Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Se robo maksaa kuitenkin sen 130keur ja sitten parsikalusteet pitää muuttaa yleensä ja sitten tehdä ne avokourut ja niihin se raappa niin äkkiä on 50keur mennyt lisää rahaa. Tuon 180keur kun jakaa vaikka 10 vuodelle ja lisää sitten siihen robon huolto- ja korjauskustannukset niin sillä saa yli 1000 tuntia vuodessa maksettua palkkaa työntekijälle ja siinä ajassa tulee tuo "robotillinen" lypsettyä varmasti.
Ei se robottilypsy tietenkään kaikille sovi.
[/
Tarkentaisitteko minkälaisille ihmistyypeille se ei missään nimessä sovi tai ainakin seuraa ongelmia?
En ole osallistunut keskusteluun, mutta sen verran sanoisin, että robotti ei ole ratkaisu niille jotka eivät tee/halua tehdä iltatarkkeja, yms. välitarkastuksia navetalla. Siis robotti ei vähennä käyntejä navetalla. Robotti oikein käytettynä vähentää työtä navetalla, mutta sitä miten usein siellä navetan puolella pitää käydä, se ei vähennä, enemmänkin lisää. Ainakin jos haluaa hyvät tulokset.
Tämän takia yhden robon navetta on ihan ok mutta ei kovin tehokas, 2-4 robon navetta vaatii suhteessa vähemmän niitä käyntejä.
edit: Jos haluat käydä navetalla 2xpvä niin lypsyasema, jos 1xpvä niin pistä jotain lihantuotantoeläimiä.
Kyllä kaksi käyntiä päivässä navetalla pitää robotin ihan hyvin rullaamassa. Aamulla 7.30 navetalle ja puoliltapäivin pois, illalla uudestaan viidestä tai kuudesta kahdeksaan. Muuten käyn jos tulee hälytys ja toki arkisin iltapäivälläkin käväisen jos päivän työmaa on noin muuten navetan lähellä.
Toki tuotoksessa sun muussa on parantamisen varaa, mutta näinkin yhden yrittäjän verran tulosta saa aikaan. Eikä oikein fyysisesti ja henkisesti ainakaan tämä yksinyrittäjä yhtään enempää pystyisi tekemään
https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/maitomeri-oy/27232207/taloustiedot Siinä yhden yrittäjän ja yhden robon kopin tuloksia.
Tuskin tuostakaan paljon enempää jäisi jos tuplaisi tuotannon tekemällä puolen miljoonan jatkon navettaan ja sitten miljoonalla lisää peltoa tai 30keur pellonvuokriin vuodessa.
Ensimmäinen OY-vuosi näyttäisi olevan. Syksyllä aloittaa firman, niin saa menot vielä henkilöverotukseen mutta tukitulot Oy:lle. Siilotkin täyteen rehua, viljaa ja tarvikkeita.
Kyllä se on tullut huomattua että kunnollisella (painavaa ja iso jyvä) ohralla tulee enemmän maitoa. Ei niissä kuorissa ole energiaa. Itselle tärkeintä on että viljassa löytyy energiaa=tärkkelys. Valkuaista syötetään kuitenkin rypsi/rapsirouheena.
Kyllä tärkeysjärjestys on juuri tuo. Vilja on ja pysyy rehun energianlähteenä, jonka valkuiaispitoisuus otetaan huomioon ja tärkeintä viljassa on energia-arvo. Valkuiaisrehua siitä ei tule ellei joku geenimanipuleeraa sen valkuaista tyystin toiseksi.
En ymmärrä minäkään tiloja joilla rehuviljaa ei analysoida millään tavalla. Nykyään saa hehtolitrapainon ja valkuaispitoisuuden aika halvalla analysoitua. Mutta se on eri juttu kannattaako viljan valkuiaispitoisuutta alkaa kovin paljoa huomiomaan tilojen välisissä kaupoissa. Eiköhän energia-arvo vaihtele enemmän viljaerien välillä kuin valkuaispitoisuus.
