https://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/4475276/Maataloudessa+ilmastokaanteen+avaimet

Eipä paljon Enontekiöllä hiiltä sidota.

https://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/4475276/Maataloudessa+ilmastokaanteen+avaimet

Eipä paljon Enontekiöllä hiiltä sidota.

Missä kohtaa tuossa mainittiin Enontekijä ?

Ääliöistä ei ole pulaa tuossa hiilivoukaamisessakaan.

minkälaesella narulla sitä sijotaan

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 16.02.19 - klo:11:34

https://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/4475276/Maataloudessa+ilmastokaanteen+avaimet

Eipä paljon Enontekiöllä hiiltä sidota.

Missä kohtaa tuossa mainittiin Enontekijä ?

Utsjoellakin hiilensidonta aika vaikiaa. Kessin  erämaassa kannattaa net 250 vuotta vanhat petäjät pitää pystysä. Jos ne kaadetaan, niin menee taas sama aika hiilensidontaan.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 16.02.19 - klo:12:14

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 16.02.19 - klo:11:34

https://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/4475276/Maataloudessa+ilmastokaanteen+avaimet

Eipä paljon Enontekiöllä hiiltä sidota.

Missä kohtaa tuossa mainittiin Enontekijä ?

Utsjoellakin hiilensidonta aika vaikiaa. Kessin  erämaassa kannattaa net 250 vuotta vanhat petäjät pitää pystysä. Jos ne kaadetaan, niin menee taas sama aika hiilensidontaan.

Itse asiassa net kannattais kaattaa ja net viedä Kiinaan hirsitehtaalle talon raaka-aineeksi ja tuoda Set talo sitten siihen aukulle.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 16.02.19 - klo:12:14

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 16.02.19 - klo:11:34

https://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/4475276/Maataloudessa+ilmastokaanteen+avaimet

Eipä paljon Enontekiöllä hiiltä sidota.

Missä kohtaa tuossa mainittiin Enontekijä ?

Utsjoellakin hiilensidonta aika vaikiaa. Kessin  erämaassa kannattaa net 250 vuotta vanhat petäjät pitää pystysä. Jos ne kaadetaan, niin menee taas sama aika hiilensidontaan.

Utsjoella sitä hiilensidontaa tapahtuu tavallista enemmän. Sielä on suota 483,48km² ja vuodessa suohon kasvaa lisää turvetta n. 1mm. 
483480m³ uutta turvetta joka vuosi Utsjoen soille. Sepe väittää että Utsjokelaiset eivät tee omaa osuuttaan hiilensidonnassa ja vaikka jokaista Utsjokilaista kohti turvesuot kasvaa vuosittain 392,5m³

Ääliöistä ei ole pulaa tuossa hiilivoukaamisessakaan.

Ei ole, ei. Toisaalta hiilen sidonta maaperään parantaa samalla myös maan kasvukuntoa. Jos siihen saadaan tietoa ja vielä rahaakin ehkä, siitähän voi viljelijä jopa hyötyä! Minusta viljelijöiden pitää nyt ottaa saatavissa oleva hyöty irti tuosta vouhkaamisesta. Jos sillä vaikka tienaisi jotakin. Myös Enontekiöllä...

Ai niin. Moni viljelijä saattaa olla valmis sijoittamaan paljonkin rahaa siihen, ettei toinen viljelijä voi siitä hyötyä.

Olen sitä mieltä, että ilmastonmuutos tulee tavalla tai toisella kaikesta huolimatta, mutta jos maan kasvukuntoa ja satoja voi noiden projektien kautta kasvattaa, olen kiinnostunut.
Meidänkin tila on mukana hankkeessa, joten sitä myöten olen sitten ehkä hiilivouhkaajakin. Kuitenkin kasvukunto edellä olen menossa...

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 16.02.19 - klo:12:28

Ääliöistä ei ole pulaa tuossa hiilivoukaamisessakaan.

Ei ole, ei. Toisaalta hiilen sidonta maaperään parantaa samalla myös maan kasvukuntoa. Jos siihen saadaan tietoa ja vielä rahaakin ehkä, siitähän voi viljelijä jopa hyötyä! Minusta viljelijöiden pitää nyt ottaa saatavissa oleva hyöty irti tuosta vouhkaamisesta. Jos sillä vaikka tienaisi jotakin. Myös Enontekiöllä...

