Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 08.08.14 - klo:23:28

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 08.08.14 - klo:23:02

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 08.08.14 - klo:22:46

Pellonpiennarkierros tehty isäntien puinneilla. Wolmaria tulee 5500kg/ha. Siinä hyvät uutiset.

Kyllä noi monitahoiset ohrat on kamalaa paskaa vakaumukselliselle 2-tahomiehelle. Semmoista ihmeellistä silppua. Jyväkokoa on jokalähtöön...huh-hu. Hiukan ihmetyttää nuo satotasot, mutta kai isännät tietää mitä pellosta tulee Vaikka tossa Barkessakin on omat ongelmansa, viljan hinnat on taas menneet perseelleen, lakoa jne. mutta on se vaan hienoa, että tavara on isojyväistä, painavaa ja laadukasta. Mikään ei voita rekkamiehen hyväksyvää nyökkäystä -Tää on kovaa tavaraa...

 

Aika lailla samaa mieltä,varsinkin takavuosina monitahoiset kuvatunlaisia. Olen kuvitellut että viime vuosina markkinoille tulleet,kovasti mainostetut uudet monitahoiset jalosteet pystyisivät jo haastamaan kaksitahoisia varsinkin jyväkoossa ja hl-painossa,mutta ilmeisesti näin ei vielä asianlaita ole.

Puolet viime vuotisista Raisiolle menneistä alle 70, ja toinen puoli yli eli tasan 70kg/hl. Bragea, tuo erä noin 400 tonnia... Kakstahoiset kivoja myydä, vttumaisia kuivata kun sitkeitä pyöriteltäviä ison jyvän vuoksi ja satotaso ei koskaan vastaa monitahoisia. Paras mitatuista noin kymmenne vuoden takaa, Toftaa 6400kg/ha. Silloin oli botnia kova sana, ja ihan eri satoluvuilla samoilla pelloilla. Silloin tuli paras sato koskaan, yksittäiseltä lohkolta ja kaksitahoisia oli enemmänkin, valitettavasti

Vielä on omat ohrat aloittamatta, mutta viime vuoden painoihin ei pääse, se selvää. Mutta kauppakelpoista ts. yli 65kg keskimäärin varmasti, ellei sateet pilaa satoa.
Tänään piti sataa ja aamusta rästihommia järjestettiin siihen malliin, tuli pikkupaniikki kun ukkonen kuihtui parin kilometrin päähän. Oli lähdettävä puimaan rahtia, kaikki liikenevät kärryt täyteen. Ihan lievästi kyrsi lopettaa puinti viiden kieppeillä auringon porottaessa. Enää ei voi luottaa edes omaan arviointikykyyn sään suhteen, jos ois olettanut että varma pouta kuten eilen, sataa (satoi) varmuudella. Se o puintiaikaa, sataa kun ei enää tarttis

Kakstahonen täytyisi malttaa odottaa ränsistymispisteeseen, sitten menee puimurista läpi rohisematta, eikä ahdista kuivaajalla. Laadusta en keksi tällä tekniikalla moittimista.

Suurin ongelma on kestää isun murehtiminen, kun ei puida vaikka vois ja jokapäiväinen "itää tähkiin"- jurputus

Joo, tuli eilen pitkästä aikaa norkoileen nurkille ts. töihin ja tänään ehdottelin että käydäänkö puimassa pari kuormaa. Kannattaako tuo, maanantaina on kuivempaa...  Kelikin tälläinen...

15.2% oli kosteus, reilu hehtaari ts. pari säiliöllistä kunnes alkoi pisartelemaan(loimaalaisten mitalla reilu 100 hehtoa hehtaarilta puintituoreena;))

Eka säiliöllisellä jo meni toinen laita aukeasta harmaaksi. Sitten repes taivas, reilu 30 minuuttia ja yli 30 milliä. Edelleen sataa, 36mm kasassa. Eli ei menny ohi ei, kylillä tuli vähän vähemmän ja toisella nurkalla kuntaa pari milliä... Osui melkoisen täydellisesti luulisin.