Kummasti vaan tulee enemmän maitoa vähemmällä rypsillä ohran valkuaisen ollessa oman tuotannon 14%, kuin mallastamollekin liian alhaisen valkuaisen ostotavaraa. Painot kuitenkin samat.
Pari hehtaaria AB-oikeuksia olisi myös joutavana jos vuokraintoa jollain on
Se robo maksaa kuitenkin sen 130keur ja sitten parsikalusteet pitää muuttaa yleensä ja sitten tehdä ne avokourut ja niihin se raappa niin äkkiä on 50keur mennyt lisää rahaa. Tuon 180keur kun jakaa vaikka 10 vuodelle ja lisää sitten siihen robon huolto- ja korjauskustannukset niin sillä saa yli 1000 tuntia vuodessa maksettua palkkaa työntekijälle ja siinä ajassa tulee tuo "robotillinen" lypsettyä varmasti.
Ei se robottilypsy tietenkään kaikille sovi.
[/
Tarkentaisitteko minkälaisille ihmistyypeille se ei missään nimessä sovi tai ainakin seuraa ongelmia?
En ole osallistunut keskusteluun, mutta sen verran sanoisin, että robotti ei ole ratkaisu niille jotka eivät tee/halua tehdä iltatarkkeja, yms. välitarkastuksia navetalla. Siis robotti ei vähennä käyntejä navetalla. Robotti oikein käytettynä vähentää työtä navetalla, mutta sitä miten usein siellä navetan puolella pitää käydä, se ei vähennä, enemmänkin lisää. Ainakin jos haluaa hyvät tulokset.
Tämän takia yhden robon navetta on ihan ok mutta ei kovin tehokas, 2-4 robon navetta vaatii suhteessa vähemmän niitä käyntejä.
edit: Jos haluat käydä navetalla 2xpvä niin lypsyasema, jos 1xpvä niin pistä jotain lihantuotantoeläimiä.
Kyllä kaksi käyntiä päivässä navetalla pitää robotin ihan hyvin rullaamassa. Aamulla 7.30 navetalle ja puoliltapäivin pois, illalla uudestaan viidestä tai kuudesta kahdeksaan. Muuten käyn jos tulee hälytys ja toki arkisin iltapäivälläkin käväisen jos päivän työmaa on noin muuten navetan lähellä.
Toki tuotoksessa sun muussa on parantamisen varaa, mutta näinkin yhden yrittäjän verran tulosta saa aikaan. Eikä oikein fyysisesti ja henkisesti ainakaan tämä yksinyrittäjä yhtään enempää pystyisi tekemään
Aika kallis tuommoinen 1 robotin navetta Nivalassa, mistä oli juttu (MT 21.2.18). Maitopihatto konsepti. Mun mielestä tuo rakennuttaminen on se, missä rakennusliike kuppaa sen parisataa tonnia, olenko väärässä?
Pitäähän niidenkin elää ja jos ei montaa navettaa saa vuodessa rakennettua ja myytyä, niin mistä se palkka koko lafkalle otetaan?
Niimpä. Mutta tuommoisen navetan ja tuplasti isomman tekee isäntä kahden tolkun kirvesmiehen kanssa vuodessa ja tuo on siis käytännössä osoitettu, eikä siihen tarvitse välistä vetäjiä.
Harvemmin se isäntä vaan voi vuodeksi irrottautua rakennustöihin. Siis jos vanha navetta ja työvoiman määrä noin edes suurinpiirtein tuottavan rajoissa. Tietenkin jos vaikkapa edellisen sukupolven saa navettaan, niin kaikenlaista ehtii harrastamaan.
