Onko kellään kokemusta/tietoa noista de lavalin uusista lantakaapimista Siis joku MSC malli jossa vaijeri kiertää vaan vintturi pyörän ympäri ja hoitaa pelkästään yhtä käytävää? Mulla on lehmien puolella jossa kaksi käytävää de lavalin vaijerivintturit ACD 120C jotka vetelee raappoja edestakaisin. Olleet käytössä nyt 6 vuotta ilman remontteja tyytyväinen ollut. Mutta hiehojen puolella vaan yksi käytävä ruokintapöydän reunassa johon tämä uuden mallinen vintturi kävisi mutta onko kuinka luotettava? Tossa epäilyttää että jääkö raappa välille kun alkaa pyörä sutimaan ja miten kuluttaa tota vaijeria jos yhtään luistaa vetopyörä?

Nyt tossa hiehojen käytävässä on kaksi vanhaa köysi vintturia joissa on vaijerit. Vintturi on asennettuna samaan päähän käytävää ja vaijerit kulkee lattian alla virtsa urassa niin kuin toi uusi systeemikin on. Mut noi vanhat köysi vintturit alkaa olla lopussa. Uudessa systeemissä toi hoituis yhdellä vinturilla Mutta onko luotettava?

De lavalilta kai saa vielä noita raappoja. Vaihdettiin vanhalle puolelle uudet oisko jotain 5v sitten hyvin on pelittäneet. Puristin on vissiin alfalaval 1000. Noi raapat on kyllä kiskoon pujotettavaa mallia mutta yhtään ei kyllä ole tarvinnut vaihtaa??

Siis jos korjaa nurmesta kevätsadon ja kylvää sitten vihantakauraa ennen viimeistä kylvöpäivää. Voiko tämän ilmoittaa tukihakemuksessa kaurana? Suorakylvönä kun tekee niin käy suht helposti. Pitäisikö välissä käyttää glyfosaattia? Korjuun kannalta ei väliä jos kuitenkin tehdään kokorehuksi. Varoaikakin taitaa ehtiä mennä ennen korjuuta vai onko varoajat muuttuneet?

Alkaa noita entisiä saada olla tinaamassa koko ajan joten lienen aika vaihtaa uusiin. Minkähän malliset on hyvät lypsylehmille ja missä hinnoissa ovat? Entiset on jotain parikyt vuotta vanhoja ja ovat kiinni seinässä olevissa vaakaputkissa ja leveyttä voi säätää. Kaksrivinen systeemi siis molemmat erilliset parsirivit. Näkyvät uudet olevan paljon suorempia kuin nuo entiset joissa on putkea taivutettu ihan urakalla. Mikä lie noista nykyisistä seinäkiinnitteisistä paras malli. ja onko hintaerot miten suuria erivalmistajien välillä. Mieluiten tietysti työlistäisi kotimaisia.

Joo eihän noista männyistä tarvitse jäädä syömättä kuin se 800kpl/ha mitkä sitten jää harvennuksien jälkeen järeytymään tukkipuiksi. Kyllä niitä taimia nyt on 3000-4000kpl/ha. Sitä paitsi tuo lehtipuu tekee kantovesaa jo seuraavana kesänä sen metrin verran joten sitten on taas sitä lehtipuun vesaa syödä.

Tässä vähän harrastanut taimikon raivausta ja tuli mieleen kysyä mitä mieltä raati on raivaus tyylistä hirvituhojen välttämiseksi.  Siis luontaisesti uudistettu männikkö jossa koivun vesakkoa aika paljon kuin myös mäntyjä. Raivataanko kaikki lehtipuut pois ja jätetään vain männyt vai reikäperkausta ja pihlajat ja osakoivuista pystyyn niin hirvien syönti keskittyy niihin? Vai keskittyykö. Taimikko nyt sellaista vajaan metrin mittaista ja jotain sille on  tehtävä tai kaikki männyt jää tuon koivun vesakon jalkoihin.

No kirvesmerkki tarjosi männikön ensiharvennuksesta 12.5€ kiinto. 2hehtaaria ihan tien varressa ja toinen 2ha parin sadan metrin päässä. toinen kuvio pitäisi itse esiraivata kuusentassit pois. Jos vertaa hankintahintaan niin ajaminen ja hakkaaminen tekee sen parikymppiä kiinto.

Joo tota kulmahiomakoneella olkapään tasoittelua vois koittaa sai sillä ainakin vähän jatko aikaa valsseille. Kova homma kokonaan irroittaa jos sorviin meinais laittaa. Tuo valssin kovuus vaan mietityttää että onnistuuko sorvaus. Ja paljon tosiaan ei voi ottaa noitten rattaitten takia. Aika kalliita noi uudet valssit jos puolet koko myllyn hinnasta.

Kuinka nopeasti valssit menevät vaihtoon? Mulla rivakka imupuhallusmylly jotain 9 vuotta ikää ja 30 lehmän viljat valssattu.  Aukaisin peltejä kun kauroja tulee aika paljon kokonaisena läpi (aina tullut jonkin verran) Niin valsseissa selvä pykälä reunoissa noin 10 mm reunoista kulumatonta joka ei ole jyvien kanssa tekemisissä. Mahtaa olla arvokkaat uusia? Voiko noita jollain sorvata että saa taas lähemmäs valssit toisiaan.

410 sampolla puidaan vähäiset puinnit. urakoitsijan käytön tekee hankalaksi peltokuviot jotka on hajallaan pitkin kyliä ja tästä johtuen vielä kylvöajoissakin eroa.

Kyhäsin vanhoista 4siipi automaatti Fiskarseista tollasen jankkurin. Tarkotuksena olis sillä pehmittää kivistä raiviota kivikoneelle. Vähän keväällä kokeilin tota ja maahan se ainakin upposi tosi hyvin tarvii vielä lisätä jonkinlainen tukipyörä ettei ihan niin syvään tonki.

Aika paljon on heikkoja tunnistimissa jos kolmasosa pimenee. Nuo siniset kioskin pannat meillä kyllä kestäneet hyvin mutta taitaa nuo heatimen pannat olla vähän hienompaa tekniikkaa. Kalliita ainakin. Vapauttaako tuo laite nyt sitten iltatarkilta kokonaan Kiimojen suhteen?

Onko kellään kokemusta kyseisestä laitteesta kiimantarkkailussa? Löytääkö sillä oikeasti niitä hankalia tapauksia joita ei muuten normi navetoinnin yhteydessä löydä.

Jossain lehdessä oli juttua Kiuruveden Elovaaran systeemeistä ja mainittu että olivat itse tehneet kivenkarhottimen oli pieni kuvakin siitä. Järeän näköinen kampe. Jäi epäselväksi että miten kivet sitten kerätään siitä karholta? Onko kellään tietoa? Vai saako vehkeellä niin isot karhot että voi sitten siitä kaivinkoneella mättää kärriin. Moiselle karhottimelle olisi ollut käyttöä tänä keväänä kerättiin 4 hehtaarin raiviolta urakoitsijan toimesta 80 kuormaa kiviä. Kivipekka oli laite mutta paikoin oli kiviä niin paljon että meinasi läkähtyä koko kampe. Josko sitten seuraavalla kerralla olisi vähän vähemmän niin olisi helpompi ajaa.

Nyt 25mm mittarissa ja sää ennustajat sano että runsaimmat sateet vastaa alkaa yötä vasten ja kestää aamu neljään. pikkasen liian paljon kerralla. Onneksi nurmet on vielä lannoittamatta niin ei ihan kaikki huuhtoudu vesistöön. Kylvöt on sitten vissiin hukkuneet eikä naaraata.