Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.11.09 - klo:16:46

Lainaus käyttäjältä: AimoMela - 13.11.09 - klo:16:41

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 13.11.09 - klo:16:33

Lainaus käyttäjältä: rööri-roope - 13.11.09 - klo:16:28

***** Jos kykenee nousemaan oman henkilökohtaisen kateutensa ja kaunansa yläpuolelle, jokaisen järkevästi ajattelevan on pakko myöntää, että ainoa suomalainen tuotantosuunta, jolla on edes jonkinlaiset menestymisen mahdollisuudet EU:ssa, on nimenomaan maidontuotanto.

Tuskinpa vain. Meillä maidontuotanto perustuu valtaviin tukiin, ts. ei ole alkuunsakaan kilpailukykyinen. Jos toimittaisiin pelkillä EU-tuilla, voisi lopputulos olla mielenkiintoinen

Kaunasta ja katkeruudesta voidaan olla montaa mieltä mutta kyllä nyt täytyy todeta että ei Veeti ihan väärässä ole? Täällä on EUn korkeimmat maitotuet ja korkein tuottajahinta ja silti (niin ainakin väitetään?) tulee vakavia kannattavuusongelmia kun maidossa tulee ekan kerran EU-aikana ihan todellista kilpailua? Sikapuoli on sentään jotenkin pärjännyt vaikka koko ajan on ollut todellista kilpailua ja tukitaso % liikevaihdosta pienempi? Maitopuolen todellinen pärjääminen tulee näkymään vasta jos kiintiöt poistetaan ja tulee se todellinen kilpailu mutta ei nyt hirveen hyvälle näytä? Tietty jos kiintiöitä jatketaan niin sittenhän pärjäävät kun kiintiöiden ansiosta todellista kilpailua ei tule.

Kyllä maito on se tuotannonala, missä luonnonhaitoista meillä on vähiten haittaa, joten siinä mielessä se on se ala mikä jää, jos jotain jää ?

Jos noin on, niin miksi maitoa tuetaan niin helvetisti?

Tosiasia on, että Suomen maidontuotanto ei ole kilpailukykyinen. Eikä sellaiseksi tule.


...joten ratkaisu on helppo, kaikki tundran maidontuottajien nurmiala viljalle, joka myydään halvalla ulos ja kaikki olisivat tyytyväisiä....vai olisivatko??

Ehkä sinä joskus vielä ymmärrät sen, miksi maidontuotantoa tulee tukea.

Vilja muuttuu ensiimäisenä sivutoimiseksi ja sika/kana/nauta lihantuotanto vähenee ehkä eniten.

Eihän vilja kokovuotta työllistäkkään . 

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 13.11.09 - klo:18:24

Eihän vilja kokovuotta työllistäkkään . 

Sää et Sorkkis ymmärrä kuinka haastavaa on kauranhoito talvella. Kysy Timpalta se on ainoo ammattilainen tässä porukassa siinä asiassa.

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 13.11.09 - klo:15:10

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 13.11.09 - klo:14:59

Ja ei se tundralla viljely niin suurta ole: vain 2500 lehmää enemmän kuin uudella maalla. Lapissa 11076, uudella maalla 8580.

Entäs kuluttajat?

Talotollolle, melkoselle mulkulle ja muille itkijänaisille (anteeksi Oikeat Naiset ) tiedoksi, että Lapin maataloustuotanto on n. 2% Suomen maataloustuotannosta, mutta asukasmäärä on n. 3,5% Suomen asukasmäärästä.

Eli Lapin ruokahuolto on lähes puoliksi (etelän-) tuonnin varassa.
[/quote

Olis luullu olevan tyhjentävä vastaus Ja mikä suomessa tarkkaan ottaen on riittävän kilpailukykyistä ettei sitä jossain tehtäisi halvemmalla? Maito uudessa-seelannissa, liha ja sellu brasiliassa, kännykät kiinassa tai intiassa jne jne

