Mun mielestä seuraavassa harvennuksessa kannattaa unohtaa ne edellisen harvennuksen urat. Oksisto on kuitenkin niin kasvanut uraan päin että joutuu aika rajusti poistamaan puuta että samaa uraa pystyy menemään. Se ajourahan on samanlainen oli hakattu pitkäpuomikoneella tai haamuista. Ainut että haamuissa niitä ajouria on puolet vähempi. Jos mahdollista niin poikittain edellisiin ei ole kovin huono vaihtoehto ja silloin saa muutenkin hakata niin harvaksi että urat ei enää häiritse kokonaisuutta.

Tämä keskustelu on aiheesta livennyt jo sammakkojalkojakin leveämmälle

Miten musta oikeesti tuntuu että vemssillä on mettät vaan tasasia kankaita.
Mettät kun ei oo aina neliskanttisia tasasia plänttejä vaan siellä on *****maisia kulmia, kallioita, kivikoita, isoja ojia, märkiä kohtia ja kaikkee mahdollisimman *****maista hakkaamisen ja ajamisen kannalta.
Helppohan se olis hakata seuraavaks ristiin mut harvemmin se onnistuu vaan niitä ekassa harvennuksessa tehtyjä uria käytetään jatkossakin.

Miten musta oikeesti tuntuu että vemssillä on mettät vaan tasasia kankaita.
Mettät kun ei oo aina neliskanttisia tasasia plänttejä vaan siellä on *****maisia kulmia, kallioita, kivikoita, isoja ojia, märkiä kohtia ja kaikkee mahdollisimman *****maista hakkaamisen ja ajamisen kannalta.
Helppohan se olis hakata seuraavaks ristiin mut harvemmin se onnistuu vaan niitä ekassa harvennuksessa tehtyjä uria käytetään jatkossakin.

Tuota mäkin ihmettelen, eka harvennuksen urat tehdään sarkaojien väliin. Sarkaleveys määrää ajouravälin, joskus liian harva ja joskus liian tiheä. Poikittain ei voi mitenkään tehdä toista harvennusta, varsikin kun saroilla matkaa usein kilometrejä metsäautoteiden välissä ja leveyttä liian vähän ko. toimintaan.

Mutta eipä noilla metsillä kuuhun mennä muutenkaan, hymyilyttää kun puhutaan että toisesta harvennuksesta tulee paljon tukkia. Tulis sitä tukkia edes päätehakkuusta

Lainaus käyttäjältä: erik - 11.01.15 - klo:10:47

Miten musta oikeesti tuntuu että vemssillä on mettät vaan tasasia kankaita.
Mettät kun ei oo aina neliskanttisia tasasia plänttejä vaan siellä on *****maisia kulmia, kallioita, kivikoita, isoja ojia, märkiä kohtia ja kaikkee mahdollisimman *****maista hakkaamisen ja ajamisen kannalta.
Helppohan se olis hakata seuraavaks ristiin mut harvemmin se onnistuu vaan niitä ekassa harvennuksessa tehtyjä uria käytetään jatkossakin.

Tuota mäkin ihmettelen, eka harvennuksen urat tehdään sarkaojien väliin. Sarkaleveys määrää ajouravälin, joskus liian harva ja joskus liian tiheä. Poikittain ei voi mitenkään tehdä toista harvennusta, varsikin kun saroilla matkaa usein kilometrejä metsäautoteiden välissä ja leveyttä liian vähän ko. toimintaan.

Mutta eipä noilla metsillä kuuhun mennä muutenkaan, hymyilyttää kun puhutaan että toisesta harvennuksesta tulee paljon tukkia. Tulis sitä tukkia edes päätehakkuusta

Onhan mullakin kaikennäköisiä mettiä (toki laajoja soita ei ole) ja jonkinverran joutuu metsässä etenemään sen mukaan mistä pääsee. Tämäkin puoltaa haamu-ura ajattelua koska ajokone ei välttämättä mielellään seuraa hakkuukonetta ihan joka paikkaan mutta harvennus on tärkeää tehdä tasaisesti koko metsikön alueella. Useiten toiseen harvennukseen voi jo metsikkö muuttaa muotoaan ja tulee muita mutkia jolloin vanhat urat ei välttämättä sovi kuvioon. Lisäksi tarkoitus olisi että toinen harvennus tehtäisi niin isopuustoiseen leimikkoon että sieltä olisi vähän puuta jo poistettavaksi.

