Mikä mahtais olla se paras ja oikea kylvölannoitin? Onko arvon raatilaisesilla kokemuksia niin sanotuista ei takapyöräkoneista, esim horschista tai spiritistä? Vai onko takaryöräkone, se ainoa ja oikea?

Omalla kohdallani satotaso jonkinverran alentunut takapyöräkoneen hankkimisen myötä. En tiedä johtuuko pelkästään päisteistä,mutta ovat monena vuonna olleet selkeästi huonommat ,kuin muu kasvusto. Mutta onhan kone niin joutu,ettei paluuta ole ainakaan tavanomaiseen sivupyöräkoneeseen.

Tässä on omassaki mielessä pyöritelly Tumen ja Junkkarin 3m jyräcombien
välillä. Ois tarkotus hommata kahden tilan yhteiskoneeksi, kylvettävää n. 70h vuosittai kevytmuokatulle maalle... kumpaas raati suosittelis?

Minun mielestäni Horssi ja muut sen tyyppiset koneet ovat hankalia. Ensinnäkin esimuokkauskiekot isoilla lovilla lähinnä tärvelevät muokkauspohjaa. Pitäisin muokkauksen erillisenä toimenpiteenä. Toinen ongelma on koneen pituus. Kuinka tuo toimii mäissä ja epätasaisissa paikoissa?

Se mitä minä kaipaan kylvinkoneelta on apulannan syötön säädön automatisointi. Apulantasäiliö pitäisi saada vaakalaitteiston päälle, jotta kiertokokeista pääsisi eroon. Nyt tulee liikaa heittoja eri apulantalaatujen kanssa. Eri vuosienkin samat laadut heittelevät. Syöttölaitteiston rakennetta voisi miettiä. Olisiko sähkömoottoripohjainen ratkaisu sittenkin parempi. Anturi traktorin kardaaniin, kuten on ruiskussakin. Vantaisto on ikuisuusongelma savilla. Tässä ei ole vielä viimeisin ratkaisu käytössä. Laahavannas on toistaiseksi paras, mutta kuinka selvittää oljet ja kokkareinen, märkä maa. Pitäisikö laahavantaalla olla jonkinlainen esiaura. Esim. joku erillinen auraava kiekko, jonka jäljessä tulisi vasta kylvövannas.

Kylvinkoneessa olisi paljon kehitettävää ja tutkittavaa. Suomessa on savimailla paaaljon haasteellisia tekijöitä, jotka pitäisi saada ratkaistua.

Se mitä minä kaipaan kylvinkoneelta on apulannan syötön säädön automatisointi. Apulantasäiliö pitäisi saada vaakalaitteiston päälle, jotta kiertokokeista pääsisi eroon. Nyt tulee liikaa heittoja eri apulantalaatujen kanssa. Eri vuosienkin samat laadut heittelevät.

Nykypykälillä olisi myös hyvä saada fosfori ja typpi erikseen säädettäväksi, tai ainakin fosforilannoitteeseen joku on/off -kytkentä paikkatiedo perusteella niin voisi jakaa lohkon ja jättää sen vanhan hevoslaitumen kohdan ilman fosforia mutta voisi silti ajaa yhtäkyytiä. 

Nestemäinen typpilannoite olisi varmaan helpommin mitattavissa ilman että koneeseen pitää asentaa mitään vaakasysteemejä.

Kiekko ei minusta oikein laahavantaan esiauraksi sovi, märässä tiivistää väärin. Pari riviä äkeen piikkejä ennen apulantavantaita voisi toimia.

Minun mielestäni Horssi ja muut sen tyyppiset koneet ovat hankalia. Ensinnäkin esimuokkauskiekot isoilla lovilla lähinnä tärvelevät muokkauspohjaa. Pitäisin muokkauksen erillisenä toimenpiteenä. Toinen ongelma on koneen pituus. Kuinka tuo toimii mäissä ja epätasaisissa paikoissa?

Se mitä minä kaipaan kylvinkoneelta on apulannan syötön säädön automatisointi. Apulantasäiliö pitäisi saada vaakalaitteiston päälle, jotta kiertokokeista pääsisi eroon. Nyt tulee liikaa heittoja eri apulantalaatujen kanssa. Eri vuosienkin samat laadut heittelevät. Syöttölaitteiston rakennetta voisi miettiä. Olisiko sähkömoottoripohjainen ratkaisu sittenkin parempi. Anturi traktorin kardaaniin, kuten on ruiskussakin. Vantaisto on ikuisuusongelma savilla. Tässä ei ole vielä viimeisin ratkaisu käytössä. Laahavannas on toistaiseksi paras, mutta kuinka selvittää oljet ja kokkareinen, märkä maa. Pitäisikö laahavantaalla olla jonkinlainen esiaura. Esim. joku erillinen auraava kiekko, jonka jäljessä tulisi vasta kylvövannas.