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 13.11.09 - klo:12:22

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.11.09 - klo:11:17

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 13.11.09 - klo:11:15

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.11.09 - klo:11:11

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 13.11.09 - klo:11:07

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 13.11.09 - klo:11:03

Lainaus käyttäjältä: ENTER - 12.11.09 - klo:17:53

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 12.11.09 - klo:13:15

141 olisi voitu vakiinnuttaa, sen eteen itälä ja muutama muu teki todella työtä. Neuvotteluissa sla piti tärkeänä perusteena tanskan ja eteläsuomen ilmastoeroa. Samalla markina-alueella tulee tuotannon olla samalla viivalla kustannuksiltaan. Nyt kuitenin tuki menetettiin c-alueen ahneuden vuoksi kun laajensivat etenkin proilerin tuotantoa tuen turvin. Kaiken huipuksi tundratuki sementoitiin slan käsittämättömällä päätöksellä ja laskelmien osoittama tukiero 20c/kg jää pysyväksi vaikka kustannuset on samat etenkin seinien sisällä. 141 alue on väliinputoaja, eteläpuoli tuottaa ylivertaisilla olosuhteilla ja pohjoispuoli rikastuu tukiaisilla!

koittaako se selevittää että ostakkaa tanskan kinkku

ps.
kakojen ropakanta sivulta jos lukkee nii 141 on hyvä ja kunnossa
he on ite sen virittäny

onko tuo niit niin vaikea tajuta mitä tarkotan? Enhän mistään tanskan kinkusta puhu. 141 leikkaus ja pohjoisen tuen sementointi on vääryys koska kustannukset on samat etenkin seinien sisällä  ja toimitaan samalla markkinalueella.

141 neuvottelijoiden olisi pitänyt vieläkin painokkaamin korostaa suomen vaikeita olosuhteita tuen perusteena. Vakavat vaikeudet eivät ole poistuneet, olosuhteet on edelleen samat ainoastaan tuki on laskenut ja markkinatilanne vaikeutunut kun markkinavetoinen edunvalvonta pitää ylituotantoa yllä.

Neuvottelijat olivat MTK/kepulaisia: he ymmärsivät pelin hengen, mitä vähemmän rahaa AB-alueelle sitä enemmän riittää C-alueelle yhteisestä tukipotista.

Ei ole olemassa mitään yhteistä tukipottia, meinaako Veeti työntää kätensä toisten taskuun ?

älä jauha sontaa. 142 tuen ensisijaisuus periaate pakottaa  maksamaan koko pohjoisen kotieläintuen kokonaisuudessaan jos 141stä maksetaan vähääkään

On olemassa kaksi erillistä tukialuetta, joilla on kaksi erillistä tukipottia, joita EU käsittelee erikseen.

after full utilization of provisions of Articles 138, 139, 140 and 142 and of the other measures resulting from the rules existing in the Community, the Commission may authorize Finland ....maksaa 141 tukea....keppana tunarit

lisäähttp://eur-lex.europa.eu/en/treaties/dat/11994N/htm/11994N.html#0006010004

pitipä oikein kaivaa tuolta uuden suomen keskustelusta  lisä faktaa


EUROOPAN UNIONIN MAATALOUS
27.10.2007 16:03 SIMO PERTTULA
EUROOPAN UNIONIN MAATALOUS KOMISSAARI (kaan),ei tunne Faktoja 141 artiklasta! Tässä tosiasat:, Suomeen on liittymisaiakirjoissa, määritelty kaksi aluetta,joissa vallitsee Vakavia Vaikeuksia ilmasto-olosuhteiden ja harvan asutuksen vuoksi. Harvaan asuttuna niissä on määritelty 62 leveysasteen pohjois puoli, siksi sen eteläpuolelle on määritelty erikseen sovellettavaa asiaa!141 artiklassa määritellään ne itsenäisen ammatin harjoittajat,joiksi myös maatalouden harjoittajat kuuluvat, joiden tuki on tarkoitettu "väliaikaiseksi tietyn,siirtymä-ajan jälkeen päättyväksi"!Ne ammatit ovat artiklan kohdassa 2 määritelty tarkasti:kohta 2 kuuluu sanatarkasti lainattuna:"Lääkärinammattia,lääketieteeseen liittyviä ammatteja ja apteekkialan ammatteja koskevien rajoitusten asteittainen poistaminen riippuen näiden ammattien harjoittamisen edellytysten yhteensovittamisesta eri jäsenvaltioissa". Em.ammattien harjoittajien asteittaisesta vähentymisestä on siis so*****!Näissäkin edikseen tehtävien 5 vuoden välein selvitysten ja neuvottelujen jälkeen. 62 asteen etelä puolisen osan,maatalouden harjoittajien kohdalla tukia ei ole siis määrittelyssä mukana.Maatalouden osalta on kyllä myös määrätty antamaan selvitys,mutta niitä ei ole määritelty väliaikaisiksi,asteittain edes pieneneviksi!Tuki on määritelty koko Suomen alueella pysyväksi tueksi maataloudelle ko. ammattiin aikovien aloittamisen,ja siinä jo olevien tueksi ![/font]
vastaa ilmoita asiaton viesti
Perttula tässä linkki.
28.10.2007 15:14 Nova
Perttula tässä linkki. http://europa.eu.int/eur-lex/lex/en/treaties/dat/1...