Kotieläintiloille laadukkaan rehuviljan myymisessä ei ole muuta ongelmaa kuin punnitseminen. Siihen kaatuu itsellänikin tämä homma. Tilavuusmittojen perusteella johdetut tulokset ovat liian epävarmoja, pitäisi olla kuivurilla vaaka. Sitten hintasuhteet ei aina oikein täsmää. Juuri tänään katsoin Raision esinäytteen tuloksen. Pitäisi tulla 11e laatulisiä perushinnan päälle. Vaikka rahtikustannukset jäisi pois, niin silti hintaeroa kertyy liikaa. On kannattavampaa kuitenkin laittaa jyvät auton kyytiin kuin kelkkoa niitä navetolle.
Naapurin broileritilalla on vaaka kuorma-autossa, jolla käy noutelemassa viljoja kuivureista. HK muistaakseni tarjosi myös palvelua missä vaaka-autolla ajaisivat tilalta toiselle, ottaisivat näytteet ja takaisivat maksut. Luulisi että monesta paikasta löytyy rahtari joka pienemmällä hinnalla toteuttaisi vain tuon vaakarahdin osuuden.
Itse olen ostanut viljaa niin, että myyjä myy samaa erää ensin rehutehtaalle. Rehutehtaan tilityskuitista saa analyysitietoa ruokintaan sekä rakennettua hinnan tilakaupalle. Pelkkä tilityskuitin olemassaolo antaa jo lupauksen riittävän alhaisista homearvoista. Meijerin laboratorioon lähetän vielä itse näytteitä varmistamaan että puhutaan samasta erästä ja lukemista.
Tuotoskehitys aavistuksen myös itsellä väärään suuntaan, ei kuitenkaan laskenut alle 2015 tason. Kaikki meni lupaavasti syyssadon syötön aloittamiseen asti, mutta onneksi näytti eilen leikkuriin tulevan siilosta taas osin kevätsatoa. Eiköhän se tästä nopeasti korjaannu.
Aikaisempi murheenkryyni vasikkakuolleisuus puolittui enkä pidä maan keskiarvon tasoa enää järkyttävänä. Huonohan se silti on.
Poistoja hedelmällisyyden takia paljon aikaisempia vähemmän. Tilasiemennys alkaa siinä mielessä puremaan. Siemennyskerrat per tiineys ei parantunut, mutta osin syynä erirotutuplauksien kirjaus luulisin. Useamman eläimen viimeinen-ennen-teurastusta siemennys ollut kerralla kahden eri rodun siemenellä ja aika hyvin tiinehtyvyystuloksin. Jännityksellä nyt seuraillaan miten Brown Swiss, Montbeliard ja Ayshire risteytykset Holstein-karjassa pärjäävät.
Lypsyssä olevien määrä ollut viitisen eläintä alle kapasiteetin. Ainakin keskipoikimakerta ja etenkin elossa olevien elinikäistuotos nousseet, joten toivoa on vaikkei hiehoja hirveästi tulossa.
Tuotosseurannan solut tulleet alas sata yksikköä. Kennoikkunat laitoin kesällä ja kivathan ne ovat olleet hoitajallekin. Samalla osuus maidosta meijeriin jo 96 prosenttia, joka alkaa olla jo lähellä optimia koska vasikat saa täysmaitoa.
Tyyppinavettahankkeen mallipiirroksessa oli aputiloille varattu vain 30 neliötä. Sisältäen siis tankkihuoneen ym. En olekaan niin varma että niitä pienomakotitaloja on rakennettu navetan yhteyteen työntekijöitä varten vaan ihan tilan omaa väkeä varten.
Pitkäranta on esittänyt edullisemman runkovaihtoehdon mikä on matalampi kuin esim liimapuukaari ja teräsrunkohalli. Kattokulma siinä on tosi loiva.
Rakennuspaikan valinta on luonnollisesti myös kustannuksiin vaikuttava.
Edellisellä Ikaalisen navettakurssilla kerrottiin että vaikka viime aikoina navetoissa hintoja parsipaikkaa kohti on saatu alas niin edelleen hankkeita vaivaa kiusalliset 50 000 - 100 000 euron ylitykset. Se on hankala tilanne tilalliselle kun rahoittajan kanssa tulee ylimääräistä neuvoteltavaa.