Mitä noihin suopalstoihin tulee niin jotenkin tuntuu että jos tilanne on sellainen että eivät hevillä liho tukiksi ja harvennuksetkin on tehtävä tietyllä tapaa niin olisiko ajatusta kasvattaa niillä lehtipuuta energiaksi. Jotenkin tuntuisi loogiselta 40 vuoden kierto missä olisi yksi harvennus ja päätehakku ja kaikki energiaksi. Voi olla että kannattaa väkisin yrittää havupuita, Mene ja tiedä.

"40 vuoden kierto missä olisi yksi harvennus ja päätehakku ja kaikki energiaksi."

Metsäteollisuushan juuri esittänyt, että kuitupuukokoinen heille ja vain pienpuu energiaksi. Jos tämä menee läpi noin niin siihen loppuu vähäkin kilpailu kuitupuusta ja hakemiehet joutuvat jättämään koneensa seisomaan sillä homma ei vaan toimi jos kaikki propsit joutuu erottelemaan seasta. Toivotaan että järki voittaa kyllä teollisuudelle puuta riittää kilpailua vaan yritetään estää kuitupuusta.

"40 vuoden kierto missä olisi yksi harvennus ja päätehakku ja kaikki energiaksi."

Metsäteollisuushan juuri esittänyt, että kuitupuukokoinen heille ja vain pienpuu energiaksi. Jos tämä menee läpi noin niin siihen loppuu vähäkin kilpailu kuitupuusta ja hakemiehet joutuvat jättämään koneensa seisomaan sillä homma ei vaan toimi jos kaikki propsit joutuu erottelemaan seasta. Toivotaan että järki voittaa kyllä teollisuudelle puuta riittää kilpailua vaan yritetään estää kuitupuusta.

Tai sitten jos oikeasti on hyvää tasaista suota niin jollekin energiapajulle ja kerran 10 vuodessa ajosilppurilla tai vastaavalla energiaksi.

Mitä noihin suopalstoihin tulee niin jotenkin tuntuu että jos tilanne on sellainen että eivät hevillä liho tukiksi ja harvennuksetkin on tehtävä tietyllä tapaa niin olisiko ajatusta kasvattaa niillä lehtipuuta energiaksi. Jotenkin tuntuisi loogiselta 40 vuoden kierto missä olisi yksi harvennus ja päätehakku ja kaikki energiaksi. Voi olla että kannattaa väkisin yrittää havupuita, Mene ja tiedä.

Emmä mistään suometsistä puhunut, "kaikki" metsät on ojitettu ja viitisentoista vuotta sitten oli laaja uusintaojitus. Ellei tasamaalla ole ojia viemässä vesiä pois, se kyllä näkyy kasvussa. Täällä kun mäet on nimiä kartalla, luonnossa niitä ei välttämättä huomaa mistään

Puut ei kasva pituutta kun tuulee, siksipä niitä tuulimyllyjä onkin tän talven jälkeen metsät pullollaan.

PS. tänään oli aika rapsakka pakkanen, lähes parikymmentä ja tuuli tuossa merellä olevalla mittausasemalla 12m/s, puuskissa huomattavasti enemmän. Lumi huilas aukealla ja puuskissa tuntui ettei saa happea kun ottaa henkeen. Siinä puutkin ajattelee vissiin samoin, parempi pysyä matalana ja suojassa

Miten musta oikeesti tuntuu että vemssillä on mettät vaan tasasia kankaita.
Mettät kun ei oo aina neliskanttisia tasasia plänttejä vaan siellä on *****maisia kulmia, kallioita, kivikoita, isoja ojia, märkiä kohtia ja kaikkee mahdollisimman *****maista hakkaamisen ja ajamisen kannalta.
Helppohan se olis hakata seuraavaks ristiin mut harvemmin se onnistuu vaan niitä ekassa harvennuksessa tehtyjä uria käytetään jatkossakin.

