Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Paljonko satoi vettä  (Luettu 503023 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19985
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Paljonko satoi vettä

Kumpi talvehtii paremmin, Skagen vai Ceylon - siinäpä ikuisuuskysymys. Omissa tulkinnoissasi alat siis kallistua siihen, että talvikisassa Ceylon vetää pidemmän korren, mutta kesäkisassa huomattavasti lyhyemmän?

Ceylon ei koskaan voita satokisaa, kun Skagen ja nämä uudet lajikkeet ovat mukana, ja laitetaan altakasteluruukkuun satokisaennätyksiä rikkomaan.

Mutta kymmenen peräkkäisen vuoden keskisatoa tarkastellessa,  huonommillakin lohkoilla kierrättäen, pääsee hyvin lähelle Skagenia, ja pienemmillä viljelykuluilla. Ei kahta korrensäädekäsittelyä, ei talvituhomangaaneja, ei kahta tautiaineruiskutusta, yksi riittää myöhäisen rikkaruiskutuksen yhteydessä, ja mikä parasta, ei tarvitse kylvää 400 kg hehtaarille,  niin kuin Skagenia, vaan perinteinen 250-280 kg/ha riittää, pienikokoisen jyvän ansiosta.

-SS-

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2350
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Paljonko satoi vettä

Kumpi talvehtii paremmin, Skagen vai Ceylon - siinäpä ikuisuuskysymys. Omissa tulkinnoissasi alat siis kallistua siihen, että talvikisassa Ceylon vetää pidemmän korren, mutta kesäkisassa huomattavasti lyhyemmän?

Ceylon ei koskaan voita satokisaa, kun Skagen ja nämä uudet lajikkeet ovat mukana, ja laitetaan altakasteluruukkuun satokisaennätyksiä rikkomaan.

Mutta kymmenen peräkkäisen vuoden keskisatoa tarkastellessa,  huonommillakin lohkoilla kierrättäen, pääsee hyvin lähelle Skagenia, ja pienemmillä viljelykuluilla. Ei kahta korrensäädekäsittelyä, ei talvituhomangaaneja, ei kahta tautiaineruiskutusta, yksi riittää myöhäisen rikkaruiskutuksen yhteydessä, ja mikä parasta, ei tarvitse kylvää 400 kg hehtaarille,  niin kuin Skagenia, vaan perinteinen 250-280 kg/ha riittää, pienikokoisen jyvän ansiosta.

-SS-

Turanus ?!

https://twitter.com/VetelainenMerja/status/1683428646214672384?t=4s3U1aVvSWY_rJlGUfz3yA&s=19

Viimeksi muokattu: 24.07.23 - klo:14:38 kirjoittanut Rakkine

pice

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1077
Vs: Paljonko satoi vettä

Syysvehnästä on toistaan hirviömäisempiä suorittajia. Ceylon ei todellakaan ole mikään helppo kesällä. 30 cm korsi, häviää niittynurmikalle, aivan kuin Tarso. Kuivuudellekin se on hiukan arka, jos myöhästyy täyden lannoituksen antamisesta maaliskuun lopulla. Mutta olen varmaan 20 eri syysvehnälajiketta ollut mukana viljelemässä tai viljellyt itse. On aivan turha koeruututuloksia ja satunnaisia kuminakesannon jälkeen tehtyjä gigalannoituspeltoja vertailla. Poutivuudesta tai suuresta sadosta tai ihan mistä vaan voi syysvehnän osalta keskustella, vasta sitten kun oras on selvinnyt kevääseen.

Siksi Ceylon. Se nyt vaan säilyy kevääseen, niilläkin kohdilla, jotka muilla lajikkeilla ovat varmasti puhtaat lumen paljastuttua. Ceylonilla uskaltaa kylvää peltojen vaakasuorat alapäätkin.

