Lainaus käyttäjältä: Jussi Ahonen - 13.05.17 - klo:21:06

Otin Agropointin halapisversion käättöön, pari säkillistä teki kunnolla, mutta sitten alako ongelmat. Suutin tukkeotuu, mutta paenemittari näättää normaalia, kaekki tavara männöö palluuputkesta takasin purkkiin. Halavalla ee sua hyvvee.

Voihan perse, ihanko suutin tukossa ? No ompa paska peittain.

Pitäiskö puhdistaa ja sitten laimentaa peittausaine notkeemmaksi tai jopa uotella lämpimiä kelejä ?

Tosta tollanen varmasti toimiva laite; Rosengren https://www.blocket.se/vi/NOROGARD_Betningsmaskin_RI_71399989.htm

Teeseitse (jos ymmärrät) malli 150,81 € alv 0%  tai sitte valmis malli Rosengren R1 5213,66 € alv 0%

Niinpä, mitäpä tuosta valittammaan. Baytan oli laemennettu 50%, mutta ee männy läpi.

Otin Agropointin halapisversion käättöön, pari säkillistä teki kunnolla, mutta sitten alako ongelmat. Suutin tukkeotuu, mutta paenemittari näättää normaalia, kaekki tavara männöö palluuputkesta takasin purkkiin. Halavalla ee sua hyvvee.

Rakensin muutava vuos sitten peettaemen 9 litran ruiskusta. Ilimanpaene on suatava tasaseks, ja nesteen on oltava tasalaatusta, muuten lopputulos vaehteloo. Nyt hyllytin tuon patentin ja ostin Agropointin nestepeettaenen, ee varmaan oo sen parempi, mutta kokkeellaan.

Kokeile jarrulla, vaihde päälle ja jarrua painamalla selviää kumpi vetari on poikki. Jos painaa vasemman puolen jarrua ja kone liikkuu, niin vasemman puolen akseli on poikki.
Pöytä ja kolakuljetin pois ja vaihteistoon pääsee käsiksi. Kansi auki ja akselimutteri irti akselin päästä. Navan ulkopuolella olevan pulttikehän pultit irti ja kansi pois, jolloin vetoakselin saa vetäistyä pois. Jos akselin loppupätkä on tuikassa vetorattaan spooreissa, hanki lyhyt tunkki, joka mahtuu vaihteiston sisään vetorattaiden väliin ja tunkkaa akselin pätkä irti. Purkamiseen menee 2 tuntia ja kasaamiseen tunti. Nimimerkki: Akseli katkennut ja kaksi vara-akselia varastossa.

Viime viikolla nostin Claysonin päälle opiskelijoiden kanssa viime talvena kunnostetun moottorin. Kone on turbotettu ja nyt asensin lisäksi välijäähdyttimen. Työvalojen uudelleensähköistys on työn alla tällä hetkellä. Tarkoitus on vielä rakentaa pöydän sähköinen hallinta. Sen jälkeen itse perustekniikan tarkastus. Toissa syksynä moottori pääsi keittämään ja viime syksynä alkoi työntää huohottimesta öljyä kohlinkammion päälle. Kohlinkammion päälle mahtuu öljyä tietty määrä ja sitten sitä alkaa roiskumaan hihnojen päälle, öljytyillä hihnoilla vastamäkeen ajo on aika työlästä. Nyt huohottimen letku on vedetty puimurin sivulle vajaan metrin korkeudelle maasta.

Omassa kuivaamoviritelmässä on 5,5 kW/90 cm puhallin imemässä pölyä pois kaatosuppilon päältä. Helpottaa kippausta ja erityisesti perälaudan avausta, kaikki pöly nousee ylös puhaltimen imemänä. Käyttökustannuksia puhaltimesta ei juuri aiheudu, käyttöaika/kippaus on noin minuutti. Puhallin oli aikaisemmin kylmäilmakuivaamon puhaltimena.

Käytän ruiskun täyttöön sähköistä uppopumppua (vuodelta 199*). Ruiskun säiliöön rakensin pohjatäytön rosteriputkesta, hanaksi laitoin maitoautoissa käytettävän hanan. Ostin osat käytettynä Ylä-Savon säiliötuotannolta. Pohjatäyttö poistaa glyfosaatin vaahtoamisen täysin, ja hana on helppokäyttöinen. Täytössä hana suljetaan ensin, jonka jälkeen sammutetaan pumppu, kierreliittimen avauksessa täyttöletku (vanhaa maitoauton letkua) tyhjenee lapolla. 900 l säiliön täyttöön menee aikaa noin 6 min + 600 l etusäiliö siihen päälle.

Kiekkojen napoina toimii auton perävaunun navat. Ovat kestäneet sinällään hyvin, mutta kun rasvakuppi irtoaa ja hiekkaa menee sisään, laakeri hajoaa. Nyt rasvakupit on tehty niin järeästä tavarasta, että ne kiinnitetään kiekon pulteilla suoraan napaan. Nyt kestää.

