Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.12.12 - klo:19:43

Sellaistakin on kai tehty, että apulantasäiliöstä ajetaan pelkkää typpeä ja piensiemenlaatikosta starttifosforia. Kahdella apulantalajilla koko hoito.

Itte oon nyt pari kesää ajellu tuolla tyylillä ja onhan helppoa. Ennemmin oli ongelmia, kun aina ei saatukaan lietettä ajettua ennen kylvöjä ja sitten olikin apulannassa liian vähän fosforia. Muutenkin neljän-viiden erilaisen apulantaseoksen kanssa pelaaminen oli työlästä, aina oli jonkinlainen kompromissi fosforin suhteen.

Mutta ennenkaikkea helppoa. Salpietarit ja startit voi tilata suurinpiirtein ja sitten keväällä laskeskelee suunnitelmat, kun tietää ajetun ruikun määrän. Ja kiertokokeita ei tarvitse apulannan suhteen montaa tehdä, kun on vain 1 laatu per laatikko.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 29.12.12 - klo:23:02

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 29.12.12 - klo:19:42

Ei siinä mitään vaakaa tarvita! Ostat sen horschin. On tarkka syöttölaite ja voi ajaa säiliön tyhjäksi

Siinäpä vasta erikoinen kylvökone ja syöttölaitteisto kun oikeen säiliön voi kylvää tyhjäksi!!

Kerro toki lisää tästä Horssin maailmoja mullistavasta atomikellon tarkasta järjestelmästä?

Tuollaisella perinteisellä koneella, niinkun mullakin on, jää ensin sieltä täältä kylvämättä, kun alkaa olla siemenet vähissä. Horschissa on yksi syöttötela ja suppilo, mistä tavara jaetaan vasta putkille. Tavara loppuu siis kerralla, eikä mitään raitoja jää.

Ahaa, eli tulee siis täysin tyhjää eikä raitaa? No jopas onkin fiini keksintö..........

Mitäs pintavahdit? Sou last siison??

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.12.12 - klo:19:13

Minun mielestäni Horssi ja muut sen tyyppiset koneet ovat hankalia. Ensinnäkin esimuokkauskiekot isoilla lovilla lähinnä tärvelevät muokkauspohjaa. Pitäisin muokkauksen erillisenä toimenpiteenä. Toinen ongelma on koneen pituus. Kuinka tuo toimii mäissä ja epätasaisissa paikoissa?

Se mitä minä kaipaan kylvinkoneelta on apulannan syötön säädön automatisointi. Apulantasäiliö pitäisi saada vaakalaitteiston päälle, jotta kiertokokeista pääsisi eroon. Nyt tulee liikaa heittoja eri apulantalaatujen kanssa. Eri vuosienkin samat laadut heittelevät. Syöttölaitteiston rakennetta voisi miettiä. Olisiko sähkömoottoripohjainen ratkaisu sittenkin parempi. Anturi traktorin kardaaniin, kuten on ruiskussakin. Vantaisto on ikuisuusongelma savilla. Tässä ei ole vielä viimeisin ratkaisu käytössä. Laahavannas on toistaiseksi paras, mutta kuinka selvittää oljet ja kokkareinen, märkä maa. Pitäisikö laahavantaalla olla jonkinlainen esiaura. Esim. joku erillinen auraava kiekko, jonka jäljessä tulisi vasta kylvövannas.

Kylvinkoneessa olisi paljon kehitettävää ja tutkittavaa. Suomessa on savimailla paaaljon haasteellisia tekijöitä, jotka pitäisi saada ratkaistua.

Ei siinä mitään vaakaa tarvita! Ostat sen horschin. On tarkka syöttölaite ja voi ajaa säiliön tyhjäksi, rypsilläkin säiliöön jäi vajaa kilo ja kaikista vielä tulee! Ainut mikä säätöä voi häiritä on rullan likaantuminen.

Eikö toi Horch ole puhallin kone? Ne puhallin kylvimet joilla itse olen kylvänyt rupee työntämään ilmaa säiliöön kun viljakerros käy vähiin säiliössä eikä saa tyhjennettyä säiliötä läheskään tyhjäksi asti. Tossa on sitten varmaan erilainen se säiliön pohja.

Yksi horssi kylvi tyhjä ihan vaikka oli säiliössä paljonkin tavaraa. Se oli semmonen säästömalli, siementä säästettiin varmaankin 10 %, syöttö katkaistiin aina keskellä sarkaa muutamaksi kymmeneksi metriksi. Kaikki urakoitavat isännät vaan ei tykänny siitä, kun syysviljamaassa oli sellasia perunamaaksi sopivia länttejä siellä täällä. Syksykin oli jo aika pitkällä ennenkuin ne huomattiin, että oli se paikkauskylvökin hiukan kyseenalasta.....   

