Tosiasia on se että Suomessa tuotetaan maitoa 30 % liikaa .
Vuonna 2005 Maalikuussa lähti viimeisen kerran pihasta maitoauto.
Nyt on oltu 10 vuotta ilman lehmiä ja pärjätty on ihan hyvin.

Suomessa ei tuoteta liian vähän maitoa sitä vaan menee vientiin liian vähän, kun venäjälle ei sitä voi viedä.. Aasiaan kun saatais vienti vetämään niin auttas asiaa kummasti..

Tuonti kun saatais korvattua kotimaisella niin tasapainossa oltais. Tämän tilanteen aiheuttaa se, kun määräävässä markkina-asemassa olevan meijerin omistajat tuottavat 85% suomalaisesta maidosta ja eivätkä suostu sitä kilpailijoille myymään riittävästi, niin tuonnillahan se on korvattava. Kivimaito on pitänyt tilityshinnan suomalaisilla tuottajilla kohtuullisena, mahdolliset muutokset kivimaidon suhteen saattavat lisätä tuontia.

Vähän kummalliselta tuntuu puheet kriisistä. Tilityshinta on käyny 2000 luvulla kesäaikaan alle 30 c/l, nyt kuitenkin ollaan kaikki saatu vähintään 35 c/l. Nytkin tukialueella c2 saadaan tuen kanssa yhtä korkeaa hintaa kuin parhainpana vuonna a- ja b-alueella ollut tilityshinta. Kustannukset ovat kyllä nousseet, mutta onko niihin kiinnitetty tarpeeksi huomiota? Vilja, rypsi ja kivennäiset ovat vielä edullisia, mutta miten on täysrehun laita? Hintaa aina nostetaan jollakin verukkeella, mutta laskut ovat pieniä ja hitaita. Säilörehun tuottaminen ja korjuu maksaa lähes saman per/ha oli satotaso 5000 kgka tai 12000 kgka. Runsaalla typpilannoituksella saadaan huomattavasti edullisemmin valkuaista rehuun kuin osto valkuaisrehulla. Tietysti pitää myös viljellä typen sitojakasveja apilat, mailaset ja herneet sekä pavut.

Tuonti kun saatais korvattua kotimaisella niin tasapainossa oltais. Tämän tilanteen aiheuttaa se, kun määräävässä markkina-asemassa olevan meijerin omistajat tuottavat 85% suomalaisesta maidosta ja eivätkä suostu sitä kilpailijoille myymään riittävästi, niin tuonnillahan se on korvattava. Kivimaito on pitänyt tilityshinnan suomalaisilla tuottajilla kohtuullisena, mahdolliset muutokset kivimaidon suhteen saattavat lisätä tuontia.

Vähän kummalliselta tuntuu puheet kriisistä. Tilityshinta on käyny 2000 luvulla kesäaikaan alle 30 c/l, nyt kuitenkin ollaan kaikki saatu vähintään 35 c/l. Nytkin tukialueella c2 saadaan tuen kanssa yhtä korkeaa hintaa kuin parhainpana vuonna a- ja b-alueella ollut tilityshinta. Kustannukset ovat kyllä nousseet, mutta onko niihin kiinnitetty tarpeeksi huomiota? Vilja, rypsi ja kivennäiset ovat vielä edullisia, mutta miten on täysrehun laita? Hintaa aina nostetaan jollakin verukkeella, mutta laskut ovat pieniä ja hitaita. Säilörehun tuottaminen ja korjuu maksaa lähes saman per/ha oli satotaso 5000 kgka tai 12000 kgka. Runsaalla typpilannoituksella saadaan huomattavasti edullisemmin valkuaista rehuun kuin osto valkuaisrehulla. Tietysti pitää myös viljellä typen sitojakasveja apilat, mailaset ja herneet sekä pavut.

Saatiinhan tämäkin Valion syyksi.

Syy lienee kyllä pohjimmiltaan se että pitää mm itänaapurille pikkusuomenkin pullistella. Vaikka tämä meidän ländimme talouteen enempi kirpaseekin kun vaikka Saksan.

Niin ja elkää kuulkaa Valjoo sotkeko tähän Ojala muutoin alkaa sylkeen tulta ja paskantaan hiiliä. 