Vanhan isännän kommentti, yllättävän kuivaa Keli oli sellainen, että vaikkei eilen satanutkaan, reilusti puolen päivän jälkeen oli vielä heinikko  märkää ts. normi puintiaika koitti Ja näytti että ei se sadakaan, kiertää kuten eilenkin...

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 08.08.14 - klo:22:46

Pellonpiennarkierros tehty isäntien puinneilla. Wolmaria tulee 5500kg/ha. Siinä hyvät uutiset.

Kyllä noi monitahoiset ohrat on kamalaa paskaa vakaumukselliselle 2-tahomiehelle. Semmoista ihmeellistä silppua. Jyväkokoa on jokalähtöön...huh-hu. Hiukan ihmetyttää nuo satotasot, mutta kai isännät tietää mitä pellosta tulee

Eihän tuossa kai nyt mitään ihmeellistä pitäisi olla?  Ihan normaaleja lukemia nykypäivän mt-ohra lajikkeille kasvuoloilta suotuisina vuosina.

Vaikka ei mikään suotuisaksi luokiteltava kasvukausi, riittävän ok. kuitenkin. Jyväkoko jää pieneksi mutta hehtopainot tosiaan yllättävän hyviä tällaisen tappohelteen jälkeen. Toki saanut dropit, ilman droppeja viljellyt ihan kahuja Muistan kun vajaa parikymmentä vuotta yli viiden tonnin ohrasadot oli huippua, ihan päällikköä. Nykyään hyvillä mailla ja kasvukautena karu pettymys. Lajikkeet on menny valtavasti eteenpäin, ja kasvinsuojelu sekä ravinnetarpeiden huomioiminen ym.

Osa viljelijöistä on jämähtänyt jonnekin menneisyyteen, sekä lajikkeiden että osaamisen suhteen Ja varsinkin peltojen kasvukunnosta ei välitetä riittävästi, mikään kasvukauden toimenpide ei korvaa laiminlyötyä ojitusta, muotoilua sekä kalkitusta. Tiedä sitten onko siinä sinnepäin viljelyssä mitään vikaa näillä hintasuhteilla, mutta kyllä hyvää viljaa on keskimäärin mukavampaa myydä kuin huonoa, varsinkin kun määrää hehtaarilta eri luokkaa kuin sinnepäin tehden

Jännä kun pellonpiennartilaisuuksissa ym. koeasemapäivillä on aina samat naamat, eikä siellä kummastella isoja satoja, mietitään miten vois saada vielä enemmän Vaikka kuinka tuntuu ettei mitään uutta tarttunut mukaan, aina jotain ideoita.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 09.08.14 - klo:12:57

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 08.08.14 - klo:22:46

Pellonpiennarkierros tehty isäntien puinneilla. Wolmaria tulee 5500kg/ha. Siinä hyvät uutiset.

Kyllä noi monitahoiset ohrat on kamalaa paskaa vakaumukselliselle 2-tahomiehelle. Semmoista ihmeellistä silppua. Jyväkokoa on jokalähtöön...huh-hu. Hiukan ihmetyttää nuo satotasot, mutta kai isännät tietää mitä pellosta tulee

Eihän tuossa kai nyt mitään ihmeellistä pitäisi olla?  Ihan normaaleja lukemia nykypäivän mt-ohra lajikkeille kasvuoloilta suotuisina vuosina.

Vaikka ei mikään suotuisaksi luokiteltava kasvukausi, riittävän ok. kuitenkin. Jyväkoko jää pieneksi mutta hehtopainot tosiaan yllättävän hyviä tällaisen tappohelteen jälkeen. Toki saanut dropit, ilman droppeja viljellyt ihan kahuja Muistan kun vajaa parikymmentä vuotta yli viiden tonnin ohrasadot oli huippua, ihan päällikköä. Nykyään hyvillä mailla ja kasvukautena karu pettymys. Lajikkeet on menny valtavasti eteenpäin, ja kasvinsuojelu sekä ravinnetarpeiden huomioiminen ym.