Ai niin. Moni viljelijä saattaa olla valmis sijoittamaan paljonkin rahaa siihen, ettei toinen viljelijä voi siitä hyötyä.

Olen sitä mieltä, että ilmastonmuutos tulee tavalla tai toisella kaikesta huolimatta, mutta jos maan kasvukuntoa ja satoja voi noiden projektien kautta kasvattaa, olen kiinnostunut.
Meidänkin tila on mukana hankkeessa, joten sitä myöten olen sitten ehkä hiilivouhkaajakin. Kuitenkin kasvukunto edellä olen menossa...

Tuohon en kyllä usko että viljelijä siitä hyötyy. Pitäisihän nytkin periaatteessa viljelijälle/maanomistajalle maksaa päästökaupojen perusteella korvausta.

Nuo Jätkän graafit ovat kyllä hienoja. Niistä käy ilmi monia kiinnostavia asioita. Kiina on huikean suuri päästöjen tuottaja kyllä. Ja on jo huomannut sen aiheuttavan ongelmia. Käänne on jo tapahtunut. Kohta se menee tässäkin asiassa muun maailman ohitse oikealta ja vasemmalta. Hyvä niin. Usan päästöt ovat viime aikoina laskeneet roimasti. Ja laskevat edelleen vaikka Trump onkin yrittänyt kovasti kääntää suuntaa siellä.

https://www.energiauutiset.fi/etusivu/globaalit-hiilipaastot-lahella-huippuaan.html

Euroopassakin ovat päästöt lähteneet jo laskuun, joten ihan hyvässähän seurassa tässä ollaan.

FAO:n raportin (2015) mukaan maapallon suurin ongelma on hedelmällisen maaperän väheneminen. Siihen ongelmaan ilmakehän hiilensidonta peltomaahan olisi myös hyvä ratkaisu. Juuri hiilen määrä maassa kertoo maan multavuuden. Toki Suomen nuorilla peltomailla ongelma on yleisesti pieni, koska emme vielä ole ehtineet haihduttaa niin paljoa hiiltä ilmakehään. Mutta meilläkin hiilen määrä, eli peltomaan hedelmällisyys vähenee pikkuhiljaa 200-300 kg/ha kivennäismailla. Olisi järkevää saada sekin vähenemä pysähtymään.

http://www.fao.org/soils-2015/events/detail/en/c/338738/

https://www.luke.fi/uutiset/maaperan-hiili-on-vahentynyt-peltomailla/

Vielä, jos maapallon väkiluku kääntyisi laskuun 2100 mennessä, niin suurin osa ongelmista voisi kiinnittyä taas uusiin, enemmän tai vähemmän keksittyihin uhkiin tai unelmiin. Matka Marsiin, robottien vallankumous tai mitä nyt sitten keksitäänkään.

http://bios.fi/vaestonkasvun-perusasiat-haltuun/

Otsonikato takavuosina on hyvä esimerkki. Se näytti olevan uhka sivilisaatiolle, mutta siitäkin selvittiin ja nyt otsonikerros on jo korjaantunut.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 16.02.19 - klo:18:55

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 16.02.19 - klo:12:28

Ääliöistä ei ole pulaa tuossa hiilivoukaamisessakaan.

Ei ole, ei. Toisaalta hiilen sidonta maaperään parantaa samalla myös maan kasvukuntoa. Jos siihen saadaan tietoa ja vielä rahaakin ehkä, siitähän voi viljelijä jopa hyötyä! Minusta viljelijöiden pitää nyt ottaa saatavissa oleva hyöty irti tuosta vouhkaamisesta. Jos sillä vaikka tienaisi jotakin. Myös Enontekiöllä...

Ai niin. Moni viljelijä saattaa olla valmis sijoittamaan paljonkin rahaa siihen, ettei toinen viljelijä voi siitä hyötyä.

Olen sitä mieltä, että ilmastonmuutos tulee tavalla tai toisella kaikesta huolimatta, mutta jos maan kasvukuntoa ja satoja voi noiden projektien kautta kasvattaa, olen kiinnostunut.
Meidänkin tila on mukana hankkeessa, joten sitä myöten olen sitten ehkä hiilivouhkaajakin. Kuitenkin kasvukunto edellä olen menossa...