Vähän kummalliselta tuntuu puheet kriisistä. Tilityshinta on käyny 2000 luvulla kesäaikaan alle 30 c/l, nyt kuitenkin ollaan kaikki saatu vähintään 35 c/l. Nytkin tukialueella c2 saadaan tuen kanssa yhtä korkeaa hintaa kuin parhainpana vuonna a- ja b-alueella ollut tilityshinta. Kustannukset ovat kyllä nousseet, mutta onko niihin kiinnitetty tarpeeksi huomiota? Vilja, rypsi ja kivennäiset ovat vielä edullisia, mutta miten on täysrehun laita? Hintaa aina nostetaan jollakin verukkeella, mutta laskut ovat pieniä ja hitaita. Säilörehun tuottaminen ja korjuu maksaa lähes saman per/ha oli satotaso 5000 kgka tai 12000 kgka. Runsaalla typpilannoituksella saadaan huomattavasti edullisemmin valkuaista rehuun kuin osto valkuaisrehulla. Tietysti pitää myös viljellä typen sitojakasveja apilat, mailaset ja herneet sekä pavut.

Täysin samaa mieltä.

Maidon hinnan alennuksen lisäksi myös tuet on tippuneet aika rankasti tänä vuonna.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 15.10.15 - klo:08:42

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 15.10.15 - klo:08:17

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 14.10.15 - klo:23:19

Laskemista ja veikkaamista yhdistelemällä veikkaan BTW että milkboin maitotuotos on ollut jossain 520 000 litran kieppeillä ja menot reilu 170000€ vuonna 2014. Voi toki mennä täysin metsään 

Tuolla suhteella on kyl metsään mentäväkin, motolla nimittäin 

Mikäköhän on se suhde millä moton saa pysymään poissa mihin pitää tavoitella. Jos suhde on 25000€/ 100000 litraa niin onko tilanne jo hallinnassa . omasta mielestä tohon pitäisi päästä jos saa rehurekan pysymään enemmänkin poissa.

Meillä kun ei vaan ole vielläkään saatu ruokinta siihen malliin että omia tuotteita pääsisi käyttämään runsaasti.

Mää taas ajattelen aivan päinvastaisesti. Oman viljan viljelystä pitää päästä eroon ja säilörehusta vaan yksi sato juhannuksena. Nurmet perustetaan normaalisti suojaviljaan, mutta ne ilmoitetaan riistapelloksi. Suojavyöhykettä maksimiala. Puimuri myyntiin ja tilalle tehokas vaakatasoleikkuri. Noilla tuen erotuksella normaalikasveihin ostaa viljanviljelijältä laadukasta viljaa tilalle eikä tartte tapellla ainaisten vesisateiden kanssa. Täällä kun ei pelloilla kasva kuin vitutus. Lisäksi säästöä tulee kasvinsuojelusta, kuivaamisesta, puinnista, siemenistä, varastotiloista, lannoitteesta, yms.

Mitenkään maidontuotantoon muuten kantaa ottamatta, niin tähän nurmien perustamismokaan on pakko kommentoida. Itsekin olen ahneuksissani joitakin metsäpeltoja uudistanut nurmelle riistatukea hyödyntäen ja ainakin luomussa riistan kautta uudistetut ovat paljon harvempia ja rikkaisempia ja muutenkin huonompia suoraan nurmelle kylvettyihin verrattuna kun se viljanpaska mädäntyy talven siellä pellolla.
Kerääjäkasvin kylväminen ja keväällä muokkaus ja uudelleenkylvö ei tuo senttiäkään nettotuloa nurmitilalle, tuo toimenpide on täysin viljatiloille suunnattu toimenpide. Suojavyöhykkeet ja luonnonhoitopellot eivät lannoittamattomina kuulu kannattavaan nurmituotantoon myöskään.
Nurmituotanto kannattaa pitää tehokkaana tilan lähellä ja jos edullista peltoa löytyy, niin ne "ylimääräiset" kauimmaiset lohkot voi sitten laittaa hömpälle, mutta tilan lähistöllä olevilla pelloilla nämä ympin hömppätuet lähes aina pudottavat tulosta.

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 15.10.15 - klo:10:15

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 15.10.15 - klo:08:42

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 15.10.15 - klo:08:17

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 14.10.15 - klo:23:19

Laskemista ja veikkaamista yhdistelemällä veikkaan BTW että milkboin maitotuotos on ollut jossain 520 000 litran kieppeillä ja menot reilu 170000€ vuonna 2014. Voi toki mennä täysin metsään 

Tuolla suhteella on kyl metsään mentäväkin, motolla nimittäin 

Mikäköhän on se suhde millä moton saa pysymään poissa mihin pitää tavoitella. Jos suhde on 25000€/ 100000 litraa niin onko tilanne jo hallinnassa . omasta mielestä tohon pitäisi päästä jos saa rehurekan pysymään enemmänkin poissa.