Osa viljelijöistä on jämähtänyt jonnekin menneisyyteen, sekä lajikkeiden että osaamisen suhteen Ja varsinkin peltojen kasvukunnosta ei välitetä riittävästi, mikään kasvukauden toimenpide ei korvaa laiminlyötyä ojitusta, muotoilua sekä kalkitusta. Tiedä sitten onko siinä sinnepäin viljelyssä mitään vikaa näillä hintasuhteilla, mutta kyllä hyvää viljaa on keskimäärin mukavampaa myydä kuin huonoa, varsinkin kun määrää hehtaarilta eri luokkaa kuin sinnepäin tehden

Jännä kun pellonpiennartilaisuuksissa ym. koeasemapäivillä on aina samat naamat, eikä siellä kummastella isoja satoja, mietitään miten vois saada vielä enemmän Vaikka kuinka tuntuu ettei mitään uutta tarttunut mukaan, aina jotain ideoita.

Niin kuin se yksi tyyppi Maatilan Pellervon jutussa totesi, että vaikka hän jankkurointia suorittaakin,  luottaa hän silti eniten matoihin ja juuriin maan rakenteen parantajana.

Viherlannoitusnurmi vaan pakolliseksi kaikille viljatiloille, se olisi viljelijänkin etu, tosin pakollisuudessa tuetkin olis sitten pienempiä, nythän näillä hintasuhteilla VLN on kannattavampi kuin alle 4-5 tonnin kaura- ja ohrasadot.   

Yksipuolinen, vuodesta toiseen jatkuva viljanviljely on maan rakenteen kannalta tuhoisaa, tämänhän nyt varmasti kaikki tietävät.

Niin kuin se yksi tyyppi Maatilan Pellervon jutussa totesi, että vaikka hän jankkurointia suorittaakin,  luottaa hän silti eniten matoihin ja juuriin maan rakenteen parantajana.

Viherlannoitusnurmi vaan pakolliseksi kaikille viljatiloille, se olisi viljelijänkin etu, tosin pakollisuudessa tuetkin olis sitten pienempiä, nythän näillä hintasuhteilla VLN on kannattavampi kuin alle 4-5 tonnin kaura- ja ohrasadot.   

Yksipuolinen, vuodesta toiseen jatkuva viljanviljely on maan rakenteen kannalta tuhoisaa, tämänhän nyt varmasti kaikki tietävät.

VLN pakolliseksi?

Miks ihmeessä?

Toimivan viljelykierron voi järjestää ihan myytävillä kasveillakin jos vaan tahtotilaa riittää. Noin pääsääntöisesti väittäisin ettei viljeltävä kasvi pilaa maan rakennetta koskaan, vaan viljelymenetelmät ja viljelijä itte. Jos ojastot kalkitukset yms. on vimpan päälle, niin ohra-kaura-kierrolla ei maata saa piloille. Ellei nyt aina ole märimpään aikaan liikkeellä.

Kannattavampi kuin 4-5t sato? Millasia hintoja TupaJumilassa on?

Onk poja olleet tröskaamasa tänäpä 

Mää puin vähän isooon pellooon nurukaaasta ja ny o 280 hehtoo kauroja kärryillä. Kosteus 13, 2-13, 8%.

5 km pohjoisempana satoi kuulemma kaatamalla 

Puoli kuuteen taisi mennä puimuri remontissa... 

Mutta tuli sen verran kuntoon että sillä kasiin asti taas ajoi....

Vähän se vuotaa vielä, sieltä täältä, ja se kiila katosi tällä kertaa niin pitää aamulla tehdä uusi...

 Kuis montaa lajia sitä nykyisin ruiskulla sinne peltoon? Tuleeko siinä rajaa, jos 10 vuoden päästä ois jo 10,nen sorttisia kemikaaleja ohran niskaan? 