-SS-

Kumpi talvehtii paremmin, Skagen vai Ceylon - siinäpä ikuisuuskysymys. Omissa tulkinnoissasi alat siis kallistua siihen, että talvikisassa Ceylon vetää pidemmän korren, mutta kesäkisassa huomattavasti lyhyemmän?
Miten SW Magnific, sille mainostetaan muita parempaa talvenkestävyyttä, onko mainoksille katetta? Itselle tulee nyt eka kertaa syysvehnää viljelyyn uusien CAP-säännösten vuoksi, niin ei ole aikaisempaa komemusta syysvehnistä. Magnificin satotaso ei yllä noihin Ceyloniin ja Skageniin, mutta jos talvenkestävyys on oikeesti parempi niin olisi harkinnan arvoinen. Igloo myös tässä suhteessa mielenkiintoinen vaihtoehto.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19985
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Paljonko satoi vettä
Turanus on lupaava lajike, varsinkin talvituhomittaukset on otettu lumisilla alueilla, joten lumihomeenkesto näyttää olevan erinomainen. On silti muistettava, että koeruututulosten perusteella SW Magnifik on paras talvehtija.

Mitä se todellakaan ei ole tällä kapealla lumettoman talven alueella. Toki parempi syysvehnä pitää löytyä, Ceylon lopulta jää peränpitäjäksi, ehkä vaatimattomammat peltoheitot vielä tulevaisuudessa näkevät Ceylonia, ja altakastelupalstat ja kasvitautikäsittelyllä turvotettavat supersatoruudut menevät näille uusille lajikkeille.

-SS-

Akattila

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 60
Vs: Paljonko satoi vettä
Viime talvena kävi ihme homma. Tehtiin kuormia ja yksi oli myyty kaipiasiin, ja se kuorma tuli silmämääräisesti isoimmaksi. Jännä homma kuitenkin, että paino oli 4 tonnia pienempi mitä Loviisaan tai Fazerille meni. Samaa tavaraa kuitenkin meni rekkaan, ja ei pitäisi olla mitään eroa. Oli viimeinen kuorma kun kaipiaisiin lähti.

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Vs: Paljonko satoi vettä
Viime talvena kävi ihme homma. Tehtiin kuormia ja yksi oli myyty kaipiasiin, ja se kuorma tuli silmämääräisesti isoimmaksi. Jännä homma kuitenkin, että paino oli 4 tonnia pienempi mitä Loviisaan tai Fazerille meni. Samaa tavaraa kuitenkin meni rekkaan, ja ei pitäisi olla mitään eroa. Oli viimeinen kuorma kun kaipiaisiin lähti.

Tällaisista havainnoista olisi varmasti hyvä ihan oma ketjukin olla olemassa. Autovaaka helpottaa edes vähän sinnepäin. Tonnien heitot alkaa viljassa olemaan liian arvokkaita.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2350
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Paljonko satoi vettä



 "silmämääräisesti'




Oliko koko ajan sama auto? Lavojen koot voi vähän vaihdella autojen välillä, tuo silmämääräinen arvio on kuitenkin  aika epäluotettava  arviointitapa

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19985
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Paljonko satoi vettä
Sateisuudesta: Salon keskustan tuntumassa tuli  eilen 12 mm, mutta puolentoista kilometrin päässä vain ripaus. Saas sitten nähdä päästäänkö kunnon sateita  tässä kuussa näkemään.

Ostin Vähätalosta massikkaan vyörenkaat eteen. Millaiset renkaat olisivat parhaat taakse pallorenkaiden tilalle, jos tulee märkä syksy. Siis MF 430. Isommat eivät mahtune, mutta jos saisi kuvion. Claas rupesi kulkemaan paremmin pelkästään perään kun löytyi 400 mm Trelleborg Twinit.

Varautua pitää, joskus se kumminkin sitten loiskahtaa se neljäsosametri.

-SS-

Perussuomalainen porvari

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4744
Vs: Paljonko satoi vettä
Toki parempi syysvehnä pitää löytyä, Ceylon lopulta jää peränpitäjäksi, ehkä vaatimattomammat peltoheitot vielä tulevaisuudessa näkevät Ceylonia, ja altakastelupalstat ja kasvitautikäsittelyllä turvotettavat supersatoruudut menevät näille uusille lajikkeille.

-SS-

Pari vuotta sitten kehuit Ceylonia ihan kelpo vehnäksi. Mistä mielenmuutoksesi?