Meillä kun ei vaan ole vielläkään saatu ruokinta siihen malliin että omia tuotteita pääsisi käyttämään runsaasti.

Mää taas ajattelen aivan päinvastaisesti. Oman viljan viljelystä pitää päästä eroon ja säilörehusta vaan yksi sato juhannuksena. Nurmet perustetaan normaalisti suojaviljaan, mutta ne ilmoitetaan riistapelloksi. Suojavyöhykettä maksimiala. Puimuri myyntiin ja tilalle tehokas vaakatasoleikkuri. Noilla tuen erotuksella normaalikasveihin ostaa viljanviljelijältä laadukasta viljaa tilalle eikä tartte tapellla ainaisten vesisateiden kanssa. Täällä kun ei pelloilla kasva kuin vitutus. Lisäksi säästöä tulee kasvinsuojelusta, kuivaamisesta, puinnista, siemenistä, varastotiloista, lannoitteesta, yms.

Mitenkään maidontuotantoon muuten kantaa ottamatta, niin tähän nurmien perustamismokaan on pakko kommentoida. Itsekin olen ahneuksissani joitakin metsäpeltoja uudistanut nurmelle riistatukea hyödyntäen ja ainakin luomussa riistan kautta uudistetut ovat paljon harvempia ja rikkaisempia ja muutenkin huonompia suoraan nurmelle kylvettyihin verrattuna kun se viljanpaska mädäntyy talven siellä pellolla.
Kerääjäkasvin kylväminen ja keväällä muokkaus ja uudelleenkylvö ei tuo senttiäkään nettotuloa nurmitilalle, tuo toimenpide on täysin viljatiloille suunnattu toimenpide. Suojavyöhykkeet ja luonnonhoitopellot eivät lannoittamattomina kuulu kannattavaan nurmituotantoon myöskään.
Nurmituotanto kannattaa pitää tehokkaana tilan lähellä ja jos edullista peltoa löytyy, niin ne "ylimääräiset" kauimmaiset lohkot voi sitten laittaa hömpälle, mutta tilan lähistöllä olevilla pelloilla nämä ympin hömppätuet lähes aina pudottavat tulosta.

"Hömppäpelloille" ei taida saada ajaa kakkiakaan paperilla? Ei siis vessapaperilla vaan suunnittelupaperilla. Ja kyllähän omissa laskelmissa tuo "oma vilja" on vielä melko edullista vrt. ostojyvät. Vehnähehtaarin, 4500- 6000 kilon sadolla, kustanne on noin 300 euroa, johon ei kuulu muuta omaa työtä, kuin kylvö. 

Jos 2005 maidonhinta on ollutkin sama 35senttiä on inflaatio syönyt ostovoiman tämän päivän 35 sentistä. Samoin on käynyt tukien suhteen, niitä kun on vielä leikattujen. En vähättelisi kriisiä, työmäärään suhteutettuna maitotilat keskimäärin eivät saa työlleen kunnollista korvausta.

Mikä tuotantosuunta saa?

Jos 2005 maidonhinta on ollutkin sama 35senttiä on inflaatio syönyt ostovoiman tämän päivän 35 sentistä. Samoin on käynyt tukien suhteen, niitä kun on vielä leikattujen. En vähättelisi kriisiä, työmäärään suhteutettuna maitotilat keskimäärin eivät saa työlleen kunnollista korvausta.

Ei keskimäärin, mutta parhaimmat saa. Nyt kriisitukien avulla yritetään väkisin pitää pystyssä niitä, joiden ei olisi alunperinkään kannattanut investoida.

En vähättelisi kriisiä, työmäärään suhteutettuna maitotilat keskimäärin eivät saa työlleen kunnollista korvausta.