Yksi horssi kylvi tyhjä ihan vaikka oli säiliössä paljonkin tavaraa. Se oli semmonen säästömalli, siementä säästettiin varmaankin 10 %, syöttö katkaistiin aina keskellä sarkaa muutamaksi kymmeneksi metriksi. Kaikki urakoitavat isännät vaan ei tykänny siitä, kun syysviljamaassa oli sellasia perunamaaksi sopivia länttejä siellä täällä. Syksykin oli jo aika pitkällä ennenkuin ne huomattiin, että oli se paikkauskylvökin hiukan kyseenalasta.....

Oot saanu näköjään oman eläin-yhdyskunnan. SkN kans ei ois kannattanu olla lähekkäin 

Lainaus käyttäjältä: meedio - 30.12.12 - klo:00:13

Yksi horssi kylvi tyhjä ihan vaikka oli säiliössä paljonkin tavaraa. Se oli semmonen säästömalli, siementä säästettiin varmaankin 10 %, syöttö katkaistiin aina keskellä sarkaa muutamaksi kymmeneksi metriksi. Kaikki urakoitavat isännät vaan ei tykänny siitä, kun syysviljamaassa oli sellasia perunamaaksi sopivia länttejä siellä täällä. Syksykin oli jo aika pitkällä ennenkuin ne huomattiin, että oli se paikkauskylvökin hiukan kyseenalasta.....

Oot saanu näköjään oman eläin-yhdyskunnan. SkN kans ei ois kannattanu olla lähekkäin 

Ei olla oltu lähekkäin, mutta tarina ei kerro, onko kylvetty samaa vakoa.....??

Ahaa, eli tulee siis täysin tyhjää eikä raitaa? No jopas onkin fiini keksintö..........

Mitäs pintavahdit? Sou last siison??

Pintavahti hälyyttää teoriassa, kun säiliössä on vielä 150kg tavaraa. Tai sitten vetää raitaa jo pitkän aikaa, ennenkuin hälyyttää. Ittelle on tuo jälkimmäinen käyny pari kertaa, ennenkun älysin kaivaa kuopan pintavahdin kohdalle, että loppuu ensin siitä kohtaa.

Keväällä oli vähä pulaa siemenistä, eikä ollu varaa hukata yhtään. Ja lajikkeita oli montaa erilaista, niin että kesken lohkonkin joutui vaihtaa, enkä halunnut niitä sekoitella erilaisten kasvuaikojen takia. Kävin hakemassa Biltemasta peruutuskameran ja pistin sen magneetilla säiliöön. Sillä näki mukavasti koska on ihan oikeasti siemenet loppu. Jäi muuten 50 kg ohran siemeniä 15 ha alalta yli, nuukalle vaan meni.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 29.12.12 - klo:23:48

Ahaa, eli tulee siis täysin tyhjää eikä raitaa? No jopas onkin fiini keksintö..........

Mitäs pintavahdit? Sou last siison??

Pintavahti hälyyttää teoriassa, kun säiliössä on vielä 150kg tavaraa. Tai sitten vetää raitaa jo pitkän aikaa, ennenkuin hälyyttää. Ittelle on tuo jälkimmäinen käyny pari kertaa, ennenkun älysin kaivaa kuopan pintavahdin kohdalle, että loppuu ensin siitä kohtaa.

Keväällä oli vähä pulaa siemenistä, eikä ollu varaa hukata yhtään. Ja lajikkeita oli montaa erilaista, niin että kesken lohkonkin joutui vaihtaa, enkä halunnut niitä sekoitella erilaisten kasvuaikojen takia. Kävin hakemassa Biltemasta peruutuskameran ja pistin sen magneetilla säiliöön. Sillä näki mukavasti koska on ihan oikeasti siemenet loppu. Jäi muuten 50 kg ohran siemeniä 15 ha alalta yli, nuukalle vaan meni.

Eihän tämä nyt ollut ollenkaan sitä mitä ymmärrit antaa, eiku annoit ymmärtää.

Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri - 29.12.12 - klo:19:33

Nykypykälillä olisi myös hyvä saada fosfori ja typpi erikseen säädettäväksi, tai ainakin fosforilannoitteeseen joku on/off -kytkentä paikkatiedo perusteella niin voisi jakaa lohkon ja jättää sen vanhan hevoslaitumen kohdan ilman fosforia mutta voisi silti ajaa yhtäkyytiä. 

Mullon rapitissa tartin ja apulannan syötöissä kaukosäätölaitteet, mutta sevverta naputtelemista säätäminen vaatii, että gps-määränsäätö on haaveissa.

Paljonko tuossa Rapidin starttilaatikossa on kapasiteettia? Eli paljonko mahtuu apulantaa?

Turhaa niitä puhallinkoneita pelkää. Kaveri saa ainakin ajettua gaspardon tankin ihan tyhjäksi ennen tankkausta, eikä sillä ole kylvämättömiä paikkoja näkynyt.