Kylvinkoneessa olisi paljon kehitettävää ja tutkittavaa. Suomessa on savimailla paaaljon haasteellisia tekijöitä, jotka pitäisi saada ratkaistua.

Ei siinä mitään vaakaa tarvita! Ostat sen horschin. On tarkka syöttölaite ja voi ajaa säiliön tyhjäksi, rypsilläkin säiliöön jäi vajaa kilo ja kaikista vielä tulee! Ainut mikä säätöä voi häiritä on rullan likaantuminen.

Sellaistakin on kai tehty, että apulantasäiliöstä ajetaan pelkkää typpeä ja piensiemenlaatikosta starttifosforia. Kahdella apulantalajilla koko hoito. En tiedä onko tässä menetelmässä mitään heikkouksia? Olisin valmis miettimään tätä tosissaan, mutta Rapidiin maksaa ihan tajuttomasti tuo starttilaatikko. Täytyisi käytännössä vaihtaa koko kone uuteen.

Sen verran on kokemusta Spritistä,että istuskelin puoli tuntia hytissä kun Spritillä kylvettiin.Omistaja aika tyytyväinen.Hintatasossahan siirrytään sitten omille lukemille.....
Hyvin sillä näytti oraat onnistuvan,tosin saman kylväjän oraat oli Rapidillakin hyviä.

>ja piensiemenlaatikosta starttifosforia.

Aikani tuli noilla leikittyä,mutta ei jaksa tuollaisten pussien kanssa pitkään pelailla.Jäi pois kun kone vaihtui.

>ja piensiemenlaatikosta starttifosforia.

Aikani tuli noilla leikittyä,mutta ei jaksa tuollaisten pussien kanssa pitkään pelailla.Jäi pois kun kone vaihtui.

Edelleen tulee täsmättyä fosforia noilla, ei meinaa löytyä markkinoilta sopivaa apulantaa jossa sekä fosforia että kalia sopivassa suhteessa fosfori että kaliköyhille maille.
90-luvun puolesta välistä saakka tullut startilla pelleiltyä, eron kyllä huomaa oraissa. Tai ainakin huomasi edellisessä kylvökoneessa, jossa apulanta meni eri vantaan kautta. Vieskalaisessa kaikki menee samaan rööriin, joten eroa hankalampi nähdä, eipä ole tullut tehtyä vertailua kuten vanhalla koneella.

Sadot/talous puhuu startin puolesta, miinusta puljaamisesta kylvöaikaan. 

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 29.12.12 - klo:20:30

>ja piensiemenlaatikosta starttifosforia.

Aikani tuli noilla leikittyä,mutta ei jaksa tuollaisten pussien kanssa pitkään pelailla.Jäi pois kun kone vaihtui.

Edelleen tulee täsmättyä fosforia noilla, ei meinaa löytyä markkinoilta sopivaa apulantaa jossa sekä fosforia että kalia sopivassa suhteessa fosfori että kaliköyhille maille.
90-luvun puolesta välistä saakka tullut startilla pelleiltyä, eron kyllä huomaa oraissa. Tai ainakin huomasi edellisessä kylvökoneessa, jossa apulanta meni eri vantaan kautta. Vieskalaisessa kaikki menee samaan rööriin, joten eroa hankalampi nähdä, eipä ole tullut tehtyä vertailua kuten vanhalla koneella.

Sadot/talous puhuu startin puolesta, miinusta puljaamisesta kylvöaikaan.

Pajlonko startia laitetaan hehtaarille

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 29.12.12 - klo:21:21

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 29.12.12 - klo:20:30

>ja piensiemenlaatikosta starttifosforia.

Aikani tuli noilla leikittyä,mutta ei jaksa tuollaisten pussien kanssa pitkään pelailla.Jäi pois kun kone vaihtui.

Edelleen tulee täsmättyä fosforia noilla, ei meinaa löytyä markkinoilta sopivaa apulantaa jossa sekä fosforia että kalia sopivassa suhteessa fosfori että kaliköyhille maille.
90-luvun puolesta välistä saakka tullut startilla pelleiltyä, eron kyllä huomaa oraissa. Tai ainakin huomasi edellisessä kylvökoneessa, jossa apulanta meni eri vantaan kautta. Vieskalaisessa kaikki menee samaan rööriin, joten eroa hankalampi nähdä, eipä ole tullut tehtyä vertailua kuten vanhalla koneella.