Puoli kuuteen taisi mennä puimuri remontissa... 

Mutta tuli sen verran kuntoon että sillä kasiin asti taas ajoi....

Vähän se vuotaa vielä, sieltä täältä, ja se kiila katosi tällä kertaa niin pitää aamulla tehdä uusi...

Mulla oli aamulla Deutzin vaihdeloota sylissä ja kello 11 oli murikat ruuvattu kiinni. Touhu oli niin vauhdikasta, että yksi seisoskeleva apumekaanikko sai sorkkaraudasta otsaansa 

Onneks ei ollut oma ongelma tuokaan.

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 09.08.14 - klo:18:16

Niin kuin se yksi tyyppi Maatilan Pellervon jutussa totesi, että vaikka hän jankkurointia suorittaakin,  luottaa hän silti eniten matoihin ja juuriin maan rakenteen parantajana.

Viherlannoitusnurmi vaan pakolliseksi kaikille viljatiloille, se olisi viljelijänkin etu, tosin pakollisuudessa tuetkin olis sitten pienempiä, nythän näillä hintasuhteilla VLN on kannattavampi kuin alle 4-5 tonnin kaura- ja ohrasadot.   

Yksipuolinen, vuodesta toiseen jatkuva viljanviljely on maan rakenteen kannalta tuhoisaa, tämänhän nyt varmasti kaikki tietävät.

VLN pakolliseksi?

Miks ihmeessä?

Toimivan viljelykierron voi järjestää ihan myytävillä kasveillakin jos vaan tahtotilaa riittää. Noin pääsääntöisesti väittäisin ettei viljeltävä kasvi pilaa maan rakennetta koskaan, vaan viljelymenetelmät ja viljelijä itte. Jos ojastot kalkitukset yms. on vimpan päälle, niin ohra-kaura-kierrolla ei maata saa piloille. Ellei nyt aina ole märimpään aikaan liikkeellä.

Kannattavampi kuin 4-5t sato? Millasia hintoja TupaJumilassa on?

Kalkitus on toki tärkeä toimenpide, mutta sen merkitystä usein ylikorostetaan, ei se ole mikään taikakalu, jonka avulla  ongelmat ratkeaa, ihanteellinen Ph on 6,5-6,8  välillä, koska tätä korkeammissa ph-lukemissa hivenaineiden hyväksikäyttö heikkenee.  Kalkituksella ei myöskään pystytä korjaamaan epätasapainoista  kalsium-mangnesium-suhdetta, näiden oikealla suhteella on isompi merkitys kuin yleisesti kuvitellaan, ainoastaan kipsi auttaa tähän tasapainottamiseen.

Mitä tulee tämän hetken kauran ja ohran myyntihintoihin, niin kun vähentää rahtikulut, niin karvan verran päälle satasen jää viljelijälle tonnihintaa,  siitä voi helposti laskea että VLN on aika kannattava, jos satotaso jää sínne 5 tonnin alapuolelle.   Mutta suomessahan maajussit ei paljon kannattavuuksia laske, tehdään niin kuin aina ennenkin on tehty.  Maausko peittoaa järjen äänen.


On tietysti totta, että viljelymenetelmilläkin on  merkitystä, siksi siirryinkin itse suorakylvöön, vähenee ajokerrat paljon, kun ei tarvi kaikenkarvaisilla muokkauskoneilla hinkata peltoja piloille.

Ja  tietenkin apila ja muut syväjuuriset kasvit parantaaa maan rakennetta, toisin kuin lyhytjuuriset viljakasvit.  Suomessa iso osa maan pelloista on rakenteellisesti täysin pilattu, kun raskailla koneilla jyrätään moneen kertaan kasvukauden aikana.

Lainaus käyttäjältä: wth - 09.08.14 - klo:19:07

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 09.08.14 - klo:18:16

Niin kuin se yksi tyyppi Maatilan Pellervon jutussa totesi, että vaikka hän jankkurointia suorittaakin,  luottaa hän silti eniten matoihin ja juuriin maan rakenteen parantajana.

