Lainaus käyttäjältä: SKN - 20.08.14 - klo:09:09

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.08.14 - klo:09:06

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 20.08.14 - klo:06:29

Vehnää jää aika paljon kuorta jyvien päälle,johtuneeko tuo kuluneista varstoista?

Ei välttämättä. Vuosi on vain sellainen, että on helpeet tiukassa.
Kyllä ne kuivurilla lähtee sinne esipuhdistajan kasaan.

Viikon kun kypsyy vielä vilja, seuraavalla poudalla kurkkaa
ruskea jyvä helpeiden välistä, ei ole mitään ongelmaa.

-SS-

Seuraavalla poudalla puidaan orasta....

Vuonna 1998 oli edellinen kolmen viikon sadekausi. Olihan se hankala. 1981 oli 300-400 mm sateet alla, aika pehmeäksi kävi pellot. Ei noita kuitenkaan niin usein tule, että ongelmaksi kävisi.

Zebra, Kruunu,  Gunbo, Olivin. Ovat aina kestäneet sateita hyvin. On näitä uudempiakin hyviä, Tarso, Quarna, mutta poudanarkoja kovasti.

-SS-

2002 oli melkoinen kaksiviikkoinen. Alajärvellä käytiin todistamassa Loimaan palloilijoiden viimeinen Superpesisottelu ja rannikon kautta takaisin, niin ei pilven reunaa näkynyt.

Skäniäiselle lohduksi ettei edes lannaton luomu kestä pystyssä, multamaalla Viviana kippaa ja hiedalla vasta keväällä kynnetty apila riitti Polartopille. Eipä ole apulantalaskuja piikissä.

Noin 800hl sai kauroja tänään puitua iltapäivästä ennenkun taas alkoi sataa. Keli oli aamupäivällä ja alku iltapäivästä kyllä todella kuivattava. Tuuli kovaa ja aurinkokin paistoi.

Puolilta päivin puimaan, tunti ja vettä tuli ku saavista kaatamalla, hetken. 12.5tonnin kuorma pois, eilen ehti tuplat, ja maanantaina tuplat edelliseen, sunnuntaina samoin. Eli huomenna ei kai mitään tasaisella käppyrällä

Eikai siinä mitään, mutta tänäänkin oli kotosalla poutaa pari tuntia pidempään kuin naapurikylillä pellolla, Ois puitavaa näilläkin main, mutta lähes tunnin sivu pellolle ei houkuta ajelemaan näiden kuurojen välissä sinne missä aurinko paistaa. Takuuvarmasti sataa kun puimuria siirtää "turhaan", enää ois tuolla nurkalla 12ha puimatta. Riittäisi hyvä pouta aamusta saakka, saisi jo iltapäivällä, illansuussa sataakin...

Hernekin olisi puintivalmista, mutta ois "vähän" muutakin ennen sitä. Pari palkoa katoin, epäilin että tuoretta mutta ei oo, yhdessä herneessä jo itu eikä ollut kuin yökasteita takana toissa päivänä

Sunnuntaina yks kaappi k-vehnää. 25% kosteus, nyt on varmaan enemmän. 45 milliä satanu maanantaista.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 19.08.14 - klo:22:59

mun suuttaa tucano kohlimilta. tappiomittarikin sitä on kertovinaan mut huoltomiehen ohje on että aja päitensä vaan, se on ohjelmoinnin tarpeessa. varmaan sitäkin, koska muilta samaa kuullu, kuitenkin wolmaripellot näyttää että vahvassa laihossa on komee oras lautasmuokkauksen jäljiltä. ja leveydestä voi päätellä että ei tule seuloilta. rajaisia on helppo tarkkailla olan yli ja sähköseuloilla seulasäädöt hakea paikalleen. tavara on ollut erittäin puhdasta.

vauhtia on ollu vain 5-6 km/h eli todella maltillisesti. satotasot kuutta tonnia vahvat paikat wolmarissa. pöytä on 4,9m. mun mielestä tolla kuulus saada ajaa kovempaa aivan valmista ohraa. sunnuntain kiiressäkin ajoin vaan kuutta ja puolta semmosta viiden tonnin täysin valmista maheltunutta ohraa mikä ei pitäny ääntäkään puidessa.

eikö toi hemmetin kone pui irti? vai mistä toi syntyy. kakkoslovessa on varstasilta, ohjeen mukaisesti. ja ykkönen rikkoo jo ja kolmonen jättää tähkiin kiinni. kelalla joku 1350-1400 kiekkaa ohralla.

sama homma oli viime vuonna, nimenomaan ohralla. sillon jäi vähän vihne kiinnikin mut tänä vuonna ei. vehnällä ei samaa ilmiöö.

ijasjan vastaus ei auta kun sillä on tuplakelallinen juppimalli. mut vinkkaa silti. ja kelissoninmiehet turha tulla huutamaan sitä iänikuista "isompi kela" juttua.