Sadot/talous puhuu startin puolesta, miinusta puljaamisesta kylvöaikaan.

Pajlonko startia laitetaan hehtaarille

25-70kg, normiannos noin 35kg/ha.

Nykypykälillä olisi myös hyvä saada fosfori ja typpi erikseen säädettäväksi, tai ainakin fosforilannoitteeseen joku on/off -kytkentä paikkatiedo perusteella niin voisi jakaa lohkon ja jättää sen vanhan hevoslaitumen kohdan ilman fosforia mutta voisi silti ajaa yhtäkyytiä. 

Mullon rapitissa tartin ja apulannan syötöissä kaukosäätölaitteet, mutta sevverta naputtelemista säätäminen vaatii, että gps-määränsäätö on haaveissa.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.12.12 - klo:19:13

Minun mielestäni Horssi ja muut sen tyyppiset koneet ovat hankalia. Ensinnäkin esimuokkauskiekot isoilla lovilla lähinnä tärvelevät muokkauspohjaa. Pitäisin muokkauksen erillisenä toimenpiteenä. Toinen ongelma on koneen pituus. Kuinka tuo toimii mäissä ja epätasaisissa paikoissa?

Se mitä minä kaipaan kylvinkoneelta on apulannan syötön säädön automatisointi. Apulantasäiliö pitäisi saada vaakalaitteiston päälle, jotta kiertokokeista pääsisi eroon. Nyt tulee liikaa heittoja eri apulantalaatujen kanssa. Eri vuosienkin samat laadut heittelevät. Syöttölaitteiston rakennetta voisi miettiä. Olisiko sähkömoottoripohjainen ratkaisu sittenkin parempi. Anturi traktorin kardaaniin, kuten on ruiskussakin. Vantaisto on ikuisuusongelma savilla. Tässä ei ole vielä viimeisin ratkaisu käytössä. Laahavannas on toistaiseksi paras, mutta kuinka selvittää oljet ja kokkareinen, märkä maa. Pitäisikö laahavantaalla olla jonkinlainen esiaura. Esim. joku erillinen auraava kiekko, jonka jäljessä tulisi vasta kylvövannas.

Kylvinkoneessa olisi paljon kehitettävää ja tutkittavaa. Suomessa on savimailla paaaljon haasteellisia tekijöitä, jotka pitäisi saada ratkaistua.

Ei siinä mitään vaakaa tarvita! Ostat sen horschin. On tarkka syöttölaite ja voi ajaa säiliön tyhjäksi, rypsilläkin säiliöön jäi vajaa kilo ja kaikista vielä tulee! Ainut mikä säätöä voi häiritä on rullan likaantuminen.

Siinäpä vasta erikoinen kylvökone ja syöttölaitteisto kun oikeen säiliön voi kylvää tyhjäksi!!

Kerro toki lisää tästä Horssin maailmoja mullistavasta atomikellon tarkasta järjestelmästä?

Sellaistakin on kai tehty, että apulantasäiliöstä ajetaan pelkkää typpeä ja piensiemenlaatikosta starttifosforia. Kahdella apulantalajilla koko hoito.

Itte oon nyt pari kesää ajellu tuolla tyylillä ja onhan helppoa. Ennemmin oli ongelmia, kun aina ei saatukaan lietettä ajettua ennen kylvöjä ja sitten olikin apulannassa liian vähän fosforia. Muutenkin neljän-viiden erilaisen apulantaseoksen kanssa pelaaminen oli työlästä, aina oli jonkinlainen kompromissi fosforin suhteen.

Mutta ennenkaikkea helppoa. Salpietarit ja startit voi tilata suurinpiirtein ja sitten keväällä laskeskelee suunnitelmat, kun tietää ajetun ruikun määrän. Ja kiertokokeita ei tarvitse apulannan suhteen montaa tehdä, kun on vain 1 laatu per laatikko.

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 29.12.12 - klo:19:42

Ei siinä mitään vaakaa tarvita! Ostat sen horschin. On tarkka syöttölaite ja voi ajaa säiliön tyhjäksi

Siinäpä vasta erikoinen kylvökone ja syöttölaitteisto kun oikeen säiliön voi kylvää tyhjäksi!!

Kerro toki lisää tästä Horssin maailmoja mullistavasta atomikellon tarkasta järjestelmästä?

Tuollaisella perinteisellä koneella, niinkun mullakin on, jää ensin sieltä täältä kylvämättä, kun alkaa olla siemenet vähissä. Horschissa on yksi syöttötela ja suppilo, mistä tavara jaetaan vasta putkille. Tavara loppuu siis kerralla, eikä mitään raitoja jää.