Kauralla oli jälkiversontaa myös viime vuonna mutta ei näin pahasti.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 20.08.23 - klo:13:45

Lainaus käyttäjältä: SKN - 20.08.23 - klo:12:45

Kuinka pahasti valmis pääsato odottaessa mahtaa mätiä kun kakkossato on kirkuvan vihreetä.

Kato sääennuste ja mieti siitä. Mun on ihan mustia ja homeisia jo nuo ohrat. Siis siellä vihreän alla. Kevätvehnät aivan kammottavia monella. Puolet vihreetä ja vannon että on mäskiä vielä 20.9. Kauran kans jotenki pärjää helpommin. Oikee kylvönaika ois alkanu sillon ku kaikki lopetti, toukokuun loppu. Jos jollain sai itämään. Mut kuka näistä tietää..

Meillä toukoaika kesti reilusti kesäkuun puolelle, tarkoittaen sitä, että maassa oli koko ajan kosteutta hyvin ja oli suorastaan märkää. Kaikki kyllä iti mukavasti ja oraat olivat hyviä. Tuo hyvä kosteustilanne onkin nähdäkseni osa ongelmaa, kun yleensä tulee kylvettyä turhankin syvälle, kun kuivuus jo kolkuttelee ovella ja tietää, että vettä ei sitten tule. Tilanteen ollessa kerrankin "järkevä", en kylvänyt kovin syvälle esim. vehnää, joka oli muutenkin pienijyväistä. Sitten kun tilanne muuuttui, niin seurauksetkin olivat ennalta arvattavia ja sateiden tullessa olin aivan vakuuttunut runsaasta versoilusta. Viimeiset vehnät kylvin 20.5 ja se riitti tässä kohtaan pitämään versoilun hallinnassa. Elikkä viimeiset kylvöt ovat tässäkin parhaita. Nyt on sitten karaistava itsensä ja kokeiltava vehnän puintia. Kolme vuotta sitten oli vastaavan kaltainen tilanne ja silloin onnistui, kun lähti heti liikkeelle, kun pääsato oli jollain tapaa valmis. Kuivuri pystyi selvittämään vihreän mäskin ja lopputuotteesta tuli yllättävän puhdasta. Jos tähän ei nyt lähde, niin seuraavan kerran palataan asiaan joskus lokakuussa ja katsotaan mitä voidaan tehdä. Pahaa pelkään, että vehnällä ei nyt yksinkertaisesti syksy enää riitä. Kaura on parhaissa asemissa, niinkuin aina. Sen kyllä selvittää vaikka siinäkin tavara voi olla rajun näköistä.

Siis mitä seka kauran kanssa pitää tehdä? Puida tuo kypsä/ vihreä sekoitus vaiko  odottaa viikkotolkulla?

Rapsit syödään jo maassa sisällä, jos syödään. Jos lehtiä näkyy ja syöntijälkiä ei ole kovin paljon, niin kaikki on hyvin, ei kun mustaa kultaa odottelemaan. Lannoitustason nostaminen lähelle 200 kg/ha antaa rapsille hyvän satovasteen. Rapsi myös kestää kuivuutta erinomaisesti. Vuosi 2018 oli kevätrapsin osalta aivan tyydyttävä, vaikka kuivuus puraisi jopa syysvehnää. Rapsin juuri on syvä tolppajuuri, ja saa vettä syvältä.

Rypsi nyt ei kestä kuivuutta yhtään samalla tavalla.

-SS-

Kukinnan onnistuminen ratkaisee öljykasvien sadon. Helteinen sää kukinnan aikana tekee sen että kukinta on nopeasti ohi eikä kunnon satoa tule.

Siis viljakauppaliikkeet ovat täyttäneet varastonsa 400+ €/tonni kiinnityshinnoilla jo talvelle 2023-2024 ! Kylvämätöntä, puimatonta ja rahtaamatonta viljaa. Toivottavasti ovat tehneet 100% hintasuojaukset, muuten viljakaupalla on jättitappiot tiedossa, samalla käteiskauppa voi kiristyä aina 70-80 euron saakka tonnilta. Eikös kukaan muista yhtään matalamman hintatason satovuotta ?  2009 ? 2016 ?

-SS-

Vuonna 2009 rehuvilja taisi olla alle satasen per tonni, muistaakseni.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 28.01.23 - klo:12:20

Varmaan onnistuit itse tunkemaan syksyllä viljasi pois ? Kyllä tarjottiin, mutta kuuroille korville. Jotenkin tuntui, että viime vuonna viljakauppaa käytiin lähinnä maakunnan tärkeiden viljamiesten kanssa: noteeraushinnat selvästi olivat olemassa vain paperilla, paitsi rehu/myllyfirmojen omilla viljelijöillä. Samasta siilollisesta olen jo kolmannet näytteet vienyt, kolmen vuoden aikana, eikä mitään vain tapahdu.

-SS-

Et kai vain käy viljakauppaa jonkun hölmön Lantmannen kanssa. Jotenkin kuulostaisi siltä. Suosittelisin häipymään sieltä äkkiä. Hankkija, A-Rehu kyllä näitä pitäisi riittää.

Mitä vikaa on Lantamannessa?