Mulla kohlinmittari villiintyy kun silppuri käytössä, herkkyys ykkösellä kun asetusarvo 60 skaalalla nollasta sataan... Mittari hiljenee päisteessä tai paikallaan purkaessa, samoin heikossa kohdassa missä seulamittari saattaa herätä henkiin kun tuuli nakkaa jo viettopinnan väliportaalta tavaraa pihalle. Seuloilta ei mee yli ku yrittämällä, kohlimilta menee oikeastikin kun yrittää mutta tosissaan pitää olla. Ei noilla em. satotasoilla noilla vauhdeilla, juppimalli

Kohlimien mittari rauhoittuu kun ottaa oljet pitkänä, näyttää todella luotettavasti, märkä lakopaikka tms. hyppää heti. Kokeilin eilen aamulla kosteassa lakopaikassa, noin 7.5km/h ja mittarin mukaan satoa siitä tuoreena vajaa 7tn/ha. Meni yli kohlimilta, kuten mittari näyttikin, ei tosin vielä vilkkunut... Jyviä olkipatjan alla runsaasti kämmenen allalla, ehkä pari kolmekymmentä. Tuon kun jakaa koko leikkuupöydän alalle, ei ne tappiot siltikään mahdottomia ja puintivauhti oli ko. märkään ja timotein ryydittämään lakolaikkuun melkoinen. Monitahoista, kypsää bragea.

Puintitehona monitahoisella ohralla voi pitää huoletta yli 20 tonnia tunnissa tappioitta, 25 rajoilla ja lähellä 30 tonnia alkaa rajaisilla kiertämään rajusti tavaraa ja näyttää ettei viljaelevaattori ehdi kaikkea tuomaan säiliöön. Tuo ehdottomasti liikaa ellei halua rääkätä kuljettimia, seuloiltakin alkaa ehkä menemään yli mutta kohlimilta varmasti. Sähköseuloiltahan ei mene helpolla yli, säädöt voi muuttaa lennossa "tehopuinnille", tulee puhdasta vaikka vauhtia reippaasti... 

Noista tonnimääristä sen verran, että ka. viiden tonnin laihosta löytyy niitä seittemän tonnin paikkoja, kun seassa kuitenkin niitä kolmen tonnin päisteitä ym. Jos sato yli kuus tonnia, parhaat paikat lähentelee kasia eikä heikkoja paikkoja saa enää kummoisesti olla.
Noissa näkee milloin säädöt sopivat, näkee mittarista jos jostakin tulee kovasti tavaraa ja voi ajaa "ylikovaa" ko. kohdassa. Ellei siinäkään tappioita, eipä tartte murehtia.

En oo tänä syksynä konttaillut puimurin jäljillä ku tuon yhden, eilen aamun, kerran. Ku ei sinne peltoon mee sopivilla säädöillä ja lajikkeilla mitään, vauhtia pitää olla riittävästi muttei liikaa

Nuo puintitehot siis hetkellisiä, tuosta pois päisteet, tyhjennyksen, aloitukset ym., niin pudotaan viidentoista tonnin käytännön tehon nurkille, riippuen lohkosta ym. Ja kiireestä, ittellä sama tapa ku joosepilla, turha hätäillä kun remonttia tekemällä puinnit ei edisty. Ja tällä koneella tarkoitus puida vielä seuraavat tuhat tuntia, ensimmäiseenkin vielä tovi matkaa


Niin, puintikela kakkoslovessa, esivarstasilta auki, 1400 kierrosta, tuulta 1100 kierrosta, yläseula 12mm, yläseulan jatke noin 15mm ja alaseula 7mm. Noilla irtoaa monitahoinen ohra mukavasti, ei oljenpätkää eikä pahasti katkenneita.

