Lainaus käyttäjältä: ja101 - 02.07.23 - klo:09:14

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 01.07.23 - klo:18:24

Viljojen hinnat kovassa pudotuksessa taas, tällä viikolla esim. Hankkija pudottanut hintoja useamman kerran.
Sitä se sade teettää.

Niin näkyy tehneen. Ja ens viikolla tippuu varmaan lisää kun koko eteläsuomikin sai pääpiirteittäin vettä.

Kylhän tilanne on syksyllä se et varastoissa jo tarpeeksi tavaraa ja lisää ostetaan halvalla niistä joiden on pakko myydä eri syistä heti puinneilta. SS on oikeassa siinä et ens talvi taitaa olla taputeltu. Ei tule riittävää katovuotta jotta hinta reagoisi riittävästi.

Pari viikkoa sitten olin pellon pientareella kollegoiden kanssa kuuntelemassa Hankkijan miehiä. 2 pointtia kotiin vietäväksi. 1) aina kannattaa ruiskuttaa 2) Suomen sadoilla ei juuri ole vaikutusta pörssihintoihin.

Täällä Perämeren pohjukassa on viimeisen parin vuoden hintaturbulenssi (ja lopettaneita tiloilta vapautuva pelto) saanut karjatilat harkitsemaan viljanviljelyn uudelleen aloittamista. Valinta on tasaisen kurjuuden (oma viljely) ja vuoristoradan (ostoväkirehu) välillä. Tuossa omassa viljelyssä on täällä nurmivyöhykkeellä kyllä muitakin pointteja, mutta siitä toisissa ketjuissa.

Itse ketjun aiheeseen: omassa sademittarissa 24 mm kylvöjen jälkeen, mutta kuurot tekevät mitä tekevät. Omalla pihalla 4 päivää ukkosjyrinää ja 3 mm mittariin...

Kuivahkoa se on sit ollut sielläkin.

Juu kylhän karjatilalle omien rehujen viljely tuo jonkinlaisen varmuuden saatavuudesta ja hinnasta. Enkä yhtään ihmettele et moni yrittää omavaraiseksi tuon suhteen.

Mitä Hankkijan juttuihin tulee nii juu ei suomen sadolla ole merkitystä pörssihintaan ja niin kauan kun ylitarjontaa on maan sisällä saamme tottua alhaisiin hintoihin. Ja toiseen seikkaan niin jotenkinhan se on yritettävä puhua jotta kemikaalikauppa ei vain lopu. Jokin rikkarorjunta on ihan perusteltu yleensä ja aineiden hinnatkaan eivät ole korkeita, mut tälläisenä vuonna laontorjunta tai tautiaineetkaan eivät varmasti yleensä ottaen ole kannattavia. Äkkiä sinne peltoon saa ruiskuteltua satasella hehtaarille aineita, tähän itse ruiskutustyö ja lisäsadosta aiheutuvat kulut niin pitää se sadonlisän näilläkin hinnoilla olla jonkinlainen..

En oo kuutta tonnia luvannut tälle vuodelle eli kahden viime vuoden satotasoista jäädään selvästi. Syysviljojen keskisatokin jäänee karvan alle. Juurikas ja rapsi kasvaa nyt ihan sairaasti, sais lopetella satamisen ja vaihtaa lämmöille takas mut viikon viä runttaa. No ompahan syyskylvöille sit kumminki kosteutta maaperässä.

Kevätviljoissa on varmaan 4tn piukassa läpi, sen verran on mullakin tuota Vanillee. Kaurat ihan ok. Kiinnitykset toki turvaavat näilläkin sadoilla ihan semijees vuoden taloudellisesti ku saa vaan laadut jotenki kasaan.

Ensi vuosi on kyllä kysymysmerkki. Syysviljaa ja jurttia varmaan öljykasvihöystöllä. Mut eihän tässä enää mitään kun apulanta laski, eihän..

No Hankkijan mies nyt kyllä saisi vetää uitun päähänsä. Kuvaannollisesti siis.