Viherlannoitusnurmi vaan pakolliseksi kaikille viljatiloille, se olisi viljelijänkin etu, tosin pakollisuudessa tuetkin olis sitten pienempiä, nythän näillä hintasuhteilla VLN on kannattavampi kuin alle 4-5 tonnin kaura- ja ohrasadot.   

Yksipuolinen, vuodesta toiseen jatkuva viljanviljely on maan rakenteen kannalta tuhoisaa, tämänhän nyt varmasti kaikki tietävät.

VLN pakolliseksi?

Miks ihmeessä?

Toimivan viljelykierron voi järjestää ihan myytävillä kasveillakin jos vaan tahtotilaa riittää. Noin pääsääntöisesti väittäisin ettei viljeltävä kasvi pilaa maan rakennetta koskaan, vaan viljelymenetelmät ja viljelijä itte. Jos ojastot kalkitukset yms. on vimpan päälle, niin ohra-kaura-kierrolla ei maata saa piloille. Ellei nyt aina ole märimpään aikaan liikkeellä.

Kannattavampi kuin 4-5t sato? Millasia hintoja TupaJumilassa on?

Kalkitus on toki tärkeä toimenpide, mutta sen merkitystä usein ylikorostetaan, ei se ole mikään taikakalu, jonka avulla  ongelmat ratkeaa, ihanteellinen Ph on 6,5-6,8  välillä, koska tätä korkeammissa ph-lukemissa hivenaineiden hyväksikäyttö heikkenee.  Kalkituksella ei myöskään pystytä korjaamaan epätasapainoista  kalsium-mangnesium-suhdetta, näiden oikealla suhteella on isompi merkitys kuin yleisesti kuvitellaan, ainoastaan kipsi auttaa tähän tasapainottamiseen.

Mitä tulee tämän hetken kauran ja ohran myyntihintoihin, niin kun vähentää rahtikulut, niin karvan verran päälle satasen jää viljelijälle tonnihintaa,  siitä voi helposti laskea että VLN on aika kannattava, jos satotaso jää sínne 5 tonnin alapuolelle.   Mutta suomessahan maajussit ei paljon kannattavuuksia laske, tehdään niin kuin aina ennenkin on tehty.  Maausko peittoaa järjen äänen.


On tietysti totta, että viljelymenetelmilläkin on  merkitystä, siksi siirryinkin itse suorakylvöön, vähenee ajokerrat paljon, kun ei tarvi kaikenkarvaisilla muokkauskoneilla hinkata peltoja piloille.

Ja  tietenkin apila ja muut syväjuuriset kasvit parantaaa maan rakennetta, toisin kuin lyhytjuuriset viljakasvit.  Suomessa iso osa maan pelloista on rakenteellisesti täysin pilattu, kun raskailla koneilla jyrätään moneen kertaan kasvukauden aikana.

Niin-niin, syvät juuret ja blaa blaa, kaikkihan noi tietää.

Raskaat koneet pilaa jollei ojat ole ojennuksessa ja/tai liikutaan väärään aikaan pelloilla. Jos täräytät vaikkapa 2-vuotisen vln viljelmän, niin kohdistatko laskelmissasi sille esim puimakoneen kiinteät kulut?

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 09.08.14 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: wth - 09.08.14 - klo:19:07

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 09.08.14 - klo:18:16

Niin kuin se yksi tyyppi Maatilan Pellervon jutussa totesi, että vaikka hän jankkurointia suorittaakin,  luottaa hän silti eniten matoihin ja juuriin maan rakenteen parantajana.

Viherlannoitusnurmi vaan pakolliseksi kaikille viljatiloille, se olisi viljelijänkin etu, tosin pakollisuudessa tuetkin olis sitten pienempiä, nythän näillä hintasuhteilla VLN on kannattavampi kuin alle 4-5 tonnin kaura- ja ohrasadot.   

