Sieltä ne viidestä-kuudesta sentistä kiipi ylös, skagenit.
Useamman kerran kyllä tuli hiki tässä menneiden viikkojen aikana kun kävin kuopsuttelemassa maata, näytti että kaatuvat neljän sentin jälkeen keltasena alaspäin, tai menevät mutkalle. Mutta ihme ja kumma on tuo vesi joka ne sai nousemaan viimeiset sentit kohti valoa.
En tiedä onko mangaaniruiskutus vaivansa arvoista, mitään lumihometorjuntaa en kyllä tee, tai sitten teen kuitenkin. Peittaamatonta viime vuoden TOSsia.
Aika näyttää....
Joo, kieltämättä tuo viisi senttiä on liian kova juttu. Sateet kuitenkin pehmittivät maata ja auttoivat ylöspäin. Ei ole kaikki vielä pinnalla, mutta hyvin lähellä ja hyvävoimaisen näköistä. Ne jotka ovat jo tulleet esille, painavat parin sentin vuorokausivauhtia eteenpäin. Uskon, että nyt on aika vahva paketti kasassa. Mitään ruiskutuksia en tee, luomuna mennään niinkuin aina ennenkin....
Pitäskö noita vehniäkin käydä kattomassa. Ja rukiita, joko kohta ovat tähkällä
Vehnät kylvin normisyvyyteen noin 3-4 senttiin, rukiit senttiin kahteen. Ku hybridit piti kuulemma kylvää pintaan, vaikka tuhkakuivaa olikin, lupas ja tulikin toki idättävät sateet viikon sisällä kylvöstä. Täällä sitten puhutaan rousteesta ym. että syvään pitääkin kylvää. Keveitä on ainakin nuo maat, että rouste on se ongelma, mutta aivan sama miten kylvää??
Lyhyillä juurilla ja pienellä piikillä syysvehnä ehkä selviää paremmin, nousee juurineen ylös katkomatta kaikkia juuria? Jos juuret syvällä, parhaat juuret katkeaa varmasti.
Riippuu kevään keleistä, mutta ei se kevät tuu naps ja kops täällä pohjoisempana, lämpötilat sahaa maaliskuulta toukokuun alkuun plussalta pakkaselle. Huhtikuun lopulla syyskylvöt ihan poikkeuksetta keltaisen ruskeita, pitää olla jokin luminen metsänreuna tms. joka säilyy vihreänä kasvuun saakka.