 Samoin joskus aiemmin kritisoit kovastikin kalkituksen mielekkyyttä ja kannattavuutta, mutta kylläpä sen jälkeen olet peltojasi kalkinnut.

 Luen mielenkiinnolla kirjoituksiasi, mutta ristiriitaiset mielipiteesi hämmentävät. Avaatko vähän mistä on kyse. Käsittääkseni olet jo pitkän ajan viljellyt joten hetkittäiset mielenmuutokset ovat poissuljettuja.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19985
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Paljonko satoi vettä
Toki parempi syysvehnä pitää löytyä, Ceylon lopulta jää peränpitäjäksi, ehkä vaatimattomammat peltoheitot vielä tulevaisuudessa näkevät Ceylonia, ja altakastelupalstat ja kasvitautikäsittelyllä turvotettavat supersatoruudut menevät näille uusille lajikkeille.

-SS-

Pari vuotta sitten kehuit Ceylonia ihan kelpo vehnäksi. Mistä mielenmuutoksesi?

 Samoin joskus aiemmin kritisoit kovastikin kalkituksen mielekkyyttä ja kannattavuutta, mutta kylläpä sen jälkeen olet peltojasi kalkinnut.

 Luen mielenkiinnolla kirjoituksiasi, mutta ristiriitaiset mielipiteesi hämmentävät. Avaatko vähän mistä on kyse. Käsittääkseni olet jo pitkän ajan viljellyt joten hetkittäiset mielenmuutokset ovat poissuljettuja.

Hyvä, kun otit asian puheeksi.

1997 lähtien jokainen kotipeltojen  kalkitus on ollut jään sulattamiseksi syysviljoilta (kuona sulattaa parhaiten, ei kalsiitti) . Kaikki muut kerrat onnistuivat, 2022 kevät ei. Kalkinlevittäjillä on tietty minimiannos, ja uusi Förbyn silikaatti- biotiitti kiertotaloustuote on tummahkoa ja kalkitukseltaan laimeampaa, joten 5 tonnia sitä tavaraa vastaa vain noin 2,5 t kalsiittia. Myönnän, että osin yli 7:n pH  alkaa olla osalla aluetta liikaa, tulee kuparin ja raudanpuutteen oireita. Eikä tuota kalkituskustannusta viljasta sadonlisänä todellakaan saa takaisin, kun ei ole olemassa kastelumahdollisuutta eikä rajatonta ravinnesivuvirtaa pihalla. Mutta jos saa hyvät oraat pelastetuksi, eikä kevätkylvöihin ole aikatauluja, siksi kalkki.

Kuten varmaan tiedät, Salon Kaupungin vuokrapalstoilla on 5v vuokra-ajan jatko-optio, jonka saa hyväkseenyhden kalkituskerran 5t /ha kalsiittiannoksella, joten 1. tai 2. vuokravuonna kannattaa kalkita, jos sai edullisesti sopimuksen kiinni.

Herää kysymys, mikä tahallisen väärinymmärryksen epidemia on kansaan levinnyt. Olisiko Twitter- kommunikointi levinyt tännekin.

En todellakaan ole Ceylonia millään  tavalla ansiottomasti arvostellut, olen viljellyt Ceylonia pisimpään, mitä minulla on ollut syysvehnää, koska se vehnälajike jatkaa, josta on kylvösyksynä puitavaa. Ihan siis sen takia, että se talvehtii. Mikään satotykki se ei todellakaan ole, ja Ceylon on poistumassa lähivuosina, onhan se ollut jo lähes kymmenen vuotta markkinoilla.

Vaikeina syysviljatalvina väiteltiin Murtolan palstalla siitä, mitä järkeä on viljellä syysvehnää kevätvehnän sijasta, koska talousviljelyn satotasot olivat melko samat, ja silloisista syysviljoista valittavissa olivat joko kotimaiset tautimagneetit tai aina kuoliaaksi ruskettuvat ulkomaiset, 150% lannoituksella ja täydellä tautiohjelmalla sama sato kuin satoisista kevätvehnistä.

