Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Suosittelen ottamaan yhteyttä Viljatavastiaan ohrarehun osalta, saattaa olla välityspalkkio pienemmästä päästä.
-SS-
Kiitos vinkistä. Tämän olin unohtanut kokonaan. Toki toimialue ei osu ihan tähän et kuinka alkaa rahti sitten näyttelemään merkitystään. Toisaalta aina se sen kympin maksaa kun rekalla viedään.
Korian siilot sen verran lähellä et siitä pystyisi isolla kärryllä hakemaan itsekin traktorilla. Mut täytyy tutkia tuon viljatavastian tilannetta...
Ei auta tuijottaa tuota Hämettä tässä asiassa, jäseniä on ympäri Suomen.
No juu niin kuulemma on. Täytyy kysyä löytyykö tuolta toimivaa mallia.
Sehän tässä on ongelma et määrän tiedän nyt rekan tarkkuudella mut hintaahan en osaa kertoa. Ja oikeastaan enhän mä tiedä onko meikäläisen tuotannolla enää paikkaa ensi syksynä lihatalon ketjussa.
https://www.google.com/search?q=tippavaaran+maatalouspalvelu+oy&ie=UTF-8&oe=UTF-8&hl=fi-fi&client=safari
Mikäs tää on?
Näillä seuduilla toimiva maatalouskauppa/viljanvälittäjä. Pälkäneeltä- etelä-savoon ja itä-uudella maalla toimii pääasiassa. Ei kuulu ketjuihin
No tuossa on sitäkin ongelmaa, viereisen järven pinta on liki samassa tasossa, hieta kohdat vähän ylempänä… Että jos sattuu kasvamaan niin vielä puintia saa jännittää. Peurat kulkee kevyesti…
Mulla on tuollainen hapan erm hieta/multamaa. PH 6-6.2. Onnistuuko siinä happamuudessa mikään ohra? Rikkakasvien torjunnantakia ajattelin viljaa katkaisemaan nurmen monokulttuuria.
On sellainen pelto jossa todennäköisesti ei ole viljelty viljaa ikinä. Vanha torppa ja ollut siihen asti heinäniittynä ja torppaan tehtiin navetta ja ollut sitten heinällä
Tällä hetkellä pakkasvarastot naudalla suuret, nahan alla varastossa paljon. Arvopalojen kysyntä sakkaa pahasti, enempää ei voi laittaa pakkaseen. Tämä aiheuttaa osaltaan teurasruuhkaa, seurauksena vasikat eivät liiku.
Syksyllä tuli paljon emoja teuraaksi vuosia jatkuneen niukan rehutilanteen vuoksi ja oli myös muutakin lopettamista. Ja siihen lisäksi lopettavia lypsykarjoja. Niin saatin kunnon teurasjonot. Vasikkaruuhkaa pahentaa osaltaan runsas lopettajien määrä.
Mutta kaikesta huolimatta valoisin mielin kohti seuraavia poikimakausia. Nautaruuhkat vasikoissa ja teuraissa vääjäämättä vähenee. Omalla kohdalla tullut mietintään loppukasvatuksen aloittaminen uudelleen… vaatisi investointeja.
Kyllähän tässä aika herkillä mennään, aika raaka vuosi oli viime vuosi, tuet romahti raakasti menneisiin aikoihin ja lihan hinnan nousun vaikutus ei ehtinyt tulla vasikan hintaan asti. Kustannukset kyllä emoillakin nousi. Lähinnä öljy ja siitä tehtävät tuotteet, puhumattakaan koneista ja niiden kunnossapidosta.
Mutta pidot paranee ku väki vähenee, kuka sitten niissä juhlissa on…
Täälläpäin on ainakin typeryyttä ostaa pelkkää peltoa, pyykkejä menee isommalla rahalla mitä sen ryteikön hinta on siinä välissä tai sitten jää paljon pellosta ostamatta…. Eli aina tulee mehtää mukaan
No näin pyöreillä luvuilla kalenterivuosittain tarkasteltuna -40%. Mutta kaippa se vähän tasoittuu kun juoksee kovempaa….
Toki -22 oli niitä extroja pikkusen, luomutukea vähän enempi ja -23 vuoden tukia siirtyi huomattavasti tälle vuodelle. Myös -22 oli huomattavasti pienempi kuin -21 vaikka oli bonuksia. 21 vs 24 -50%.
Jos ei ihan läheinen niin monasti myös ihan mukavat juhlat…
No en siellä niin aktiivisesti kulje, noin ohiajaen ei sesonki aikana näyttää ok. No nyt keväällä sitten pitäis olla paikalla useasti ja pitkin kesää
Laittaa hakusanaksi " koelbe-gmeinder tlg 12 " ja tuloksista valitsee ScienceDirect : Deep Plowing - an overview
Löytyypi kuva alakukun tutkimuksessa käytetystä jankkurista.
Avainkohtia tutkimuksesta;
Paloheimo Oy lainasi syväkuohkeutinta (yhtiö kokeili tilallaan n.1970 -luvulla samaista kuohkeutinta ja "haluttua/toivottua" tulosta ei saatu ja kone jäi
käyttämättömäksi, paikalliset hämäläiset varmasti tietävät asian oikean laidan)
Laitteessa aktiivinen maatakuohkeuttava kaksoisterä = aktiivisesti maata tiivistävä kaksoisterä
Vetokoneena 100kW puskutraktori "(telaketjutraktori)" jonka painosta ei löytynyt tietoa
Ei toi tutkimus mikään edes melko uusi ollut, kokeet 1980-1983. Alakukku vetänyt tulokset yhteen 1997.
Kokeessa käytetty (jankkuri) syväkuohkeutin soveltuu lähinnä maanrakennuksen tarpeisiin.
Mä en tota aikaa muista kun noita Palpheimon jankkurointeja tehtiin mutta nuo vanhemmat miehet puhui että pelloista hävisi kantavuus märkänä pitkäksi aikaa käsittelyn jälkeen.
Mommilaanhan tuli Alliksien kanssa jankkurit, muistan pikkupoikana kun puhuttiin että Mommilan pellot meni pilalle ja upottaviksi jankkuroinnilla. Seuraavaksi ne liettyi kun niitä avokesannoitiin -80 luvulla. Silloin kyllä kantoi ajaa vaikka millä koneella. Nyt ne on hienossa kunnossa💪💪
On juu varmasti, mutta tuossa -70 luvulta 2000 luvun alkuun tampattiin hyvin
Juu ja juurikkaan viljelyllä myös saa niitä tiivistymiäkin aikaiseksi. Vähän liian aikaisin keväällä ja syksyllä liian myöhään. Aumanpaikat ja päisteet tuli pikkukoneilla hyvin tintattua ja koko muukin pelto. Näillä isoilla on sitten hellempää maalle touhu.
- Claasin säätäminen on kai helppoa seulat auki tuuli täysille ja menoks?? Ei kokemusta.
[/quote]
Ei minullakaan puimureista kokemusta, mutta oljista senkin edestä. Claasin jäljiltä oljet näyttää juurikin noilla ohjeilla säädetyiltä🤣🤣. Jyviä mahdottomasti mukana. Todennäköisesti johtuu kyllä puimurikuskista.
Kyllähän sitä jääpoltetta oli paljon. Täällä hietamailla ei viljelty syysvehnää ollenkaan, jossain jyrkissä rinteissä saattoi olla kokeeksi. Ei liioin ollut kevätvehnääkään. Mutta mallasohraa oli paljon ja sitä ei juuri enään ole.