Kannatuspyörien edessä olevat kettingit rajoittavat vantaiden alaspäin suuntautuvaa liikettä. Kun koneen nostaa ylös, ja päästää kettingit irti, vantaat kääntyvät eteenpäin ja tulevat koneen etuosan kohdalle, helppo huoltaa. Työsyvyys säädetään koneen sivulla takaosassa olevilla paksuilla (40 mm) kierretangoilla, jotka vastaavat pyörästön runkopalkkeihin rajoittaen koneen laskeutumista suhteessa pyörästöön.
Jos joku kaipaa lisäkuvia koneesta, voin ottaa niitä.

Siemenpuolen syöttölaitteet ovat vanhasta Jukosta, siemensäiliö on edessä. Lannoitesyöttimet ovat Wärtsilän koneesta, samoin piensiemenlaatikko on Wärtsilän varsinainen siemenlaatikko, tilavuus riittää.

Kiekot on leikattu laserilla 400 kulutuslevystä, vahvuutta muistaakseni 5 mm. Vuonna 2005 yhden kiekon hinta oli 14 € + alv, joten voi näitä vaihtaa hieman useammin verrattuna alkuperäisiin kiekkoihin. Alkuperäisen kuluminenhan riippuu varsinaisesta terässeoksesta, joka lopulta karkaistaan esim. kovuuteen 500.
Kiekot eivät ainakaan lohkeile, kävin ajamassa heinänsiementä suorakylvönä lohkolle, jolle oli levitetty lietelantaa. Koko koneen alakerta oli paskakerroksen peitossa, puhdistaakseni konetta, ajoin hallin ympäri pari kierrosta kone maassa. Konehallin ympäri menevä tie on tehty 0 - 100 tavarasta, hyvin puhdistui, mutta melkoinen kolina sieltä kuului.

Käytin aikaisemmin enemmän suorakylvöä, mutta näillä korkeuksilla puinti alkaa venyä pitkälle. Ja kuten kaikki tietävät, suorakylvö ei sovellu kaikille lohkoille. Nyt olen siirtynyt enemmänkin kevytmuokkaukseen, ajan kevyt ja eloperäiset maat syksyllä äkeellä siten, että sängen saa maatumaan. Keväällä muokkaan samat maat noin 2 cm:n syvyyteen, tuolla koneella siemenen saa sijoitettua kiinteään maahan matalan murukerroksen alle. Käytän edelleen suorakylvöä, mikäli olosuhteet ovat otolliset.

SKN:älle
Vaihdetaan vain muutama lohko, otatko niitä pienimpiä ja kivisimpiä, sitten olisi yksi Claysonin upotuslohko, joka joutaisi pois.

Veijo Essolle:
Kannatuspyörät ovat eri kokoisia, uloimpana 420/24, 380/24 (sarjaa en muista), nämä on akseloitu ulkoapäin, sisimpänä 420/20 omalla jousituksella. Vannaspainoa saa noin 150 kg. Lisätietoa löytyy aikaisemmista kirjoituksista ja osoitteesta http://www.jahonen.com

Nuffille:
Vetelin konetta aikaisemmin 6400 Valmetilla, mutta pakoputki ja perä kuumuivat liikaa. Tässä nykyisessä koneessa on tehoa noin 180, ajo on kevyttä ja vaivatonta, kyllä liian tehon kanssa aina pärjää. Tehosta huolimatta hehtaarikulutus on pienempi kuin 6400 Valmetilla. Käytännön kylvövauhti on noin 2,5 ha/h koneen täyttöineen. En aja päänkokoisiin kiviin tuolla vauhdilla, silloin ajan 5 - 10 km/h. Koneella on kylvetty nyt yli 500 ha, suurempia paukahduksia ei ole ollut.

Konetta suunnitellessani otin tavoitteeksi sen, että kone ei hajoa kivikossa. Joillakin pelloilla on kivisiä kohtia, suurimmat kivet kerätään rehunlevitystalikolla, loput poljetaan kylvökoneella takaisin peltoon, mitä niitä keräämään.

ijasja2:
Toisessa videossa on Lynxi, väljyyttä 308. Sallassa ammuimme kaverin mailla 930 m matkalle, on huomattavasti haastavampaa kuin 100 m:n ammunta.

Tällä seudulla betonia an vain rakennusten perustuksissa. Videossa olleella lohkolla maalajina on KHt, lohkon toisessa päässä on auran siipiin tarttuvaa kukkamultaa. Äkeenä käytän Väder 5,8 m leveää äestä, joka on rakennettu 6-riviseksi, piikkiväli on noin 60 mm. Muokkaan lohkot pääasiassa vain kerran.

Muutama videonpätkä viimeisiltä kylvöiltä omatekoisella koneella.

http://youtu.be/t6ueHmhk96A
http://youtu.be/R0tufk5hKmw
http://youtu.be/MFuuhaEufoU
http://youtu.be/PRJqzvsMnWs
http://youtu.be/rToFRgjfYyc
http://youtu.be/GJA21REN_O4


Videoita ammuntaharrastuksesta.

http://youtu.be/hqcYCpi2pyw
http://youtu.be/vRRygl25jp83
http://youtu.be/8CLV1_qI9bU
http://youtu.be/Wi8nCO6CpNQ
http://youtu.be/zoHtIE-drQk
http://youtu.be/oZv2kX9tiWE
http://youtu.be/MwE0kZBHRns

Minulla on joutilaana yksi takaapäin katsottuna vasemmalta puolelta ilmansa ottava 295 Jakko.

Jussi Ahonen
0440 740 271