Nyt kuivuuden tultua vallitsevaksi, syysvehnillä on kilpailukykyä, mutta samalla syysviljan heinämäiset rikat, kuten timotei, juolavehnä, ja etenkin luoho, ovat tulleet ongelmaksi. Pitkäkortisilla syysvehnillä ei ollut niinkään ongelmaa, mutta puolikääpiöivillä lajikkeilla on vaikea saada tähkää ylettymään juuriheinän yli. Varsinkin Broadway lyhentää Ceylonia kohtuuttomasti, koska Broadway ei kumminkaan kokonaan tapa luohoa. Niin, vielä, luohoa ei pysty hävittämään Roundupilla eikä kevätviljakierrolla.

Pidän Skagenia edelleen satoisimpana vehnänä, mutta näillä palstoilla se ei talvehdi oikeastaan parhaiten, ja sitten kun se sattuu ryöhähtämään vahvaksi naatiksi, se tarvitsee vähintään korrensääteen, ja korrensäädeviljelyyn minulla vaan ei osaaminen riitä.

Ehkä silloin kun itsellä oli nämä Olivinit ja Magnifikit, talvet vaan olivat niin vaikeita. Voi olla, että ne olisivat nyt voittajia. Mutta ei kiinnosta alkaa niitä uudelleen. Eikä meillä kauan sitten sentään ihan kyvyttömiä oltu: Vakka, Linna, Aura, niistäkin lajikkeista lehmänlantakasassa viljeltynä hyvinkin viiden tonnin myyntisatoja saatiin. Ainakin joskus. Ehkä sitten haksahdin uusiin keltaruostemagneetti-lajikkeisiin, kuten Nisu, Ilves, Aura ja Urho, ja aloin vähitellen epäillä kotimaisen syysviljajalostuksen  kykyä löytää luotettava talousviljelylajije. No, nämä Tryggvet, Ramirot, Gunbot ja Olivinit olivat niin voimaperäistä viljelyä vaativia, ettei köyhän mäkitupalaisen kukkaro kestänyt ruokkia niitä riittävästi. Gunbossa oli 8:lla alkavia valkuaisia. Ja myöhäinen, myöhäisempi kuin Zebra kevätvehnä.

Kyllä Skagen oli ihmeellinen vilja, se talvehti Urhoa paremmin lumettomana talvena, ja satotasot olivat uskomattomat. Hiukan Skagenin lakotyyppi tympi, raskas tähkänakki upposi melkein maahan sisään, ja maan pinnassa kiinni oleva lyhyehkö korsi oli vaikea saada puimurin laonnostimien päälle.

Ceylon oli aluksi vain ihan huvikseenkokeilu, lyhyt korsi epäilytti, Tarso-seikkailun jälkeen. Tarso on ihan okei, mutta kääpiölajikkeena ei nouse riittävän pitkäksi kilpailemaan rikkojen kanssa. Ceylonin ensimmäiset talvehtimiset näyttivät jo syyn, miksi se jäi meille(kin)talousviljelyyn. Luohottomilla ja Roundupilla puhdistetuilla pelloilla Ceylon tuotti helppoa satoa, pystyviljaa ja painavaa tavaraa. Niin, Urhosta vielä: aika harvinaista oli Urholla päästä yli 76 kg:n hl- painon.

Mutta niin kuin aina, kaikki eivät löydä kirjoituksistani mieleen korjattavaa satoa, lähinnä väärinymmärysten rikkaruohoja tikun nokkaan laitettavaksi, näinhän viljalajikkeissakin käy, joku saa lajikkeen onnistumaan joku toinen ei. Elämä on.

-SS-

Perussuomalainen porvari

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4744
Vs: Paljonko satoi vettä
Toki parempi syysvehnä pitää löytyä, Ceylon lopulta jää peränpitäjäksi, ehkä vaatimattomammat peltoheitot vielä tulevaisuudessa näkevät Ceylonia, ja altakastelupalstat ja kasvitautikäsittelyllä turvotettavat supersatoruudut menevät näille uusille lajikkeille.

-SS-

Pari vuotta sitten kehuit Ceylonia ihan kelpo vehnäksi. Mistä mielenmuutoksesi?