Yksipuolinen, vuodesta toiseen jatkuva viljanviljely on maan rakenteen kannalta tuhoisaa, tämänhän nyt varmasti kaikki tietävät.

VLN pakolliseksi?

Miks ihmeessä?

Toimivan viljelykierron voi järjestää ihan myytävillä kasveillakin jos vaan tahtotilaa riittää. Noin pääsääntöisesti väittäisin ettei viljeltävä kasvi pilaa maan rakennetta koskaan, vaan viljelymenetelmät ja viljelijä itte. Jos ojastot kalkitukset yms. on vimpan päälle, niin ohra-kaura-kierrolla ei maata saa piloille. Ellei nyt aina ole märimpään aikaan liikkeellä.

Kannattavampi kuin 4-5t sato? Millasia hintoja TupaJumilassa on?

Kalkitus on toki tärkeä toimenpide, mutta sen merkitystä usein ylikorostetaan, ei se ole mikään taikakalu, jonka avulla  ongelmat ratkeaa, ihanteellinen Ph on 6,5-6,8  välillä, koska tätä korkeammissa ph-lukemissa hivenaineiden hyväksikäyttö heikkenee.  Kalkituksella ei myöskään pystytä korjaamaan epätasapainoista  kalsium-mangnesium-suhdetta, näiden oikealla suhteella on isompi merkitys kuin yleisesti kuvitellaan, ainoastaan kipsi auttaa tähän tasapainottamiseen.

Mitä tulee tämän hetken kauran ja ohran myyntihintoihin, niin kun vähentää rahtikulut, niin karvan verran päälle satasen jää viljelijälle tonnihintaa,  siitä voi helposti laskea että VLN on aika kannattava, jos satotaso jää sínne 5 tonnin alapuolelle.   Mutta suomessahan maajussit ei paljon kannattavuuksia laske, tehdään niin kuin aina ennenkin on tehty.  Maausko peittoaa järjen äänen.


On tietysti totta, että viljelymenetelmilläkin on  merkitystä, siksi siirryinkin itse suorakylvöön, vähenee ajokerrat paljon, kun ei tarvi kaikenkarvaisilla muokkauskoneilla hinkata peltoja piloille.

Ja  tietenkin apila ja muut syväjuuriset kasvit parantaaa maan rakennetta, toisin kuin lyhytjuuriset viljakasvit.  Suomessa iso osa maan pelloista on rakenteellisesti täysin pilattu, kun raskailla koneilla jyrätään moneen kertaan kasvukauden aikana.

Niin-niin, syvät juuret ja blaa blaa, kaikkihan noi tietää.

Raskaat koneet pilaa jollei ojat ole ojennuksessa ja/tai liikutaan väärään aikaan pelloilla. Jos täräytät vaikkapa 2-vuotisen vln viljelmän, niin kohdistatko laskelmissasi sille esim puimakoneen kiinteät kulut?

Puimuri kuluu vähemmän, kun on hömppäheinää, tämä kannattaa ottaa huomioon, kuluvien osien korjaaminen ja uusiminen  puimurissa on melkoisen kallista puuhaa.

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 09.08.14 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: wth - 09.08.14 - klo:19:07

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 09.08.14 - klo:18:16

Niin kuin se yksi tyyppi Maatilan Pellervon jutussa totesi, että vaikka hän jankkurointia suorittaakin,  luottaa hän silti eniten matoihin ja juuriin maan rakenteen parantajana.

Viherlannoitusnurmi vaan pakolliseksi kaikille viljatiloille, se olisi viljelijänkin etu, tosin pakollisuudessa tuetkin olis sitten pienempiä, nythän näillä hintasuhteilla VLN on kannattavampi kuin alle 4-5 tonnin kaura- ja ohrasadot.   

Yksipuolinen, vuodesta toiseen jatkuva viljanviljely on maan rakenteen kannalta tuhoisaa, tämänhän nyt varmasti kaikki tietävät.

