Vastauksena on Arlan tanskanpoijjat sekä Keskon osakkeenomistajat. Eivät suomalaiset (arlankaan) maidontuottajat, eivät kuluttajat, pitkällä aikavälillä vielä vähemmän teollisuus.
Reiluuttaminen alkaa saamaan yhtä raadollisia piirteitä tuottajia kohtaan kuin S-ryhmän halpuutus.
Tässä spekulatiivista laskentaa havainnollistamaan reiluutuksen vaikutusta:
Oletetaan Keskon saavan ostaa Valiolta maidon hyllyynsä 70 sentin litrahintaan. Samaan aikaan Kesko saa tarjouksen Arlalta, Arlan tavoitellessa tanskanpoikien päämäärää; Valion kyykyttämistä ja Suomen maidon hintatason pysyvää pudottamista tuottajille. Arla tarjoaa verenhimoissaan Keskolle Pirkka-maitoa purkitettuna hintaan 60 senttiä litra. Kesko innostuu kiillottamaan omaa kilpeään ja reiluuttamaan omaa Pirkka-maitoaan. Tuottajalle 1,5 senttiä litra.
Mitä tästä seuraa? Kesko saa lisättyä tuolla panostuksellaan Pirkka-maidon myyntiä ja otettua Valioa vastaan siitä lyömäaseen. Onhan seurauksena Valion maitojen myynti pudonnut esimerkiksi 10 prosenttia. Valiolta aletaan vaatia alempaa tukkuhintaa. Valion kyky maksaa tuottajilleen omaa parempaa hintaansa heikkenee.
Miten tästä hyötyy sitten Arlan tuottajat? Tuolla 1,5 sentin lisällä saadaan ehkä hieman enemmän paperia käyttöön perseen pyyhkimiseen. Samaa kilven kiillotusta toki on alkamassa siementäjä-juoksemassa-käsi-lehmän-perseessä-vapaana-kaiken-aikaa-ja-ikuisesti-olevan-lehmän-maitoa purkittavan jalostajan toimestä.
Kun rulla tyhjenee, aletaan tyytyä taas vähempään. Arla pystyy kisaamaan pulkkimaidossa, Kilpailuviraston turvatessa toimintaa omilla ratkaisuillaan sekä jo ennakkoon tiedettävällä päätöksellä, mutta myös aggressiivisen tuottajahankinnan seurauksena. Kun on jätetty peräkyliltä tuottajat hankkimatta, saadaan maito purkkiin halvemmin ja reiluutetuin kustannuksin. Pidemmällä aikavälillä kilpailu laskee maidon tuottajahintaa myös Arlan tuottajille, eihän tanskanpoikien tarvitte maksaa yhtää enämpää kunnon pakko. Maidon hinnanlasku ei tule näkymään kuluttajilla, siitä pitävät huolen Suomen kaupanalan kolmen kopla. Palatsit komistuu ja hihnoja lisätään.
Suomen maidontuottajien kannalta on säälittävää katsella miten vähällä lisäpanostuksella saadaan jatkettua maidontuotannon kurjistamista. Touhusta on reiluuttaminen kaukana. Vai kertooko toiminta vain sen mitä reilun kaupan tuotteet kätkevät taakseen? Vaietut toimintatavat joihin aletaan totuttaa myös suomalaista tuottajaa?
Olisiko käynyt niin että vihtaasi on kustu? Samaan aikaan kun katsot naapurin saunan palavan, kytee jo liekki oman nurkan alla. Mielenosoitus osui väärään paikkaan, kärpäsen lätkäisemistä juhlitaan vaikka samaan aikaan loisparvi imee lompakkoa, samalla tahdilla.