Joku 130-180-90  Fipatti tosin nuo ei taida kauheesti kulkee.

Satakolmekymppiä taitasi löytyä liki neljänkympin vauhdillakin, en tosin tiiä että onnistuuko hintarajalla...

No tuota kirjottaessa mietinkin että kumpi väli se oli... Olisko se sitten ollu PC:ssä ja RC:ssä eri kohdassa. Kumpaankin kuitenkin jää yksi vaihdeväli joka nykäsee aika ilkeästi vaikka kuinka säätäisi ja kalibroisi. Tai no, noita 6000-sarjalaisiahan ei enää itse pääsekkään kalibroimaan, tai ainakaan ohjekirjassa ei enää ole ohjeita tuohon.

Niin...olikos 6070stäkin muita vaihteistoversioita kuin 16+16 ja 16+17?
Ei o tullu paneuduttua noihin vaihtoehtoihin sen jälkeen kun 135 lähti.

6000-sarjan kuuspyttysistä on lisäksi TM-pohjasilla 18+6 (ja 19+6) RC/PC-lootilla varustetut versiot. RC-lootasilla seitenkympeillä ja kasikympeillä on muutama kesä tullu suo-oloissa ajeltua. Sähkövikojahan noissa on välillä ollut, muttei mitään ihmeempiä. TM:iin verrattuna miun mielestä laadukkaampia ja mukavampia laitteita. Etuakselivioista on tuo paikallinen huoltomies puhunnut. Meitin työmaan koneissa ei vielä mekaanisia vikoja oo ollut, mutta kyllä tuossa uusimmassa (19-vaihteinen) etunavat melkosen kuumat jo tunninkin ajon jälkeen on.

Yhden ainoan MXU 115:lla tehdyn koeajon perusteella tuon 16-pykäläinen loota tuntuisi pehmeämmältä vaihdoissaan. Noissa 18-pykäläisissähän on ainakin tuo 11-12 väli jota ei oikeen nykäyksettömäksi tunnu saavan, ainakaan noin 11 koneen kokemuksella...

Kuulopuheita tuota konetta ajaneelta kuskilta: täysin sopimaton kone suokäyttöön. Liian ahtaasti tehty, liki mahdoton puhdistaa. Ollu jo useamman kerran aikasemmin likellä palaa kunnolla. Sillä kun on pienempikin (olikohan se ny 820 vai 822) niin se on jo vähän parempi.

Niin, ne Volvon vanhat viitosdiisselithän (niinkuin kuutosetkin) olivatten omaa sukua VAG:tä; olikohan niin että viitosta tarjottiin maihin, joissa kuutiotilavudella oli verotusmerkitystä (Suomi, Italia ainakin). Italiassahan tuo kuutiotilavuus on ollut merkityksellinen teikijä vielä pidempään kun meillä, joten sitä perua on seitenkymmppiseenkin Volvoon ollut tarjolla kaksilitraista bensaviitosta. Oli Suomessakin myynnissä vähän aikaa viimmosissa ensimmäisen polven seitenkympeissä...

Hakuteosta selaillessa muistui mieleen, jotta Kubota on kanssa käyttänyt viitosia, tosin ei täällä myydyissä malleissa.

Lainaus käyttäjältä: 2620 - 16.10.11 - klo:08:41

Traktoreista en tiedä, mutta deutzin puimureissa oli viisi pyttyistä konetta.

Deutzilla DX-malleja, joissa tuota 5-pyttyä, ei tullut Suomeen niitä traktoreita. Ainoa jota tuotiin, oli Fiatin 880/5 ja 90-90. 5-pyttybuumia oli Same-Lamborghini-Hurlimann traktoreissa, ainakin Samea oli mallina Panther ja joku toinenkin. Yks harmaatuotu Panther oli aikoinaan muistaakseni myynnissäkin Suomessa, vai toiko EKA-maatalous peräti Suomeen ?

Tänne virallisesti tuoduista Sameista satasessa Laserissa näyttäsi kanssa olevan viitonen.