Yritystoiminnassa ihan normaali tilanne; toiset pärjää, toiset eivät. Näiden heikompien pitää sitten vain tehdä valintoja jotta saavat toimintansa tuottamaan riittävästi, joko juostaan kovempaa tai keksitään jotain muuta.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 16.10.15 - klo:12:15

Lainaus käyttäjältä: Red Bull - 15.10.15 - klo:10:15

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 15.10.15 - klo:08:42

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 15.10.15 - klo:08:17

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 14.10.15 - klo:23:19

Laskemista ja veikkaamista yhdistelemällä veikkaan BTW että milkboin maitotuotos on ollut jossain 520 000 litran kieppeillä ja menot reilu 170000€ vuonna 2014. Voi toki mennä täysin metsään 

Tuolla suhteella on kyl metsään mentäväkin, motolla nimittäin 

Mikäköhän on se suhde millä moton saa pysymään poissa mihin pitää tavoitella. Jos suhde on 25000€/ 100000 litraa niin onko tilanne jo hallinnassa . omasta mielestä tohon pitäisi päästä jos saa rehurekan pysymään enemmänkin poissa.

Meillä kun ei vaan ole vielläkään saatu ruokinta siihen malliin että omia tuotteita pääsisi käyttämään runsaasti.

Mää taas ajattelen aivan päinvastaisesti. Oman viljan viljelystä pitää päästä eroon ja säilörehusta vaan yksi sato juhannuksena. Nurmet perustetaan normaalisti suojaviljaan, mutta ne ilmoitetaan riistapelloksi. Suojavyöhykettä maksimiala. Puimuri myyntiin ja tilalle tehokas vaakatasoleikkuri. Noilla tuen erotuksella normaalikasveihin ostaa viljanviljelijältä laadukasta viljaa tilalle eikä tartte tapellla ainaisten vesisateiden kanssa. Täällä kun ei pelloilla kasva kuin vitutus. Lisäksi säästöä tulee kasvinsuojelusta, kuivaamisesta, puinnista, siemenistä, varastotiloista, lannoitteesta, yms.

Mitenkään maidontuotantoon muuten kantaa ottamatta, niin tähän nurmien perustamismokaan on pakko kommentoida. Itsekin olen ahneuksissani joitakin metsäpeltoja uudistanut nurmelle riistatukea hyödyntäen ja ainakin luomussa riistan kautta uudistetut ovat paljon harvempia ja rikkaisempia ja muutenkin huonompia suoraan nurmelle kylvettyihin verrattuna kun se viljanpaska mädäntyy talven siellä pellolla.
Kerääjäkasvin kylväminen ja keväällä muokkaus ja uudelleenkylvö ei tuo senttiäkään nettotuloa nurmitilalle, tuo toimenpide on täysin viljatiloille suunnattu toimenpide. Suojavyöhykkeet ja luonnonhoitopellot eivät lannoittamattomina kuulu kannattavaan nurmituotantoon myöskään.
Nurmituotanto kannattaa pitää tehokkaana tilan lähellä ja jos edullista peltoa löytyy, niin ne "ylimääräiset" kauimmaiset lohkot voi sitten laittaa hömpälle, mutta tilan lähistöllä olevilla pelloilla nämä ympin hömppätuet lähes aina pudottavat tulosta.

"Hömppäpelloille" ei taida saada ajaa kakkiakaan paperilla? Ei siis vessapaperilla vaan suunnittelupaperilla. Ja kyllähän omissa laskelmissa tuo "oma vilja" on vielä melko edullista vrt. ostojyvät. Vehnähehtaarin, 4500- 6000 kilon sadolla, kustanne on noin 300 euroa, johon ei kuulu muuta omaa työtä, kuin kylvö. 

Eipä sitä paskaa muutenkaan riitä joka pellolle. Täällä oli noin suurinpiirtein samat kustannukset viljanviljelyssä, mutta satotaso noin 1000-1500 kg. On tuo oma vilja niin perkeleen halpaa... 

Kyntelin tuossa yks päivä isomman tien viereistä peltoa ja tuumailin ohi ajaneen maatalouskaluston perusteella, että taitaa olla trollausta vaan tuo maidontuotannon kriisistä puhuminen. Uutta T:tä ja R:ää meni ohi ja jokaisella kääntöaurat perässä joitakin kymmeniä kyntöhehtaareja varten. Kesällä samoilla alueilla rehua ajaneena kattelin, kun omat ajosilppurit, perhoset ja karhottimet pörrää joka torpan pellolla. Tuleeko se kriisi siitä, että iskee pelko, että joutuu kohta jakamaan toisen tilan kanssa sen peniksen jatkeen vai mistä. On helvetti sentään oikeasti ollut pöhöä maitosektorilla (ainakin täällä C2-alueella), kun sadan hehtaarin kerta-ajoa varten on varaa hankkia omia uusia tai uudehkoja ajosilppureita, perhosia ja talon kokoisia fenttejä.