siellä: "

Article 141

Where there are serious difficulties resulting from accession which remain after full utilization of the provisions of Articles 138, 139, 140 and 142, and of the other measures resulting from the rules existing in the Community, the Commission may authorize Finland and Norway to grant national aids to producers so as to facilitate their full integration into the common agricultural policy."

ja sitten jatkossa: "

Article 142

Näytä koko kirjoitus (2833 merkkiä)
1. The Commission shall authorize Norway, Finland and Sweden to grant long-term national aids with a view to ensuring that agricultural activity is maintained in specific regions. These regions should cover the agricultural areas situated to the north of the 62nd Parallel and some adjacent areas south of that parallel affected by comparable climatic conditions rendering agricultural activity particularly difficult.

2. The regions referred to in paragraph 1 shall be determined by the Commission, taking into consideration in particular:

- the low population density;

- the portion of agricultural land in the overall surface area;

- the portion of agricultural land devoted to arable crops intended for human consumption, in the agricultural surface area used.

etc."

Mikä on ajanjakso kun sanotaan "long-term"? Eikö 13 vuotta ole jo aika long-term? Artikla 141 viittaa siirtymäkauteen. Hallituksen politiikka päättää, mutta jos katsotaan mihin nämäkin tuet häviää, on KEPU ajamassa omaa etuaan verorahoista. Voisiko sillä rahalla tehdä jotain muuta? Esim. kehittää puujalostusteollisuutta tuottamaan muutakin kuin paperia, kartonkia jne. tavanomaisia puutuotteita? Voisiko sillä rahalla tukea jotain muuta uutta kehittyvää ja tuottavaa tekemistä Suomessa? Suomesta ei pidä missään nimissä kadota oma maataloustuotanto, mutta kuinka paljon siihen tulee laittaa julkisia varoja on toinen asia. On myös mietittävä miten tämä tuettu maatalous tulee jatkossa luomaan uusia tuotteita, joista voisi jatkossa saada tuloa. En usko, että suurtuotanto maataloudessa tulee olemaan suomalaisten käsissä, vaan maat kuten Puola jo isoimmilla käyttäjävolyymeillään pystyy rakentamaan imperiumin, jolloin Suomi-tuote jää paitsioon, olipa kuinka hyvä tahansa. Miksi siis emme kehittäisi tuotteita, jotka erikoisuudellaan (ja laadullaan) kilpailisivat puolalaisten massatuotteiden kanssa? Itse olen (haen tietoisesti) ostanut pientilallisten tuotteita koska tiedän, että tuottamisen menetelmät ja laatutarkkailu (maku) on parempaa kuin samaiset tuotteet suurteollisuuden tuottamana. 62-leveyspiiri alkaa tuosta Rutalahden tiennoolta. Siis Rutalahdelta pohjoiseen tulisi antaa tukea. Tosin, isoimmat tilat sijaitsevat tosi etelässä, eli 62. leveyspiirin alapuolella. Millä leveyspiirillä Anttilan sikatila sijaitsikaan?
 


vastaa ilmoita asiaton viesti
Pieni lisäys selvennyksenä
28.10.2007 11:20 SIMO PERTTULA
Pieni lisäys selvennyksenä Artiklan 141 soveltamisesta. KESKEISTÄ OVAT: 1)Vakavien Vaikeuksien laatu on määritelty Suomen liittymis sopimuksien Pöytäkirja liitteessä:SÄÄ OLOSUHTEET ja HARVA ASUTUS ! Harvan asutuksen rajana ERIKOISESTI pidetään siis 62 leveyspiiriä. Sen eteläpuolta koskevassa ARTIKLA 141:ssä maaritellään siis TARKASTI ne alat, joista tehdään selvitys 5 vuoden välein,ja jotka on tarkoitettu saamaan kansallista tukea väliaikaisesti siirtymäkausien jälkeen, Maatalous missään muodossa ei kuulu väliaikaiseksi tarkoitettujen tukien joukkoon, vaikka selvitys tehdäänkin eteläisen Suomen osalta ! Suomi pysyy pohjoisena,ja harvaan asuttuna. Tanskassa ja Ruotsin 62 asteen etelä puolella,ovat suotuisimmat olosuhteet! EI VAKAVIA VAIKEUKSIA siis !!