Kaksitahoista, kypsää vajaan 5tn/ha sadoltaan, oon kokeillut hakea tappiorajaa. Sitä ei löytyny, kakkosella menee reilu 11km/h eikä peltoon hukkunut siemeniä niissä olosuhteissa. Toisinaan tuntuu että kakstahoisen runsas olkimassa hidastaa puintia reilusti, ettei mee juurikin kohlimilta yli. Monitahoisella tasapainoisempi kokonaisuus, jyviä tulee paljon yhdestä korresta. Tänä vuonna keskimäärin vielä enemmän kuin viime vuonna

tate kävi haastattelemassa sen kylällä urakkaa tucanon 450 mallilla tekevän ja kuulemma kohlimilta senkin saa yli ajamaan. kuuden tonnin ohraa seittemää kilsaa ja yli menee. ei mun mielestä tarvis. pöytä sillä on 540 taitto eli aika kaponen siihen kuuskohlimiseen. dominaattoriaikana mun meni seuloilta mut en oo ees ymmärtänyt et kohlimiltakin voi mennä  senverta et menoa rajottaa

ijasjan vastaus ei auta kun sillä on tuplakelallinen juppimalli. mut vinkkaa silti. ja kelissoninmiehet turha tulla huutamaan sitä iänikuista "isompi kela" juttua.

Mut hei, minkäs sille mahtaa että Cleissoni miehillä nyt vaan yksinkertaisesti on ISOMPI..   

Se onkin  tää viljanviljely rahamiesten hommaa, ei oo köyhällä  varaa ostaa huippuvehkeitä, joilla tuottaa  120 euron  rehuviljaa.

Jos ei muuten, niin viimeistään K:n varaosatiskillä tämä valkenee, kun laskee, kuinka monta tonnia rehuviljaa tai leipävehnää maksaa joku Claassin hihna tai ketju. Kalliimista varaosista puhumattakaan.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 19.08.14 - klo:23:53

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 19.08.14 - klo:22:59

mun suuttaa tucano kohlimilta. tappiomittarikin sitä on kertovinaan mut huoltomiehen ohje on että aja päitensä vaan, se on ohjelmoinnin tarpeessa. varmaan sitäkin, koska muilta samaa kuullu, kuitenkin wolmaripellot näyttää että vahvassa laihossa on komee oras lautasmuokkauksen jäljiltä. ja leveydestä voi päätellä että ei tule seuloilta. rajaisia on helppo tarkkailla olan yli ja sähköseuloilla seulasäädöt hakea paikalleen. tavara on ollut erittäin puhdasta.

vauhtia on ollu vain 5-6 km/h eli todella maltillisesti. satotasot kuutta tonnia vahvat paikat wolmarissa. pöytä on 4,9m. mun mielestä tolla kuulus saada ajaa kovempaa aivan valmista ohraa. sunnuntain kiiressäkin ajoin vaan kuutta ja puolta semmosta viiden tonnin täysin valmista maheltunutta ohraa mikä ei pitäny ääntäkään puidessa.

eikö toi hemmetin kone pui irti? vai mistä toi syntyy. kakkoslovessa on varstasilta, ohjeen mukaisesti. ja ykkönen rikkoo jo ja kolmonen jättää tähkiin kiinni. kelalla joku 1350-1400 kiekkaa ohralla.

sama homma oli viime vuonna, nimenomaan ohralla. sillon jäi vähän vihne kiinnikin mut tänä vuonna ei. vehnällä ei samaa ilmiöö.

ijasjan vastaus ei auta kun sillä on tuplakelallinen juppimalli. mut vinkkaa silti. ja kelissoninmiehet turha tulla huutamaan sitä iänikuista "isompi kela" juttua.

Mulla kohlinmittari villiintyy kun silppuri käytössä, herkkyys ykkösellä kun asetusarvo 60 skaalalla nollasta sataan... Mittari hiljenee päisteessä tai paikallaan purkaessa, samoin heikossa kohdassa missä seulamittari saattaa herätä henkiin kun tuuli nakkaa jo viettopinnan väliportaalta tavaraa pihalle. Seuloilta ei mee yli ku yrittämällä, kohlimilta menee oikeastikin kun yrittää mutta tosissaan pitää olla. Ei noilla em. satotasoilla noilla vauhdeilla, juppimalli

Kohlimien mittari rauhoittuu kun ottaa oljet pitkänä, näyttää todella luotettavasti, märkä lakopaikka tms. hyppää heti. Kokeilin eilen aamulla kosteassa lakopaikassa, noin 7.5km/h ja mittarin mukaan satoa siitä tuoreena vajaa 7tn/ha. Meni yli kohlimilta, kuten mittari näyttikin, ei tosin vielä vilkkunut... Jyviä olkipatjan alla runsaasti kämmenen allalla, ehkä pari kolmekymmentä. Tuon kun jakaa koko leikkuupöydän alalle, ei ne tappiot siltikään mahdottomia ja puintivauhti oli ko. märkään ja timotein ryydittämään lakolaikkuun melkoinen. Monitahoista, kypsää bragea.