Vähän riippuen tuotannon määrästä ennen investointia ja maksetun osuuspääoman osuudesta, mutta ainakin Länsi-Maidolta pystyy saamaan nopeastikin rakennusluottoa. Ei hirveän edullista, mutta kantaa maltilliset ylitykset esimerkiksi tukimaksuihin.
mites meillä, jos kielto tulisikin kuluttajilta, teollisuudelta tai kaupalta? Sinänsä mahdoton yhtälö, koska aiheuttaa nousupaineita hintoihin josta ei saisi korvausta.....jos ostokartelli olisi riittävän kattava, niin sitten siihen olisi vaikea keksiä ratkaisua.
Baijerilainen juustomeijeri Goldsteig GmbH on kieltänyt glyfosaatin käytön maidontuottajiltaan, kertoo agrarheute.com. Goldsteig ostaa maitoa Saksasta ja Tshekistä.
Meijeriyritys perustelee päätöstä kuluttajien toiveella. Se haluaa tehdä ennakoivan linjauksen myös kaupan suuntaan. Paikallinen tuottajajärjestö arvostelee linjausta, sillä Goldsteigin maidontuottajat eivät saa mitään kiellon vastineeksi.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.220492
Miksi helvetissä maidontuottajien pitää saada korvaus glyfosaatin käyttökiellosta?
tässä mallissa, kun vaatimuksen glyfovapaasta maidosta esittää meijeri, niin tuottajat joutuvat hankalaan ristiriitaan....velvoittaako kielto myös naapuria jolta ostetaan rehuviljaa, tuleeko uutena kasvina markkinoille glyfosaattivapaa rehuvilja? Miten mahtaa meijeri valvoa glyfosaattipitoisuuksia, maidostako mitataan vai riittääkö pelkkä viljelijän vakuutus?
Enemmän tässä pitää olla viljatilalla huolissaan, joskus kumminkin menee rehuksi vaikka muuta yrittää...meneekö nämä hylkyerät polttolaitokselle? Varmaa on ainoastaan se, että meijerit myös täällä menevät mukaan, jos tuotteet alkavat yleistyä ja kauppa käy vain näillä glyfottomilla tuotteilla.
Saksankieliset artikkelit lukemalla kielto koskee maitotilojen omia peltoja, eli ei vaikuta rehuviljan ostoon naapurilta mutta hankaloittaa maitotilojen sokerijuurikkaan viljelyä.
Ymmärtäisin vastaavan kiellon, jos ei olisi peltokohtaista vaan satokohtaista koskien tilan rehuksi syöttämiä satoja. Eli maitotila saisi lopettaa nurmensa glyfosaatilla ja viljellä kasveja myyntiin esimerkiksi sokeritehtaan kriteereillä. Mutta ei saisi glyfosaatilla pakkotuleennuttaa omia rehuksi meneviä viljojaan eikä ostaa rehuksi sellaista tavaraa.
Sikälihän laadunvalvonta on helppoa naapurilta ostaessa, että senhän näkee omin silmin miten ne on viljelty.
Mutta kyllähän tuo A:n systeepi on hyvin lähellä sitä, miten asioiden pitäisi toimia. Kunhan kaikilla elikoilla olisi e-merkit, kaikissa autoissa lukijat ja järjestelmä teurastamosta riippumattomaksi, voitaisi puhua digitalisaatiosta. Eikä letkajenkasta, jossa mennänkin yksi askel eteen ja kaksi taakse.
Ei kai tuo systeemi ole "patentoitu", ettei samantyyppistä voisi joku toinenkin toimija rakentaa.
Ja sitten e-merkit joka elukalle.
Miksi muuten joku ei vielä käytä e-merkkejä?
Koska myytti että tarvitsee kahdet pihdit merkkien kiinnittämiseen. Okei, vanhat pihdit on toki huonot e-merkkeihin. Mutta e-merkkipihdeillä saa helposti kiinnitettyä myös sen toisen tavallisen merkin.