 Samoin joskus aiemmin kritisoit kovastikin kalkituksen mielekkyyttä ja kannattavuutta, mutta kylläpä sen jälkeen olet peltojasi kalkinnut.

 Luen mielenkiinnolla kirjoituksiasi, mutta ristiriitaiset mielipiteesi hämmentävät. Avaatko vähän mistä on kyse. Käsittääkseni olet jo pitkän ajan viljellyt joten hetkittäiset mielenmuutokset ovat poissuljettuja.

Hyvä, kun otit asian puheeksi.

1997 lähtien jokainen kotipeltojen  kalkitus on ollut jään sulattamiseksi syysviljoilta (kuona sulattaa parhaiten, ei kalsiitti) . Kaikki muut kerrat onnistuivat, 2022 kevät ei. Kalkinlevittäjillä on tietty minimiannos, ja uusi Förbyn silikaatti- biotiitti kiertotaloustuote on tummahkoa ja kalkitukseltaan laimeampaa, joten 5 tonnia sitä tavaraa vastaa vain noin 2,5 t kalsiittia. Myönnän, että osin yli 7:n pH  alkaa olla osalla aluetta liikaa, tulee kuparin ja raudanpuutteen oireita. Eikä tuota kalkituskustannusta viljasta sadonlisänä todellakaan saa takaisin, kun ei ole olemassa kastelumahdollisuutta eikä rajatonta ravinnesivuvirtaa pihalla. Mutta jos saa hyvät oraat pelastetuksi, eikä kevätkylvöihin ole aikatauluja, siksi kalkki.

Kuten varmaan tiedät, Salon Kaupungin vuokrapalstoilla on 5v vuokra-ajan jatko-optio, jonka saa hyväkseenyhden kalkituskerran 5t /ha kalsiittiannoksella, joten 1. tai 2. vuokravuonna kannattaa kalkita, jos sai edullisesti sopimuksen kiinni.

Herää kysymys, mikä tahallisen väärinymmärryksen epidemia on kansaan levinnyt. Olisiko Twitter- kommunikointi levinyt tännekin.

En todellakaan ole Ceylonia millään  tavalla ansiottomasti arvostellut, olen viljellyt Ceylonia pisimpään, mitä minulla on ollut syysvehnää, koska se vehnälajike jatkaa, josta on kylvösyksynä puitavaa. Ihan siis sen takia, että se talvehtii. Mikään satotykki se ei todellakaan ole, ja Ceylon on poistumassa lähivuosina, onhan se ollut jo lähes kymmenen vuotta markkinoilla.

Vaikeina syysviljatalvina väiteltiin Murtolan palstalla siitä, mitä järkeä on viljellä syysvehnää kevätvehnän sijasta, koska talousviljelyn satotasot olivat melko samat, ja silloisista syysviljoista valittavissa olivat joko kotimaiset tautimagneetit tai aina kuoliaaksi ruskettuvat ulkomaiset, 150% lannoituksella ja täydellä tautiohjelmalla sama sato kuin satoisista kevätvehnistä.

Nyt kuivuuden tultua vallitsevaksi, syysvehnillä on kilpailukykyä, mutta samalla syysviljan heinämäiset rikat, kuten timotei, juolavehnä, ja etenkin luoho, ovat tulleet ongelmaksi. Pitkäkortisilla syysvehnillä ei ollut niinkään ongelmaa, mutta puolikääpiöivillä lajikkeilla on vaikea saada tähkää ylettymään juuriheinän yli. Varsinkin Broadway lyhentää Ceylonia kohtuuttomasti, koska Broadway ei kumminkaan kokonaan tapa luohoa. Niin, vielä, luohoa ei pysty hävittämään Roundupilla eikä kevätviljakierrolla.

Pidän Skagenia edelleen satoisimpana vehnänä, mutta näillä palstoilla se ei talvehdi oikeastaan parhaiten, ja sitten kun se sattuu ryöhähtämään vahvaksi naatiksi, se tarvitsee vähintään korrensääteen, ja korrensäädeviljelyyn minulla vaan ei osaaminen riitä.