Puintitehona monitahoisella ohralla voi pitää huoletta yli 20 tonnia tunnissa tappioitta, 25 rajoilla ja lähellä 30 tonnia alkaa rajaisilla kiertämään rajusti tavaraa ja näyttää ettei viljaelevaattori ehdi kaikkea tuomaan säiliöön. Tuo ehdottomasti liikaa ellei halua rääkätä kuljettimia, seuloiltakin alkaa ehkä menemään yli mutta kohlimilta varmasti. Sähköseuloiltahan ei mene helpolla yli, säädöt voi muuttaa lennossa "tehopuinnille", tulee puhdasta vaikka vauhtia reippaasti... 

Noista tonnimääristä sen verran, että ka. viiden tonnin laihosta löytyy niitä seittemän tonnin paikkoja, kun seassa kuitenkin niitä kolmen tonnin päisteitä ym. Jos sato yli kuus tonnia, parhaat paikat lähentelee kasia eikä heikkoja paikkoja saa enää kummoisesti olla.
Noissa näkee milloin säädöt sopivat, näkee mittarista jos jostakin tulee kovasti tavaraa ja voi ajaa "ylikovaa" ko. kohdassa. Ellei siinäkään tappioita, eipä tartte murehtia.

En oo tänä syksynä konttaillut puimurin jäljillä ku tuon yhden, eilen aamun, kerran. Ku ei sinne peltoon mee sopivilla säädöillä ja lajikkeilla mitään, vauhtia pitää olla riittävästi muttei liikaa

Nuo puintitehot siis hetkellisiä, tuosta pois päisteet, tyhjennyksen, aloitukset ym., niin pudotaan viidentoista tonnin käytännön tehon nurkille, riippuen lohkosta ym. Ja kiireestä, ittellä sama tapa ku joosepilla, turha hätäillä kun remonttia tekemällä puinnit ei edisty. Ja tällä koneella tarkoitus puida vielä seuraavat tuhat tuntia, ensimmäiseenkin vielä tovi matkaa


Niin, puintikela kakkoslovessa, esivarstasilta auki, 1400 kierrosta, tuulta 1100 kierrosta, yläseula 12mm, yläseulan jatke noin 15mm ja alaseula 7mm. Noilla irtoaa monitahoinen ohra mukavasti, ei oljenpätkää eikä pahasti katkenneita.

Kaksitahoista, kypsää vajaan 5tn/ha sadoltaan, oon kokeillut hakea tappiorajaa. Sitä ei löytyny, kakkosella menee reilu 11km/h eikä peltoon hukkunut siemeniä niissä olosuhteissa. Toisinaan tuntuu että kakstahoisen runsas olkimassa hidastaa puintia reilusti, ettei mee juurikin kohlimilta yli. Monitahoisella tasapainoisempi kokonaisuus, jyviä tulee paljon yhdestä korresta. Tänä vuonna keskimäärin vielä enemmän kuin viime vuonna

tate kävi haastattelemassa sen kylällä urakkaa tucanon 450 mallilla tekevän ja kuulemma kohlimilta senkin saa yli ajamaan. kuuden tonnin ohraa seittemää kilsaa ja yli menee. ei mun mielestä tarvis. pöytä sillä on 540 taitto eli aika kaponen siihen kuuskohlimiseen. dominaattoriaikana mun meni seuloilta mut en oo ees ymmärtänyt et kohlimiltakin voi mennä  senverta et menoa rajottaa

Kyllä toi Claassin säätö on aika jännä, että lajikkeelle on yksi lovi ja se on sopiva kaikenlaisten olosuhteiden ohrille. Muistan, kun kollega takavuosina valitteli 48:lla, että ei meinaa lähteä vihneistä irti vaikka on pienin pykälä valittu. Portaaton säätö mun mielestäni parempi suomalaisiin olosuhteisiin, koska täällä puidaan kaikenlaista paskaa kuivuneesta märässä tukehtuneeseen. Vähän epäillyttää, että onko se viljan käyttäyminen puintikoneistossa täällä ihan sama juttu kuin Keski-Euroopassa. Siis hyvissäkään olosuhteissa.

Mitä hernettä ijasjalla on kun me puitiin jo viikko sitten kypsää hernettä? Olikoha Kleopatra lajike, ulkomuistista 13.5 kylvetty. Eikä tarttisi näiden sateiden jälkeen enää puimisesta haaveillakkaan.