Kolmisen vuottakohan toi oma 845 nyt olis ollu, kevyellä käytöllä piha- ja mettäkoneena. Ostettaessa oli yks kiertokanki ja kampiakseli poikki ynnä nyrkin kokonen reikä lohkon kyljessä; väittävät että ei oikeen kierroksien nostoa pitkäiskusena sietäisi...
Muuten ihan kohtuullinen peruskone tohon käyttöön, mutta talvikäynnistyvyyttä en menisi kehumaan. Paljoa ei tarvitte mennä pakkasen puolelle kun käyntiin ei lähde muuta kun roikan perästä. Sitä en tiedä, onko näissä ihan vaikiona erilaisia hehkutussysteemejä; nykyisessä moottorissa on sellainen kuiva kuumalankasysteemi ihan imusarjan päässä minne ilmansuodattimelta letku tulee kiinni kun taasen siinnä alkuperäisessä moottorissa näytti olleen löpönpoltin imusarjassa.
Se etuakseli noin kuormaajakoneessta kannattaa toisaan tarkistaa; omassa oli keinun puslat sekä toisen puolen olkatapin laakerit väljät. Itse kun en asiaa heti sen kummemmin tutkaillut, hajotin yhden etuvedon akselin tukilaakerin noin sadan tunnin ajolla. Asiaa jälkikäteen tutkaillessa pääteltiin että koska akselissa ei ole niveliä, rasittaa tuo väljyys sitten laakeria niin paljon että se ainakin tässä tapauksessa kirjaimellisesti posahti palasiksi.
Miusta kaikista isoin ongelma koneen ylläpidossa on kuitenkin se, että ainakin täkäläinen merkkiliike on ilmoittanut valmistajan kantana että näin vanhaan koneeseen ei tarvitse enää pitää varaosia saatavilla! Jos nyt ulkomuistista en pahasti valehtele, niin esim. etuvedon voimansiirtoakselin booriholkit sekä vetovarsien akselin holkit/tiivisteet olivatten osia joita merkkiliikkestä ei ainakaan täällä päin enää saa.
Niin se hydrauliikan köppäsyys on lähinnä 844:sen ongelma; tuossa naapurilla on vanhemman mallinen 844 XL (mekaanisella nostolaitehallinnalla) ja hyö kävivät jo epäilemään vikaa koneessa kun ei kärrin kippi noussut ylös asti. Ohjekirjan tavaaminen vasta paljasti, että ilman lisäsäiliötä ulosotettava öljymäärä oli aivan mitätön (takuuta en anna, mutta muistelisin jotta olisi ollut neljä litraa...). No, nyt on siinäkin koneessa lisäsäiliö ja kippi nousee ylös asti.

Niin, ja saksmanneissahan on erilliset hydrauliikkaöljyt, eli sen puolesta voi käyttää tavan öljyjä.

Mikäli vilja liian märkää ja ilman lämpötila liian alhaalla, niin esim. 120 kW Betox on auttanut  asiaa. Pakoputki on tosiaan vietävä jotenkin pois imuilman vaikutuksesta ja lämmittimen uunin tulee olla ehjä (kuten kuivuriuuninkin). Lämmin puhallusilma johdetaan teräsputkellä (vähintään uunin lähdön kokoinen) kylmäpuhaltimen ilmanottoon.
Vaikka puhalluslämpötila ei tunnu  nousevan montaa astetta (suuri ilmamäärä), niin yllättävän hyvin tehoaa. Halpa konsti joka viides vuosi pelastaa jyvät punahomeelta ja välttyä kannattamattomalta lämmonilmakuivurin hankinnalta.

Tuommottinen systeemi meilläkin oli varmaan jotaan viitisentoista vuotta käytössä silloon kun vielä itte viljeltiin, ja ainakin yhdellä naapurilla on vieläkin puhallin imuilmaa lämmittämässä. Meitillä oli Oilonin lämmitin, jossa pakoputki oli helposti johdettavissa pois imusta. Ihan toimiva systeemi, sen mitä miä nyt asiaa muistan...

Kaveri tuollasta oli kanssa etsiskellyt. Tuota Kuikkaa oli kanssa kysellyt mutta valmistus on kuulemma lopetettu, ei ollut tarpeeksi kysyntää. Meinatttiin jo itte ruveta tekemään vastaavaa mutta oli jostakin saannut vinkin kokeilla yleisperävaunulla ja rehukuljettimella. Saa nyt sitten syksyllä tahi talvella nähdä kuinka käy...

Saisivat keskon takuusta ottaa mallia,kaikki takuu aikana tulleet viat korjataan takuun loputtuakin oli mitä oli ja meni kuinka kauan tahansa.

Olihan tuo vitsi?

Lähiseudulla nimenomaan Keskon takuuhuoltokohtelu on monille syynä ettei MF mahdu edes listalle traktorikauppoja hierottaessa:

Tuttavan -03 mallinen 4370 vaihdatti hydrauliikan suodattimia summerin huutamisen takia n. 200 tunnin välein. Koska summeri huuti vasta n. parin tunnin ajamisen jälkeen -ei siis kylmillä öljyillä -oli huoltomiehen arvio anturivika, ei aiheuta välittömiä toimenpiteitä.

Kunnes sitten viime kesänä, n. 800 tuntia mittarissa, alkoi tapahtumaan muutakin: nostolaite ei toiminut, öljy pahan hajuista ja perä ...run kuuma. Tulos: ajopuolen hydraulipakka ...kana, oli kiertynyt auki ja hajoittanut jo toistakin pakkaa.

Summa summarum: vika nähtävästi jo uudesta asti, huolto ei nähnyt tarkempaa tutkimista tarpeelliseksi, seurauksena sitten 4000 egen remontti 800 tunnin ajon jälkeen. Keskon kommentti? "Takuu on loppu, ei korvata senttiäkään." Ilman muuta tuossa asiassa on kyllä ainakin sen verran omaakin vikaa, että viimeistään siinä vaiheessa kun toinenkin suodatin piti vaihtaa noinkin äkkiä, olisi pitänyt käydä vaatimaan asian tarkempaa tutkimista. Vähintään nyt ainakin avata se suodatin ja katsoa, mitä se on syönyt...

Tuon jälkeen samassa tuttavapiirissä on aiheen ansiosta ainakin yksi Ferkkukauppa peruuntunut, ja omien puheiden mukaan kyseisen isännänkin pitkään jatkunut merkkiuskollisuus kyllä tähän koneeseen katkeaa, ainakin mikäli Kesko on vielä myyjä seuraavan traktorikaupan ollessa ajankohtainen.