Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 12.10.10 - klo:18:08

Lainaus käyttäjältä: Kp - 12.10.10 - klo:12:15

ehei suomessa voi olla mitään korkeampia hintoja kuin ainoastaan alempia. Suomalaiset elintarvikejalostajat kamppailevat asiakkaista ulkomaisten kanssa. Jos joku alkaa maksamaan maailman markkinoita korkeampia hintoja niin se menettää joko asiakkaansa tai rahoittajansa.

Ei maailmalla ole vain yhtä hintaa.

Esim. Liettuassa ovat viljojen tuottajahinnat olleet koko kesän halvempia kuin Suomessa.

Siis Suomessa kalliimpia.

Tietenkin hintaa tehtaan portilla on vaikea verrata.

Tehtaat eivät voi maksaa saman raaka-ainenn hankinnasta paljonkaan poikkeavia hintoja, koska kilpailevat kuitenkin samoista asiakkaista. Suomessa viljelijä maksaa rahdin, miten on Liettuassa?

Raaka-aineiden osuutta lopputuotteen hinnasta yleensä liioitellaan, eikä mikään tehdas siihen kaadu, että on maksanut enempi muutaman prosentin jostakin yksittäisestä komponentista, se vaan on niin, että kun puhutaan palkoista niin liioitellaan suomalaista palkkatasoa, kun puhutaan raaka-aineista, niin samalla tavalla liioitellaan, samajuttu verotuksessa jne...
[/quote]
Maitotuotteissa raaka-aine on noin kolmannes, lihatuotteissa kymmeneosa, ja leivässä pari prosenttia. Sitä en sitten tiedä että onko nuo hinnat porttihintoja kuten euroopassa?? Kuitenkaan suurta eroa ei kustannuksissa voi olla kun kilpaillaan samoista asiakkaista.

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 09.10.10 - klo:23:04

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 09.10.10 - klo:15:09

Lainaus käyttäjältä: YlikylänJotenSaletistiHot - 09.10.10 - klo:13:33

Niin kuin eilisestä Maastullista saimme lukea:
"Komissio vihertäisi maataloustukia"......."Uusi tuki perustuisi "vihreään elementtiin", jollainen olisi esimerkiksi pysyvä laidun, kasvinvuorottelu, ekologinen kesannointi tai muu vihreä kasvipeitteisyys.

Ja saman lehden sisäsivulla ennakoitiin tulevaa ympäristötukiohjelmaa:

"Vesiin liittyvät toimet tulevat siis olemaan keskeisiä tulevallakin ohjelmakaudella"

"Valtiosihteeri Minna-Mari  Kaila arvioi että ympäristöasiat näkyvät jatkossa kaikissa tukimuodoissa entistä enemmän."

Yllä olevat lainaukset ovat siis varsin ikävää luettavaa teille tehotuotantolinjan kannattajille,  se on todellakin niin, että ympäristönäkökohdat tulevat  tulevissa tukiehdoissa saamaan entistä enemmän jalansijaa, ja mielestäni hyvä niin, kun viljasta ei ole kuitenkaan pulaa, on parempi maksaa tuottajille viljelemättömyydestä ja maisemanhoidosta, kuitenkin sellaisilla ehdoilla että pellot pysyvät tuotantokuntoisina siltä varalta, että tulee kova tarve saada kaikki pellot tuotantoon.

Se nyt vaan on niin, että tukien maksaja määrittelee tukien  ehdot, ja mielestäni parempi niin, jos viljelijät  itse saisivat määritellä  tukien ehdot, veikkaan että ne olisivat siinä tapauksessa sellaiset, että viljelijät itse pitkässä juoksussa kärsisivät ehtojen seuraukset pahimmin omissa nahoissaan (ylituotanto, ympäristön pilaantuminen etc. etc.)

Kyllä tämä laajaperäisyys- linja ainakin nykyisessä tilanteessa on ainakin vielä järkevämpi linja, kuin tehokkuuteen kannustava linja.

Tehotuotannon tukeminen on täysin turhaa, mikäli elintarvikkeista tulee todellista niukkuutta, niin hinnat nousee siihen tahtiin, että tehotuotanto on erittäin kannattavaa ilman tukiakin, kunhan vaan viljeltävää alaa löytyy ?

Meinaatko että jos koko maapallolle tulis nälänhätä niin tukia ei tarvittas. Mikä on ehotuotantoa? Määritelläänkö se esim. syöttöpöydän pituudella?

Minkä kirjoitin, sen kirjoitin siksi, kun täällä itketään ja valitetaan hömppäheinän viljelystä, kyllä sitä jokainen saa viljellä pelloillaan ihan mitä itse haluaa, tukiehtojen mukaisesti, ei se kenellekkään muulle kuulu, mitä omilla pelloillaan tekee.

Pitäköön jokainen huolen vain OMISTA viljelyksistään, älköönkä puutu  siihen, mitä muut omilla pelloillaan tekevät.

Ollaan niin ittellisiä, että...

Ehdotan, että ostatte panostajan lappua kympin kappale. Niitäkin on vain rajallinen määrä (47 403 110). Vaarana toki on, että hinta ei vakiinnu kymppiin tai yli...?

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1178

Panostaja Oyj on suomalainen, vakavarainen, yrittäjyyteen perustuva monialakonserni. Toiminnan ydin on suomalaisen yrittäjyyden ja yritystoiminnan kehittäminen. Sen toteuttamiseksi yhtiö etsii aktiivisesti pk-yrityksiä, joilla on terve talous ja joissa on potentiaalia jalostua alansa kärkiyritysten joukkoon Panostajan tukemana.