Ehkä silloin kun itsellä oli nämä Olivinit ja Magnifikit, talvet vaan olivat niin vaikeita. Voi olla, että ne olisivat nyt voittajia. Mutta ei kiinnosta alkaa niitä uudelleen. Eikä meillä kauan sitten sentään ihan kyvyttömiä oltu: Vakka, Linna, Aura, niistäkin lajikkeista lehmänlantakasassa viljeltynä hyvinkin viiden tonnin myyntisatoja saatiin. Ainakin joskus. Ehkä sitten haksahdin uusiin keltaruostemagneetti-lajikkeisiin, kuten Nisu, Ilves, Aura ja Urho, ja aloin vähitellen epäillä kotimaisen syysviljajalostuksen  kykyä löytää luotettava talousviljelylajije. No, nämä Tryggvet, Ramirot, Gunbot ja Olivinit olivat niin voimaperäistä viljelyä vaativia, ettei köyhän mäkitupalaisen kukkaro kestänyt ruokkia niitä riittävästi. Gunbossa oli 8:lla alkavia valkuaisia. Ja myöhäinen, myöhäisempi kuin Zebra kevätvehnä.

Kyllä Skagen oli ihmeellinen vilja, se talvehti Urhoa paremmin lumettomana talvena, ja satotasot olivat uskomattomat. Hiukan Skagenin lakotyyppi tympi, raskas tähkänakki upposi melkein maahan sisään, ja maan pinnassa kiinni oleva lyhyehkö korsi oli vaikea saada puimurin laonnostimien päälle.

Ceylon oli aluksi vain ihan huvikseenkokeilu, lyhyt korsi epäilytti, Tarso-seikkailun jälkeen. Tarso on ihan okei, mutta kääpiölajikkeena ei nouse riittävän pitkäksi kilpailemaan rikkojen kanssa. Ceylonin ensimmäiset talvehtimiset näyttivät jo syyn, miksi se jäi meille(kin)talousviljelyyn. Luohottomilla ja Roundupilla puhdistetuilla pelloilla Ceylon tuotti helppoa satoa, pystyviljaa ja painavaa tavaraa. Niin, Urhosta vielä: aika harvinaista oli Urholla päästä yli 76 kg:n hl- painon.

Mutta niin kuin aina, kaikki eivät löydä kirjoituksistani mieleen korjattavaa satoa, lähinnä väärinymmärysten rikkaruohoja tikun nokkaan laitettavaksi, näinhän viljalajikkeissakin käy, joku saa lajikkeen onnistumaan joku toinen ei. Elämä on.

-SS-

Hieno, kattava ja informatiivinen vastaus. Kiitos!👍

P.S. Pari vuotta sitten valitsin Ceylonin aika paljon sinun kirjoittamisen satovarmuus-suosittelun vauhdittamana. En ole katunut valintasi. Satovarma on ollut, Eikä oikein saa millään lakoon vaikka voimaa laittaisi reilustikin.

Edit. Olen nyt kahtena vuonna viljellyt hiukan syysvehnää, siis Ceylonia. Aiemmin viljakasveista vain kevätviljoja. Ihmettelin kun, mistä hiivatista ceylonlohkoille tuli tänä kesänä timoteita ja muuta pitkäkasvuista heinäkasvit. Selvisi sekin.

Viimeksi muokattu: 25.07.23 - klo:13:32 kirjoittanut Perussuomalainen porvari

Akattila

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 60
Vs: Paljonko satoi vettä



 "silmämääräisesti'




Oliko koko ajan sama auto? Lavojen koot voi vähän vaihdella autojen välillä, tuo silmämääräinen arvio on kuitenkin  aika epäluotettava  arviointitapa

Jups sama auto. Eniten ihmettelen asiaa juuri siksi kun olin kiinnittänyt yhden kuorman rehuksi, ja se kiinnitys onnistui hyvään hintaan joten silloin kuorma yritettiin täyttää mahdollisimman suureksi. Leipävehnä kuormat olivat huonommalla hinnalla, mutta tonneja enemmän. Tosiaan viime vuoden sadossa ei suuria vaihteluja ollut, niin tuo rehuvehnä kuorma oli käytännössä aivan samaa tavaraa. Oli aika yllätys kun tuo kuorma oli 51 tonnia ja leipävehnät 55 tonnia järjestäin.