Joo, kyllä isossa osassa metsiä sanelee maasto niitten urien kulun. Ja palstan muoto. Ja varastopaikan sijainti.

Tarkemmin kun ajattelee, niin onhan sitä itsekin tullut sovellettua haamu-ura hakkuuta. On vaan senverran erikoismenetelmiä, että normaalissa talousmetsässä on sille harvemmin käyttöä. Joskus kun maasto on ollut mäkistä tai suhteellisen pienillä aloilla erikoisen vaikeapääsyistä, on tullut kaadettua moottorisahalla puita moton uralle päin. Sieltä riittävän kokoinen harvesteri saa pitkällä puomillaan otettua kiinni puun latvasta ja vedettyä puun puitavaksi.
Ja tietty jos joku kuvio on lähellä pihapiiriä tai jokapäiväisen kulkureitin varrella, niin sen hakkuujälkeen voi panostaa hieman enemmän taloudellisen tuloksen kustannuksella. Pääsääntöisesti kuitenkin suunnitellaan hakkuut ja niitä tukevat toiminnot (ajoreitit, laanipaikat, metsätiet) nykyaikaisen metsäkonekaluston ehdoilla. Nämä pari lauhaa tallvea ovat osoittaneet, että panostus ei ole ollut turhaa. Hakkuille on päässyt monessa kohteessa ilman, että on tarvinnut odotella "oikeaa" talvea tulevaksi.

Ei huolta huomisesta ! Juuristo vauriot näkeekin vasta seuraavan hakkuun tuloksessa.
Sulan kelin aikaan vaan metsään niin hyvä tulee.
Mikä siinä on että nykyajan isännät ei heti moottorisahaa käteensä ota,ennemmin roikutaan netissä kuin metsässä.
Pelottaako se ettei kunto kestä vai mikä siinä on.
Onko tosiaan isäntien fyysinen kunto jo niin heikko että niistä ei metsään työtä ole tekemään.Toisaalta siinä voi olla perää kun kattelee miten hyvin on kesselimahat muodostuneet jo 25 vuotiaille saatikka nelikymppisille.
 

ittiä alkaa jo pikkasen tympimään tuo lumen kanssa pusaaminen kun ei ole kuin pelkkiä uria päässy mettään ajeleen jäätymään, on muuten hiton pehmyttä tuon hangen alla.           puuta pitäis päästä jo kaatelemaan että kerkiis ajaakin tavoitteet pois ennen kuin kevät iskee.   ja ahavilla pilkonta.                          miä nautin mettätöistä vaikka ei hankkeiks tuliskaan mutta siellä se mieli lepää, toisin kuin tuola nyyn kopissa lunta tahkoten.

Sammakkojalkoihin päädyin, lähinnä niiden tukevuuden vuoksi verrattuna teleskooppeihin. Kuormaimessa on kuitenkin voimaa ja ulottuvuutta reilusti.

Erillinen hydrauliikka tulee roposteltavaksi itse, Palmsin ovh VOA pumpulle + säiliölle olisi ollut 2340e + alv,  itse rakentelemalla pitäisi jäädä selvästi alle, esim: http://www.flowfitonline.com/acatalog/CAST_PTO_GEARBOX_AND_PUMP_ASSEMBLIES.html

onko millanen pinta-ala niissä tassuissa?   ite katellu kuin pieniä on pinnat joissain ja kun maat on sulia niin ei pahemmin kanna ilman lisuuta.   mutta sehän helppo tehä vaikka irrotettavat.

Sammakkojalkoihin päädyin, lähinnä niiden tukevuuden vuoksi verrattuna teleskooppeihin. Kuormaimessa on kuitenkin voimaa ja ulottuvuutta reilusti.

Erillinen hydrauliikka tulee roposteltavaksi itse, Palmsin ovh VOA pumpulle + säiliölle olisi ollut 2340e + alv,  itse rakentelemalla pitäisi jäädä selvästi alle, esim: http://www.flowfitonline.com/acatalog/CAST_PTO_GEARBOX_AND_PUMP_ASSEMBLIES.html

Mites se öljy säiliö mihin sen laitat?