Minkä kirjoitin, sen kirjoitin siksi, kun täällä itketään ja valitetaan hömppäheinän viljelystä, kyllä sitä jokainen saa viljellä pelloillaan ihan mitä itse haluaa, tukiehtojen mukaisesti, ei se kenellekkään muulle kuulu, mitä omilla pelloillaan tekee.

Pitäköön jokainen huolen vain OMISTA viljelyksistään, älköönkä puutu  siihen, mitä muut omilla pelloillaan tekevät.

Asia on juuri näin!

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.10.10 - klo:09:26

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 12.10.10 - klo:18:08

Lainaus käyttäjältä: Kp - 12.10.10 - klo:12:15

ehei suomessa voi olla mitään korkeampia hintoja kuin ainoastaan alempia. Suomalaiset elintarvikejalostajat kamppailevat asiakkaista ulkomaisten kanssa. Jos joku alkaa maksamaan maailman markkinoita korkeampia hintoja niin se menettää joko asiakkaansa tai rahoittajansa.

Ei maailmalla ole vain yhtä hintaa.

Esim. Liettuassa ovat viljojen tuottajahinnat olleet koko kesän halvempia kuin Suomessa.

Siis Suomessa kalliimpia.

Tietenkin hintaa tehtaan portilla on vaikea verrata.

Tehtaat eivät voi maksaa saman raaka-ainenn hankinnasta paljonkaan poikkeavia hintoja, koska kilpailevat kuitenkin samoista asiakkaista. Suomessa viljelijä maksaa rahdin, miten on Liettuassa?

Raaka-aineiden osuutta lopputuotteen hinnasta yleensä liioitellaan, eikä mikään tehdas siihen kaadu, että on maksanut enempi muutaman prosentin jostakin yksittäisestä komponentista, se vaan on niin, että kun puhutaan palkoista niin liioitellaan suomalaista palkkatasoa, kun puhutaan raaka-aineista, niin samalla tavalla liioitellaan, samajuttu verotuksessa jne...

Maitotuotteissa raaka-aine on noin kolmannes, lihatuotteissa kymmeneosa, ja leivässä pari prosenttia. Sitä en sitten tiedä että onko nuo hinnat porttihintoja kuten euroopassa?? Kuitenkaan suurta eroa ei kustannuksissa voi olla kun kilpaillaan samoista asiakkaista.
[/quote]

No empä tiedä, monissa hyvin korkeiden palkkojen maissa on varsin kilpailukykyistä teollisuutta, samoin vaikka raaka-aineet olisi kalliimpia, silti ne pärjää maailmalla ...
Silti on olemassa maita missä palkat ja raaka-aineet on varsin halpoja ja kilpailukykyä ei silti löydy ?

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 13.10.10 - klo:15:27

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.10.10 - klo:09:26

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 12.10.10 - klo:18:08

Lainaus käyttäjältä: Kp - 12.10.10 - klo:12:15

ehei suomessa voi olla mitään korkeampia hintoja kuin ainoastaan alempia. Suomalaiset elintarvikejalostajat kamppailevat asiakkaista ulkomaisten kanssa. Jos joku alkaa maksamaan maailman markkinoita korkeampia hintoja niin se menettää joko asiakkaansa tai rahoittajansa.

Ei maailmalla ole vain yhtä hintaa.

Esim. Liettuassa ovat viljojen tuottajahinnat olleet koko kesän halvempia kuin Suomessa.

Siis Suomessa kalliimpia.

Tietenkin hintaa tehtaan portilla on vaikea verrata.

Tehtaat eivät voi maksaa saman raaka-ainenn hankinnasta paljonkaan poikkeavia hintoja, koska kilpailevat kuitenkin samoista asiakkaista. Suomessa viljelijä maksaa rahdin, miten on Liettuassa?

Raaka-aineiden osuutta lopputuotteen hinnasta yleensä liioitellaan, eikä mikään tehdas siihen kaadu, että on maksanut enempi muutaman prosentin jostakin yksittäisestä komponentista, se vaan on niin, että kun puhutaan palkoista niin liioitellaan suomalaista palkkatasoa, kun puhutaan raaka-aineista, niin samalla tavalla liioitellaan, samajuttu verotuksessa jne...

Maitotuotteissa raaka-aine on noin kolmannes, lihatuotteissa kymmeneosa, ja leivässä pari prosenttia. Sitä en sitten tiedä että onko nuo hinnat porttihintoja kuten euroopassa?? Kuitenkaan suurta eroa ei kustannuksissa voi olla kun kilpaillaan samoista asiakkaista.

No empä tiedä, monissa hyvin korkeiden palkkojen maissa on varsin kilpailukykyistä teollisuutta, samoin vaikka raaka-aineet olisi kalliimpia, silti ne pärjää maailmalla ...
Silti on olemassa maita missä palkat ja raaka-aineet on varsin halpoja ja kilpailukykyä ei silti löydy ?
[/quote]
Ei ole.

No ei sitte ...

No ei sitte ...

No onhan, esim. Bolivia.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 14.10.10 - klo:19:09

No ei sitte ...

No onhan, esim. Bolivia.

Joo, harvoin näkee kaupassa Bolivialaista lammasta tai härkää, vaikka periaatteessa maa voisi niitä tuottaa samalla tavalla kuin tuottaa Argentiina ja Brasiliakin ?