Miten ne selittävät satunnaiset lähes satasella pörssihinnat alittavat hintanoteeraukset ?

Vientihaluttomuus ja herkkä tuontiliipaisin ovat parasta laatua olevaa hintamanipulointia. Jos voisikin luottaa kansainvälisiin pörssihintoihin, mutta siellä on kumma lasiseinä edessä, kuin markkinamme olisivat jonkun ihme itsekeksityn oligopolitullimuurin takana.

-SS-

Eilen aukesi vihdoin Hana. 45mm tuli vettä

Toivoa saa, että elo- syyskuu olisi mainion plitkuva sadekausi; sellaiset pellot, jotka tuottavat erinomaisia satoja 20 mm kesäsateilla, ovat useimmiten talveen asti veden alla, puolen metrin sadekuurojen jälkeen.

Täällä rinnemailla odotellaan iltapäivään, kunnes valtaojat kohisevat vedet mereen ja lähdetään pellolle puimaan.

-SS-

Selittyy sillä, ettei kyseiseen toimipisteeseen ole minkäänlaista halukkuutta ostaa kyseistä viljalaatua, sille ei siis ole kysyntää. Annetaan kuitenkin joku hinta jos myyjä aivan väkisin haluaa erästään eroon hinnasta välittämättä.

Basikset paranevat kyllä loppusyksyllä varsinkin ohralla. Ensin imuroidaan maakunnan pakkomyytävä (siilotila, kassa) vilja liiveihin.

Tuota mainitsemaasi toimintaa kutsutaan bisnekseksi. Vai pyritkö itse aina ostamaan mahdollisimman kalliilla sisään. Ei Hankkija ole mikään hyväntekeväisyysjärjestö, se on tanskalaisten rahantekokone.

Hikiset 8mm oli eilisen saldo. Pääasia, että tunkkaiset helteet loppuivat ja kasvusto ei ole koko ajan nääntymiskierteessä. Kitsas sademäärä saattaa pitää jälkiversonnan aisoissa. Mutta huolestuttavaa tämä tietysti on koko kevätviljan viljelyn mielekkyyden kannalta. Tosissaan alan harkitsemaan tuotepaletin uudistamista sellaiseksi, että keväällä kylvetään viljaa mahdollisimman vähän.

Eilen 6mm. Pääosa sateista pysytteli valtatie 6 luoteispuolella mistä esim. Kertoo tuo ap:n sadelukema.

Mutta nyt tulee kyllä reippaasti taas vettä. Varmaan se 6mm jo tullut jos ei jopa tuplat..

Kylmiksen ehdottama syysviljakierto on kyl itselläkin käynyt mielessä mut näiden pöytätasaisten savipeltojen kanssa syksystä ja talvesta selviäminen on haasteellista. En ole vielä veden kestävää konstia keksinyt. Ja toki luomussa syyskasveille vähemmän kysyntää.

52mm perjantain ja lauantain sateet. Kyllä näillä taas pärjää.

Eilen 6mm. Pääosa sateista pysytteli valtatie 6 luoteispuolella mistä esim. Kertoo tuo ap:n sadelukema.

Mutta nyt tulee kyllä reippaasti taas vettä. Varmaan se 6mm jo tullut jos ei jopa tuplat..

Kylmiksen ehdottama syysviljakierto on kyl itselläkin käynyt mielessä mut näiden pöytätasaisten savipeltojen kanssa syksystä ja talvesta selviäminen on haasteellista. En ole vielä veden kestävää konstia keksinyt. Ja toki luomussa syyskasveille vähemmän kysyntää.

Vuosi sitten oli kolmasosa syysviljalla, aivan kaikki käännettiin ylös keväällä. Se olikin hyvä ratkaisu, koska niissä pelloissa kasvoi asialliset viljat. Pelto jotenkin hyötyi siitä jatketusta kasvipeitteisyydestä ja oli muutenkin tasainen ja helppo ottaa keväällä käyttöön.