Ja koska myytti että e-merkit tippuvat. Eivät muuten tipu, yhtäkään ei ole vielä viiteen vuoteen irronnut. Jotenkin se mötikkä pitää niitä paremmin korvassa kuin päämerkin, joita hajoaa joka vuosi pari.
Kattamatonta kuivalantalaa eivät muuten ympäristöviranomaiset saa enää antaa rakentaa
Aika monessa navetassa ihan menestyksellä hoidetaan ternivasikat yksilökarsinoissa tai igluissa ilman jatkuvaa vedensaantia
Ja sen kyllä prkele huomaa..nyt tuli kolme yksittäistä vasikkaa tiloilta,missä ahtaus teki tehtävänsä ja kaikki juovat vain ja ainoastaan ämpäristä, niin veden kuin maidonkin. Nyt olen opettanut vesikupin käyttöä useamman päivän ajan. On näitä ämpärivasikoita tullut ennenkin, jopa siemennysikäisiä hiehoja, mitkä eivät oikeasti ymmärrä vesikupin päälle. Siinä tovi menee, kun miettii, mikä hemmetti on hätänä, kun ei syö..niin eikä juo.
Menestyksellä homman tekevillä tarkoitin lähinnä niitä, joilla maitoa annetaan reilusti tuttiämpäristä. Lisäksi vettä annetaan tuttiämpäristä, joko viereiseen tuttiämpäriin tai samaan maidon kanssa kun se on juotu pois. Tiukalla tulkinnalla ämpäriin kaksi kertaa päivässä kaadettu vesi ei ole jatkuvaa vedensaantia.
Aika monessa navetassa ihan menestyksellä hoidetaan ternivasikat yksilökarsinoissa tai igluissa ilman jatkuvaa vedensaantia
Nurmia ja ohraa. Papua ruisvehnällä vihantamössöksi varmaankin johonkin. Ei vaan mitenkään puoli-ilmaista ollut ruisvehnän siemen
Jostain on rehut saatava ja paskat levitettävä...isolla osalla elukkatiloista tuntuu ainakin täälläpäin olevan senverran ylimääräistä peltoa mihin ei paskaa ajeta ja kärryt kulkee ostoliikkeiden montun viereen tasaista tahtia joten sen puoleen en näe mitään estettä miksei päätoimisetkin elukkatilatkin voisi laittaa "ylijäämää" hömpälle. Siinä olen samaa mieltä että ennemmin pitäisi kajota näihin höpöheinätukiin kuin lhkhon, tosin eläintilojen myyntiviljahehtaarit voisi tiputtaa pois sen korotetun lhkn puolelta. Nyt päättäjien pitäisi ennenkaikkea ajatella koko elinkeinoa eikä vain osaa siitä, pahaa pelkään että isoimpaan leikkuriin kuitenkin joutuu ab-alueen kasvitilat ja "voittajat" löytyvät pohjoisesta ja eläinpuolelta.
No kaikilla ei ole. Osa joutuu ajamaan sinne ostoliikkeen putkenkin alle. Tietysti jos sitä ylijäämää on niin sitten voi laittaa. Mutta jos hömppätuki poistetaisiin niin voitaisiin miettiä, että kannattaako sitä ylijäämää vuokrata tai ostaa kalliilla lisää. Ja kyllähän se järkevältä kuullostaa, että myyntiviljan hehtaareilta poistettaisiin lhk korotus, mutta taitaisi tulla monitmutkainen systeemi. Helpompaa kun pyyhkäsee hömpät eka pois ja katsotaan sitten miltä alkaa näyttää. Olen siitä aivan samaa mieltä, että pitäisi ajatella elinkeinoa eikä vain jotakin palasta siitä. Minusta siihen kuuluu se, että vesistöt suojellaan järkevällä tavalla ja ne ketkä tekevät töitä saavat myös palkkansa siitä ovat he sitten eläintiloja, päätoimisia viljanviljelijöitä tai osa-aikaisia viljelijöitä. Ei voi olla tarkoitus, että pelloilla missä tehdään vähiten töitä niin niille maksetaan eniten. Ja suurimmat häviäjät löytyvät AB alueen eläintiloista aina ja joka kerta. Sempä vuoksi niitä ei enää paljon jäljellä olekkaan.