VLN pakolliseksi?

Miks ihmeessä?

Toimivan viljelykierron voi järjestää ihan myytävillä kasveillakin jos vaan tahtotilaa riittää. Noin pääsääntöisesti väittäisin ettei viljeltävä kasvi pilaa maan rakennetta koskaan, vaan viljelymenetelmät ja viljelijä itte. Jos ojastot kalkitukset yms. on vimpan päälle, niin ohra-kaura-kierrolla ei maata saa piloille. Ellei nyt aina ole märimpään aikaan liikkeellä.

Kannattavampi kuin 4-5t sato? Millasia hintoja TupaJumilassa on?

Kalkitus on toki tärkeä toimenpide, mutta sen merkitystä usein ylikorostetaan, ei se ole mikään taikakalu, jonka avulla  ongelmat ratkeaa, ihanteellinen Ph on 6,5-6,8  välillä, koska tätä korkeammissa ph-lukemissa hivenaineiden hyväksikäyttö heikkenee.  Kalkituksella ei myöskään pystytä korjaamaan epätasapainoista  kalsium-mangnesium-suhdetta, näiden oikealla suhteella on isompi merkitys kuin yleisesti kuvitellaan, ainoastaan kipsi auttaa tähän tasapainottamiseen.

Mitä tulee tämän hetken kauran ja ohran myyntihintoihin, niin kun vähentää rahtikulut, niin karvan verran päälle satasen jää viljelijälle tonnihintaa,  siitä voi helposti laskea että VLN on aika kannattava, jos satotaso jää sínne 5 tonnin alapuolelle.   Mutta suomessahan maajussit ei paljon kannattavuuksia laske, tehdään niin kuin aina ennenkin on tehty.  Maausko peittoaa järjen äänen.


On tietysti totta, että viljelymenetelmilläkin on  merkitystä, siksi siirryinkin itse suorakylvöön, vähenee ajokerrat paljon, kun ei tarvi kaikenkarvaisilla muokkauskoneilla hinkata peltoja piloille.

Ja  tietenkin apila ja muut syväjuuriset kasvit parantaaa maan rakennetta, toisin kuin lyhytjuuriset viljakasvit.  Suomessa iso osa maan pelloista on rakenteellisesti täysin pilattu, kun raskailla koneilla jyrätään moneen kertaan kasvukauden aikana.

Niin-niin, syvät juuret ja blaa blaa, kaikkihan noi tietää.

Raskaat koneet pilaa jollei ojat ole ojennuksessa ja/tai liikutaan väärään aikaan pelloilla. Jos täräytät vaikkapa 2-vuotisen vln viljelmän, niin kohdistatko laskelmissasi sille esim puimakoneen kiinteät kulut?

Kun niillä raskailla koneilla on pellot juntattu tiiviiksi, niin ei se auta, vaikka niitä ojia olis 5 metrin välein, jos  vesi ei ojiin pääse.

Ja tuo "kaikkihan noi tietää" ei välttämättä pidä paikkaansa, ja vaikka tietäis, niin ei välitetä, pääasia että  on hienot ja isot koneet, että saadaan naapurit kateellisiksi.

Onk poja olleet tröskaamasa tänäpä 

Mää puin vähän isooon pellooon nurukaaasta ja ny o 280 hehtoo kauroja kärryillä. Kosteus 13, 2-13, 8%.

5 km pohjoisempana satoi kuulemma kaatamalla 

Kyllä, Skagenia.

Ai niin. Valkuainen 12.8 ja HLP 81. Kasitonnari kutistui kuivauksen jälkeen 4000kilon keskisatoon.

Vihreitä joukossa melkosesti.

http://yle.fi/uutiset/kuivuripalo_tuhosi_tonneittain_viljaa_pomarkussa__vaaratilanne_oljysailiosta_valtettiin/7403025?ref=leiki-uup

2000kg viljaa...