ketonen taitaa tarvita koko ajan painetta mm. pitääkseen tilttiä pystyssä. Jos nostan tiltin ylös ja laitan pumpun levolle niin hetken päästä tiltti alkaa valua takaisin alas. Tai sitten jossain on sisäinen vuoto, mutta minusta se on toiminut noin aina.
Sitten kun vaihtaa pöydän lisäksi sen fiksumman pumpun riittävän suureen että se jaksaa yksin hoidella koko shown niin sitten alkaa lyyti kirjoittaa runoa...
-
Tuossa systeemissä se Valtran hammaspyöräpumppu on tehty kuormantuntevaksi lyhytkierrolla. Jontikka käytti samaa systeemiä SE-malleissa ja kurottajissa.
-
Tuossa systeemissä se Valtran hammaspyöräpumppu on tehty kuormantuntevaksi lyhytkierrolla. Jontikka käytti samaa systeemiä SE-malleissa ja kurottajissa.
Siinä saattais olla selitys miksei tuo kunnolla toimi .
Tunnusteleva "työpöytä " varmaan ihan hyvä juttu mutta kaksi konetta samassa järjestelmässä ei toimi kunnolla .
-
Kunhan sais kuukauden kohtuudella toimiin, sitte olis 6-7kk aikaa järkeillä suunnitella ja rakentaa. On niinku leikkuupuimuri 11kk toimii ihan hyvin ja sen 1kk takkuaa koko ajan.
-
Jos nyt muuten toimii jotenkin mutta kiusaa vain siirtoajossa tms niin selvitä mikä sille ls-linjalle silloin antaa painetta vaikka ei pitäisi. Onko se se harvesterin ohjaama "kytke-ls-painelinjaan" -mg-venttiili vai mikä.
Kun kuormitusongelma ilmenee niin loppuko ongelma (ylimääräinen hydrauliikan kuormitus) jos kokeilet jotain noista:
- katkaiset harvesterilta tai siltä venttiilitä virrat
- vaihdat harvesterin tilan esim auki --> kiinni tai päinvastoin
- vaihdat sen traktorin 'constant pressure' kytkimen asentoa edes taas (jos sellainen siellä on)
- jos nosturin öljy tulee traktorin ulkop. hydrauliikan karalta niin päästät sen vivun neutraaliasentoon tai vaihtoehtoisesti työasentoon
- teet muuta järkeenkäypää muutosta.
Näillä voi yrittää tarkemmin päätellä mikä aiheuttaa ja mitä. Minä en osaa neuvoa enää tarkemmin kun en Valtran virityksistä tiedä yhtään mitään :-(
Tiedän vain miten normaali ls-systeemi toimii.
-
Huomenna testaan. Harvesterin rele-ohjaama venttiili päästää läpi, uutta odotellaan. Tilapäinen mekaaninen sulku ls-linjassa, toivotaan että se vaikuttaa myös ajettavuuteen.