Virossa 60 % viljakasveista ovat jo syysmuotoisia, johtuen kevätviljojen ja kevätöljykasvien säännönmukaisesta epäonnistumisesta. Kuivuus ?

Yksi mahdollisuus on viljellä syyskasveja 2/3 kierrolla; syysvehnä apila-aluskasvilla, puinnin jälkeen kesäkesanto ja syysrapsin kylvö, syysrapsin puinnin jälkeen syysohra, jonka jälkeen alkaa kierto jälleen alusta.

Virossa syysrapsin lajikekokeet tehdään syyskasvunsääteellä, mikä on tuonut talousviljelyyn kenttäkelpoisempia lajikkeita.

Vakoauramuotoilu voisi olla vaakasuoran pellon konsti vähentää jääpoltetta.

-SS-

 Jussina  alkoi  sataa kolmena päivänä yhteensä 95 milliä hämeessä

Virossa 60 % viljakasveista ovat jo syysmuotoisia, johtuen kevätviljojen ja kevätöljykasvien säännönmukaisesta epäonnistumisesta. Kuivuus ?

Näinhän ne tuossa Käytännön Maamiehessä kirjoitteli, että kevätviljoista olisi luovuttu ja kuivuus olisi se pääsyy.

Vaikkei nyt mahdottomia ole satanut eka 10mm kuuro juhannuksen aikoihin ja muutama kuuro sen jälkeen, niin kevätvehnä alkaa näyttää että ehkä siitä jotain tulee. Alkoi tehdä tähkää jo ennen sateita ja oli tosi surkean lyhyttä, mutta nyt reilu viikko ekasta sateesta ja on kyllä jonkunlainen kasvu pyrähdys tapahtunut ja näyttää jo ihan kohtuulliselta.
Kaurat näyttää edelleen huomattavasti heikommalta mutta luotetaan nyt vielä että sekin sen verran kasvaa että pystyy kohtuullisesti puimaan.
Syysvehnät näyttää että niistä saa normaalin sadon tai jopa hyvän.

Mahdollisimman paljon syysviljaa olen viljellyt jo pitkään. -21 pelasti paljon kun vain suojaviljat kevätviljaa, joka yleensä muutenkin korjataan kokoviljana. Sokerijuurikas myös pärjää heinäkuulle ilman sateita, savimaalla elokuulle.

Montanan yliopistossa on selvitetty vehnän vedentarvetta, ja saatu matemaattinen kaavakin, 5,8(maan hyötyvesi tuumaa + sadanta kasvukauden aikana tuumaa + kastelu kasvukauden aikana tuumaa - 4,1) = bu/ac

Laskin hyötyveden määrän 150 mm, toteutuvan sadannan, 100 mm, niin tuloksena on 2300 kg/ha, aika lähelle omien arvioiden mukainen tulos. Jos "maan rakennetta" on parannettu, voi hyötyveden määrä nousta 250 mm:iin savimailla. tällöin satotasopotentiaali on 100 mm.n kesäsateilla noin 4 tonnia.

Mutta jos sataísi kuin vuonna 2015,  yli 250 mm 3 kk aikana (ja maan laatu olisi optimaalinen) , kaava antaisikin jo reilusti yli kuustonnarin.

Että maataloustiedekään ei anna perustetta, että vain joku laserlanaus, säätösalaojitus, kalkitus ja taikakastemadot yksistään voisivat sateettoman kesän aikana tuottaa kuustonnareita, pelkillä viljelijän kiveshöyryillä.

-SS-

Keväinen sade tai sadetus orasvaiheessa lisää kasvin maasta saamaa vettä kun sen turvin juuristo pystyy kasvamaan syvemmälle. Tuossa onkin se idea, miksi nimenomaan kevätviljan sadetus kannattaa. Nyttenkin sadettamattomilta on tulossa 1500-2000 kg/ ha. Kertasadetuksella 30 mm satotaso nousee tasoon 5000 kg/ha Toisella sadetuskierroksella nousee vielä tonnilla.