Onko junkkarin kiekkovantaasta savimaalle?
Kevytmuokkausta + normikyntöä pohjalla.

Tässä on omassaki mielessä pyöritelly Tumen ja Junkkarin 3m jyräcombien
välillä. Ois tarkotus hommata kahden tilan yhteiskoneeksi, kylvettävää n. 70h vuosittai kevytmuokatulle maalle... kumpaas raati suosittelis?

Tume 3000 JC on tänä päivänä vieläkin niillä teleskooppiputkilla ja niitten kanssa ei ole muuta kun ongelmia ennemmin tai myöhemmin.Toki tumelta löytyy parempaakin,puhutaan vaan silloin ihan eri hinnoista,Satakuntalaiset Dyna-VT miehet kylvävät sellaisilla.


Itte vaihdoin uuden Junkkarin 3000T täys kiekkokoneen siksi kun edellinenkin toimi ongelmitta,harmittamaan vaan jäi kun myyjä kertoi konetta hakiessa että ST vaan kaksi tonnia kalliimpi.Täytyy vissiin vaihtaa vielä kerran ennen kylvöjä.

kaks Jukoa kolhoosis nykyään kun halvalla  tuon uudemman sai:

Juko 200 heinänsiemenlaiteella
Vanha liiton kone
Ei paljoa,vikoja ole ollu paitti,että kun kylvää niin siemenet loppuu joskus

Juko 2500 hienänsiemenlaitteella.
Vuosimalli1986
Tää uudempi on ihan tämän vuoden hankinta tuloksia näemme tänä kesänä

Lainaus käyttäjältä: Jerry - 29.12.12 - klo:23:46

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.12.12 - klo:19:43

Sellaistakin on kai tehty, että apulantasäiliöstä ajetaan pelkkää typpeä ja piensiemenlaatikosta starttifosforia. Kahdella apulantalajilla koko hoito.

Itte oon nyt pari kesää ajellu tuolla tyylillä ja onhan helppoa. Ennemmin oli ongelmia, kun aina ei saatukaan lietettä ajettua ennen kylvöjä ja sitten olikin apulannassa liian vähän fosforia. Muutenkin neljän-viiden erilaisen apulantaseoksen kanssa pelaaminen oli työlästä, aina oli jonkinlainen kompromissi fosforin suhteen.

Mutta ennenkaikkea helppoa. Salpietarit ja startit voi tilata suurinpiirtein ja sitten keväällä laskeskelee suunnitelmat, kun tietää ajetun ruikun määrän. Ja kiertokokeita ei tarvitse apulannan suhteen montaa tehdä, kun on vain 1 laatu per laatikko.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 29.12.12 - klo:23:02

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 29.12.12 - klo:19:42

Ei siinä mitään vaakaa tarvita! Ostat sen horschin. On tarkka syöttölaite ja voi ajaa säiliön tyhjäksi

Siinäpä vasta erikoinen kylvökone ja syöttölaitteisto kun oikeen säiliön voi kylvää tyhjäksi!!

Kerro toki lisää tästä Horssin maailmoja mullistavasta atomikellon tarkasta järjestelmästä?

Tuollaisella perinteisellä koneella, niinkun mullakin on, jää ensin sieltä täältä kylvämättä, kun alkaa olla siemenet vähissä. Horschissa on yksi syöttötela ja suppilo, mistä tavara jaetaan vasta putkille. Tavara loppuu siis kerralla, eikä mitään raitoja jää.

Ahaa, eli tulee siis täysin tyhjää eikä raitaa? No jopas onkin fiini keksintö..........

Mitäs pintavahdit? Sou last siison??

Jos rypsin saa kylvettyä niin että kilo jää pohjalle, eikä raitaa missään niin mielestäni suht hyvä kone!! 4m normaaliin koneeseen kun laittaa hehtaarin tavarat niin puolet menee jo syöttölaitteiden väleihin, siinä ei paljon pintavahdit auta!!!
Ja tuo säiliöön puhaltaminen johtuu siitä ettei säiliö ole tarpeeksi tiivis, jossain on siis puutetta tiivisteistä!!

Ja tuo säiliöön puhaltaminen johtuu siitä ettei säiliö ole tarpeeksi tiivis, jossain on siis puutetta tiivisteistä!!

 Nuissahan on monta kertaa pressukansi, onko putkissa enempi vastapainetta, kun insinööri on suunnitellut?

Ja tuo säiliöön puhaltaminen johtuu siitä ettei säiliö ole tarpeeksi tiivis, jossain on siis puutetta tiivisteistä!!

 Nuissahan on monta kertaa pressukansi, onko putkissa enempi vastapainetta, kun insinööri on suunnitellut?

 Tai puhallusta liikaa ettei ejektori pelaa kunnolla niinkuin on tarkoitettu.