Miten nuo eläimet estää hömppäilyn?
Jos joka hehtaari on kiinni siinä rehuntuotannossa? Lantaa nyt ei tarvitse joka hehtaarille ajaa, mutta rehut kyllä tarvitaan jokaiselta, kun ei mitään agronetin satoja tule. Kyse siis yksimahaisista jotka syövät viljaa. Ei mistään märehtijöistä jotka pureskelisivat sitä hömppääkin.
[quote author=Granjero link=topic=80152.msg1448899#msg1448899 date=1513429387
Kyllä pelto tulee arvonsa pitämään.
Jos pitäjän alueella on jäljellä kaksikin ökyviljelijää, ne tappelee verisesti joka maapalasta kilpaillessaan isommuudesta 
Tai pari hyvissä palkkatöissä olevaa osa-aikajussia. Kyllä nekin saavat aikaan ihan kivan kilpahuudon vuokrahintoihin, nähty on. Täällä on ihmeellinen asenne. Korkeimman hinnan maksaja on muka aina joku pitäjän ökytilallinen jolla on eläimiä joka lyö aina vähintään sen lhk korotuksen vuokriin päälle. Tänne kun ei ole osunut noita top100 tilallisia niin täällä sitten korkeimmat vuokra ja ostohinnan maksajat löytyvät osa-aikaisista viljelijöistä ja luomutilallisista.
Ei tuo välttämättä olisi niin kovin vaikea suoritus järkeistää tukia, tai no tietenkin jokaisella on siitä varmaan omat mielipiteensä. Eläinpuolella voisi nostaa eläinyksikkövaatimusta kunkin tukialueen satotasojen mukaan, eli siis käytännössä korotettua tukea saisi vain "maksimieläinmäärällä" olevat hehtaarit ja loput sitten normi tukien piiriin - ei varmaan olisi niille eläintilallisille ongelma jotka meinaa tulojakin saada elukoista? Luomussa voisi latausvuosilta laskea tuen normiviljelyn tasolle ja vain luomusatoa tuottavat hehtaarit saisivat luomutuet - tähän tosin pitäisi paneutua kunnolla kiertomahdollisuuksien poissulkemiseksi kun taitaa latausnurmet olla enimmäkseen säilörehua tms. Höpöheinistä olisi helppoa justeerata tai ainakin ohjata tukia uudestaan, riistapellon ja vln nurmen tuet voisi ainakin kääntää toisinpäin ja riistapeltoa sallia vain esim metsänreunaan rajoittuviin lohkoihin - tuollaiset nyt tulee ensimmäisenä mieleen itselle ja mielipiteitä on varmasti yhtäpaljon kuin on viljelijöitäkin.
[/quote]
Kovin sekavalta kuulostaa lisätä vielä enemmän ehtoja ja rajoitteita.
Selkeytyksenä voisi toimia kaikkien eri nurmimuotojen saattaminen samalle viivalle. Eli ei erillisiä hömppiä eikä erillistä LHK eläinkorotusta, vaan niihin käytetty rahasumma joka ylittää perustason peltotuet jaettuna nurmipelloille. Siitä sitten ihan oman maun mukaan niittääkö peltoon, meneekö jonkun eläimen ruuaksi ja kuinka paljon alle ympäristötuen ehtojen maksimin lannoittaa - tai lannoittaako ollenkaan. Lisäehtona voisi vielä laittaa että pitää olla vähintään kolmea lajia kasvia kylvettynä ja kasvamassa, niin olisi kovasti viljelyä monipuolistavaa aina. Tällä tavalla ilman pakottamista viljatiloillakin olisi motivaatiota pitää nurmia viljelykierrossa ja laajentavillekin nautatiloille mahdollisuus saada kunnollista evästä ilman peltojen ostoa.