tuon 142 ensisijaisuus periaate kun on kirjattu artiklaan tundra keppanoiden toimesta, eli ovat ikään kuin pakotettuja ottamaan 1994 vuoden tuotantoa vastaavan määrän tukea tundralle ja jakamaan sen siellä parhaaksi katsomallaan tavalla, jos etelään maksetaan latiakaan tukea. Ja siis jos 142 pakettia ei makseta KOKONAISUUDESSAAN niin 141 maksuun ei ole lupaa. Aika ovelasti puhallettu! Ja vielä huijattiin koko kansa vahvistamaan eu äänestyksellä vuosituhannen suurin puhallus

[
Joo, tiedän vastaavia tapauksia useitakin että tulot tippuivat puolella ja rajumminkin. Mutta ei silloin ministeri tullut apuun eikä mitään kriisitukipaketteja sorvattu. Ainoa mitä muistaakseni sanoi että "ottakaa tuottoa markkinoilta". Lähinnä voisi kuvata yhdellä v-alkuisella sanalla. Mutta nyt kun maidolla vähän tulot tippuu niin ministeriön johdolla välittömästi kriisitukipakettia. Ei voi muuta kuin todeta että kaikki tuotantosuunnat ovat tasa-arvoisia, toiset vaan ovat tas-arvoisempia kuin toiset...

****** Noo. Eiköhän tämäkin "tukipaketti" jääne vain sanahelinäksi, sillä EU:n lupaamalla rahalla ei paljon maitotilojen tuloja kohenneta. Vaikutus lienee samaa luokkaa löpöveron palautuksen kanssa.

Lainaus käyttäjältä: rt - 13.11.09 - klo:15:29

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 13.11.09 - klo:15:10

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 13.11.09 - klo:14:59

Ja ei se tundralla viljely niin suurta ole: vain 2500 lehmää enemmän kuin uudella maalla. Lapissa 11076, uudella maalla 8580.

Entäs kuluttajat?

Talotollolle, melkoselle mulkulle ja muille itkijänaisille (anteeksi Oikeat Naiset ) tiedoksi, että Lapin maataloustuotanto on n. 2% Suomen maataloustuotannosta, mutta asukasmäärä on n. 3,5% Suomen asukasmäärästä.

Eli Lapin ruokahuolto on lähes puoliksi (etelän-) tuonnin varassa.

Olis luullu olevan tyhjentävä vastaus Ja mikä suomessa tarkkaan ottaen on riittävän kilpailukykyistä ettei sitä jossain tehtäisi halvemmalla? Maito uudessa-seelannissa, liha ja sellu brasiliassa, kännykät kiinassa tai intiassa jne jne

Pitkästä aikaa oli aikaa tulla agronettiin.  Silmään pisti 141-alustus...

Lyhyessä ajassa 141:n avaukseen on tullut suuri määrä kommentteja!
Paljonpa on nähty kirjoitteluun vaivaa ja kaikki kommentoijat ovat ihan pihalla 141- ja 142-artiklojen oikeudellisuudesta!

FAKTAA:
Kaikki Suomen maatalousartiklat kirjoitettiin Korfun sopimukseen (liittymisasiakirjaan) siirtymäsäädöksiksi. Valtiojohto tiesi, mutta petti kansaa. Keskeinen EY-/EU-neuvottelija Antti Kuosmanenkin tiesi.
Mulla on tuo sopimus suomenkielisenä, painettu vasta vuonna 1996. Tilasimme markka-aikaan Hollannista EIPAn kustantamosta. Maksoi kuluineen 180 mk.

Juu. Jäi toi vähän huomioimatta kun tuossa toteat että Lapin ruokahuolto etelän varassa? Eikös se silloin ole ihan hyvin kun etelästä tulee ruoka ja rahat (maataloustuet, kuljetustuet, kuntalisät) niin tasapaino säilyy?