Viikonvaihteeksi tulossa kohtalaisia pakkasia -15 - -20 astetta ennustelee, mut sitten näyttäisi ensi viikolle tulevaksi silkkaa vesisadetta parina päivänä,  sinne paksun lumipatjan alle painuu vedet, käykö samoin kuin viime talvena, syysviljat  tukehtuu kuoliaaksi siellä hangen alla?

Kaiken kaikkiaan, jänskät säävaihtelut tulossa, taas koetellaan syysviljojen talvenkestävyyttä.

Viime vuonna oli routaa. Nyt lumen alla ei käytännössä ole routaa kuin ehkä muutama sentti. Kyllä nyt on vielä parempi tilanne kuin viime vuonna.

Kyllä viiskasissa on sellainen akseli, jos tarkotat sitä akselia kohlinten päällä mikä näkyy kun luukun moottorin takana ottaa auki.

Maita on monenlaisia.

Niin ne rexiuxet ja vanhanliiton jyrät sekä varpajyrävehkeet kiertelee jo pelkästään 15mm sateen jälkeen.

Toivottavasti ei tarvi..,,

Näin on. Varsinkin jos 15 mm jälkeen tulee lämmin sää...

Reilu 20 astetta pakkasta ja lumeton maa. Mitäs mieltä, onko syytä olla huolissaan syysvehnästä?
Vuonna 2006 Gunbo syysvehnä paleltui kun oli tammikuussa 19 astetta pakkasta tuulen kanssa. Myös silloin ei ollut lunta kuin ihan vähän.

Kyllä syysvehnä tarvitsee kunnon eväät pitkää talvea varten, typpeä ilman muuta maksimimäärä mitä syksyllä saa antaa. Sitten kohta rikoille Mateno Duo ja jotakin monihivenliuosta mukaan, kahukärpäsiä ei enää sentään tarvitse ruiskuttaa.  Myöhemmin syksyllä lumihomeen torjunta, siihen on parasta Proline, joku 0,6-0,8 l/ha on hyvä määrä, sekaan voi laittaa  vähän Amistaria, mutta Proline yksinkin riittää.  Torjuu myös muita kasvinjätteissä piileskeleviä tauteja.   Mukaan ruiskuun mangaania ja lisää monihivenliuosta. Näillä eväillä syysvehnämme pärjää loistavasti pitkän ja raskaan talven yli.

Tämä kaikki siksi, että toisin kuin ennen, niin varsinkin etelä-suomessa talvet on nykyään  hyvin "levottomia" kunnon talvi lumipeitteineen saattaa tulla vasta tammikuussa, ja jo maaliskuun alkupuolella alkaa lumien sulaminen peltoaukeilta, lokakuusta vuoden loppuun säät on hyvin vaihtelevia, välillä 5-10  astetta pakkasta, ehkä lunta ja jo seuraavalla viikolla voi olla 5-10 astetta lämmintä ja sataa vettä.  Jotta vehnä kestäisi tällaisen rynkyttävän säiden vaihtelun, pitää se olla erinomaisen hyvin ra*****, näin minä näen asian.

Tuollaisessa vanhan ajan talvessa, missä pysyvä lumipeite tulee routaantuneeseen maahan marras-joulukuussa ja sulaa vasta  maalis-huhtikuun vaihteen tienoilla, syysviljat pääsevät paljon helpommalla.

Mielestäni lumihomeen torjunta nimenomaan ei kannata enää. Jos lumi tulee märkään maahan se yleensä sulaa pois ja pysyvä lumi on maassa yleensä sen 1,5 kuukautta, ei sen pitempään. ei se lumihome ruiskutus auta aikaiseen kevääseen jne.

eikö se vaara ole viljan 1-4 lehtiasteella!?

Joko ne on ruiskutettavissa? Ei kannata kylvää elokuussa. Lisää vain kahu- ja lumihomeriskiä. Nyt tulee kylmä yö sunnuntaita vastaan ja kärpäset vähä rauhottuu. Ei niitä satoja syksyllä ruiskupörräämisellä tehdä. Yli 8tn tuli nyttenki ilman syyskäsittelyjä suoraan siilosta tossia.

Ei kai nyt kukaan syysvehnää lajittele ?

Minä en ruiskuta syksyllä mitään. 5-7 tonnaariin ei tarvita kikkailua, se lisää vain kustannuksia.

Nopeasti kuivuu loppujen lopuksi maa. Muokkausvalmista jo ja kantaa.

Viime yönä oli eka halla, salossakin kuulemma ollu.

Nyt on hyvä kylvökeli.

Mites ne kylvöt jakselee, itse sain kaikki viljat kylvettyä ennen näitä sateita, heinänsiemen kylvön muutamalle pikkulohkolle ehtii sit myöhemmin sateiden jälkeen.
Tasainen orastuminen varmaa sateiden ansiosta, ellei sitten kuorettumisia tule, mut nehän hoituu kevyellä ja nopeasti tehdyllä pintaäestyksellä.

Sinulla ei varmaan ole hiesusavimaita?! Jos kunnon kuorettuma iskee niihin niin siihen ei auta kevyt pintaäestys jos koko äestyskerros siemenestä ylöspäin on kivikova.