Kun noita säätösepustuksia lukee niin tulee päänsärky, pahempi kun siitä ohranpölystä jota imee 10 tuntia avomallissa...

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.08.14 - klo:10:51

Lainaus käyttäjältä: SKN - 20.08.14 - klo:09:09

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.08.14 - klo:09:06

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 20.08.14 - klo:06:29

Vehnää jää aika paljon kuorta jyvien päälle,johtuneeko tuo kuluneista varstoista?

Ei välttämättä. Vuosi on vain sellainen, että on helpeet tiukassa.
Kyllä ne kuivurilla lähtee sinne esipuhdistajan kasaan.

Viikon kun kypsyy vielä vilja, seuraavalla poudalla kurkkaa
ruskea jyvä helpeiden välistä, ei ole mitään ongelmaa.

-SS-

Seuraavalla poudalla puidaan orasta....

Vuonna 1998 oli edellinen kolmen viikon sadekausi. Olihan se hankala. 1981 oli 300-400 mm sateet alla, aika pehmeäksi kävi pellot. Ei noita kuitenkaan niin usein tule, että ongelmaksi kävisi.

Zebra, Kruunu,  Gunbo, Olivin. Ovat aina kestäneet sateita hyvin. On näitä uudempiakin hyviä, Tarso, Quarna, mutta poudanarkoja kovasti.

-SS-

2002 oli melkoinen kaksiviikkoinen. Alajärvellä käytiin todistamassa Loimaan palloilijoiden viimeinen Superpesisottelu ja rannikon kautta takaisin, niin ei pilven reunaa näkynyt.

Skäniäiselle lohduksi ettei edes lannaton luomu kestä pystyssä, multamaalla Viviana kippaa ja hiedalla vasta keväällä kynnetty apila riitti Polartopille. Eipä ole apulantalaskuja piikissä.

Sää voit syyttää niiitä mykoritsoja ja Saarioisten piZzoja joita myös kytkinlevyksi kutsutaan.

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 20.08.14 - klo:06:29

Vehnää jää aika paljon kuorta jyvien päälle,johtuneeko tuo kuluneista varstoista?

Ei välttämättä. Vuosi on vain sellainen, että on helpeet tiukassa.
Kyllä ne kuivurilla lähtee sinne esipuhdistajan kasaan.

-SS-

Onko kukaan muu kuin minä tehnyt sellaista huomiota että nimenomaan Wappu-kevätvehnässä olisi helpeet tiukemmin kiinni kuin muissa vehnissä?

Nyt olen viljellyt Wappua kahtena kesänä ja molempina vuosina on kuoria ollut selvästi normaalia enemmän kiinni jyvissä, jopa vielä kuivauksen jälkeenkin. Viime kesänä (2013) oli eräällä lohkolla Wapun kanssa toista lajiketta (Aino) samalla lohkolla ja samoilla toimenpiteillä. Aino oli lähes puhdasta jo puidessa ja Wapussa oli paljon helpeitä kiinni vaikka puintiväli ja kelan kierrokset olivat kiristetty äärimmilleen. Eikä kuivauskaan puhdistanut kunnolla.

Mitä hernettä ijasjalla on kun me puitiin jo viikko sitten kypsää hernettä? Olikoha Kleopatra lajike, ulkomuistista 13.5 kylvetty. Eikä tarttisi näiden sateiden jälkeen enää puimisesta haaveillakkaan.

Karitaa, 1-2.5 kylvetty. Multavaa maata, kypsyminen kestää. Kuivuuden tappamat olleet kypsää jo kauan, multavimmat paikat vieläkin siinä ja siinä voiko puida... Uhkaavan sateista lupailee, ei isoja sateita mutta päivittäisiä. Herne itää luvattoman helposti palkoon, kun kelit kohdillaan

Näillä keliillä ei voi oikein muuten lohduttaa kuin että tossina ei kuitenkaan älyttömän kallis viherlannotus. Toisaalta ne multavimmat paikat voi jäädä sen verran koholle että pystyy vielä puimaan jos monsuuni jatkuu ens viikkoon

Ei kannat kirvestä vielä kaivoon heittää, viime vuonna tuli viikon aikana 85mm vettä just siinä kohtaa kun herne alkoi tulla puintikuntoiseksi..   

Puitua sekin lopulta saatiin ja mun herneen viljelyhistorian paras keskisato vaikka ihan liimalakoisessa itäneessä puintitappiot kasvoi aika mahtaviksi.