Filosofi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 993
Vs: Paljonko satoi vettä
Joskus täytyy kylvää sitä, mitä siementä on saatavilla. Tästä syystä tilalle valikoitui lajikkeeksi Skagen. Ja aivan mielihyvin toivotin sen tervetulleeksi, kun olin jo vuosia seurannut naapurin voimaperäistä Skagen-viljelyä. Enkä voi kehua katuneeni Skagenin valintaa. Vuonna 2021 kasvoi tosiaan naattimaisesti. Sato olisi silloin ollut valehtelematta vähintään 10 000 kg/ha, jos kosteus olisi riittänyt loppuun asti ja jos olisi antanut toisen lannoitekierroksen, yy-kakkosta esimerkiksi 200 kg/ha.

Ceylonin ja Skagenin talvehtimiseroa olen koettanut havainnoida jo vuosia, mutta en osaa sanoa siihen tyhjentävästi oikein mitään. Molemmat kyllä talvehtivat mielestäni kohtalaisen hyvin. Jos jotain eroa haluaa löytää, niin näillä kulmilla kaikki säästetyt syysvehnät taisivat olla viime vuonna Skagenia tai Magnifikia, Ceylonia ei tainnut jäädä yhtään.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19985
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Paljonko satoi vettä
Joskus täytyy kylvää sitä, mitä siementä on saatavilla. Tästä syystä tilalle valikoitui lajikkeeksi Skagen. Ja aivan mielihyvin toivotin sen tervetulleeksi, kun olin jo vuosia seurannut naapurin voimaperäistä Skagen-viljelyä. Enkä voi kehua katuneeni Skagenin valintaa. Vuonna 2021 kasvoi tosiaan naattimaisesti. Sato olisi silloin ollut valehtelematta vähintään 10 000 kg/ha, jos kosteus olisi riittänyt loppuun asti ja jos olisi antanut toisen lannoitekierroksen, yy-kakkosta esimerkiksi 200 kg/ha.

Ceylonin ja Skagenin talvehtimiseroa olen koettanut havainnoida jo vuosia, mutta en osaa sanoa siihen tyhjentävästi oikein mitään. Molemmat kyllä talvehtivat mielestäni kohtalaisen hyvin. Jos jotain eroa haluaa löytää, niin näillä kulmilla kaikki säästetyt syysvehnät taisivat olla viime vuonna Skagenia tai Magnifikia, Ceylonia ei tainnut jäädä yhtään.

Kyllä Skagen on vahva talvehtija. Magnifik ei ole ollut tässä paikassa rousteenkestävä. Kuitenkin, uuden sadon siementavaraa oli Ceylonista viime syksynä myynnissä yhtä hyvin kuin Skagenia, eli tasapuolisen vähäisesti kumpaakin. Onneksi pääsi kylvämään omalta säästyneeltä alalta TOS-Ceylonia: kylvin sen viimeiseen syöttökammion jyvään. Merkittävää on myös se, että monella koeruututilalla vuosi 2022 oli syysvehnien osalta jäänyt väliin, samoin kuin ruisruuduilta ei ole vuodelta 2013 tietoja.

-SS-

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5896
Vs: Paljonko satoi vettä
Viime talvena kävi ihme homma. Tehtiin kuormia ja yksi oli myyty kaipiasiin, ja se kuorma tuli silmämääräisesti isoimmaksi. Jännä homma kuitenkin, että paino oli 4 tonnia pienempi mitä Loviisaan tai Fazerille meni. Samaa tavaraa kuitenkin meni rekkaan, ja ei pitäisi olla mitään eroa. Oli viimeinen kuorma kun kaipiaisiin lähti.
Minkälaisesta siilosta kuormia tehtiin? Vilja lajittuu ihan uskomattoman paljon kun sitä käsitellään ja esim. pyöreässä siilossa voi se lopputavara olla huomattavasti kevyempää.