Tuohon en kyllä usko että viljelijä siitä hyötyy. Pitäisihän nytkin periaatteessa viljelijälle/maanomistajalle maksaa päästökaupojen perusteella korvausta.

Kuten edellisessä viestissä mainitsin, tutkimuksen mukaan Suomessakin hiilen määrä kivennäismailla vähenee. Turvemailla vielä enemmän. Siis maksun puolella oltaisi. Projekti yrittää löytää keinoja hiilen määrän lisäämiseksi peltomailla ja vähenemisen pysäyttämiseksi turvemailla. Keinoja näyttäisi olevan ja vielä kohtuullisen helppojakin. Ja nyt ei puhuta tai kehuta luomua, vaan se on mahdollista oikeasti kaikilla tiloilla. Luomunkin pitää petrata ei sekään pulmunen asiassa ole. Lisäksi projektissa etsitään luotettavia mittaustekniikoita hiilensidonnan mittaamiseen.

Näin sivuheittona erinäisiä hajatelmia tuohon multavuuden mittaukseen ja muutokseen.
Mitä nyt 20 vuotta on tullut seurattua noita omia peltoja ja maanäytteiden multavuusarvoja...
Sen rajoissa toki, että tuo näytteen otto, vaikkakin on pyritty tekemään samalla tavalla joka kerta, voi aiheuttaa virhettä.
Tähän viimeisempään tukikauteen asti, kun lannoitus muuttui siten, että pellon multavuus alkoikin vaikuttamaan sallittuihin lannoitustasoihin.
Niin siis tähän asti peltojen multavuus maanäytteissä parani joka "viisivuotis" jaksolle kun maanäytteitä otti.
Kun multavuus nyt siis tuli lannoituksen "raja-arvoksi", niin joka lohkon ja näytteen multavuusluokka putosi luokan alemmas?
Onko nyt tapahtunut siis samaa viljelykiertoa noudattaen jotain todellista muutosta, vaiko viljavuustutkimuksissa tehty linjaveto, että muutetaampa multavuuden määrittelyä?
Josta päästään oikeaan kysymykseen, jos siis muilla on vastaavaa havaintoa tuloksissaan, saadaanko nyt "hyviä" otsikoita, kuinka multavuus on tippunut "hälyttävästi" ahneiden ja toistaitoisten toukohousujen säheltäessä?

Näin sivuheittona erinäisiä hajatelmia tuohon multavuuden mittaukseen ja muutokseen.
Mitä nyt 20 vuotta on tullut seurattua noita omia peltoja ja maanäytteiden multavuusarvoja...
Sen rajoissa toki, että tuo näytteen otto, vaikkakin on pyritty tekemään samalla tavalla joka kerta, voi aiheuttaa virhettä.
Tähän viimeisempään tukikauteen asti, kun lannoitus muuttui siten, että pellon multavuus alkoikin vaikuttamaan sallittuihin lannoitustasoihin.
Niin siis tähän asti peltojen multavuus maanäytteissä parani joka "viisivuotis" jaksolle kun maanäytteitä otti.
Kun multavuus nyt siis tuli lannoituksen "raja-arvoksi", niin joka lohkon ja näytteen multavuusluokka putosi luokan alemmas?
Onko nyt tapahtunut siis samaa viljelykiertoa noudattaen jotain todellista muutosta, vaiko viljavuustutkimuksissa tehty linjaveto, että muutetaampa multavuuden määrittelyä?
Josta päästään oikeaan kysymykseen, jos siis muilla on vastaavaa havaintoa tuloksissaan, saadaanko nyt "hyviä" otsikoita, kuinka multavuus on tippunut "hälyttävästi" ahneiden ja toistaitoisten toukohousujen säheltäessä?

Tästä oli maatilan pellervossa joskus juttua. Suomen pellot on koko eu ajan muuttuneet enemmän kivenäismaiksi. Itse epäilen että tämä johtui enemmän siitä mistä se näyte otetaan kuin multavuuden muutoksesta. Eli periaatteessa jos multavuus tulee jonkinlaiseksi tuki perusteeksi, niin käykö niin että valvonnassa kiinnitetään huomiota jos pellot alkaakin muuttua yllättäen miltavamiksi.