Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: keskomies - 26.01.12 - klo:23:08
-
Tommosta asiaa pohtinut, et millä kaavalla normaalit rapa ja turvemaat saa kasvamaan hyvän sadon? Itellä ollu pienoisena ongelmana aina viljan nyökkääminen ja varsinkin ohran ajautuminen lakkoon. Ens kevättä miettiessä tuli vinkki kaupan puolelta et laittas normi Y1 tai Y2 tilalle vähemmän typpeä sisältävää tavaraa, esim Y4 taikka Belorin 18-..-.. Onko siis kokemusta millä sato olis onnistunut ja parraan tuloksen sais. Normaalisti itellä viljelyssä olevat nevat ihan ok pH:ltaan ja muutenkin ihan hyviä kasvukunnoltaan. Nyt siis ne 6 tn/ha miehet käsi pystyyn ja kertomaan kikka kuutoset tähä hommaan.
-
eihän tuohon hyvään satoon mitään patenttia ole. Mutta seuraavat kannattaa tsekata: Ph, hivenlannoitustarve, Kuivatus (ohralla varsinkin), ihan y3:lla meilläkin on paljon menty tai sitten lannan kaverina can27. Suolla tautitorjunta kahteen kertaan on ohralle melkein pakollinen sillä muuten kasvustot kaatuu ja ränsistyy, muilla mailla pärjää usein yhden ruiskutuksen taktiikalla.
-
laittas normi Y1 tai Y2 tilalle vähemmän typpeä sisältävää tavaraa, esim Y4 taikka Belorin 18-..-.. Onko siis kokemusta millä sato olis onnistunut ja parraan tuloksen sais. Normaalisti itellä viljelyssä olevat nevat ihan ok pH:ltaan ja muutenkin ihan hyviä kasvukunnoltaan. Nyt siis ne 6 tn/ha miehet käsi pystyyn ja kertomaan kikka kuutoset tähä hommaan.
Sianlietettä tulee silloin tällöin, jatkossa ehkäpä jokavuosi. Lannoitteena Y4 jossa paljon kalia, aiemmin oli Y6, jossa myös fosforia reilusti suhteessa typpeen. Noiden kaverina starttilaatikosta starttifosforia.
Tulevanakin vuonna joko salttua tai Y4, näille lisäksi sianlietettä tai starttifosforia. Lannoituksella niinkään väliä mikäli viljavuusleimat alkaa olla vihreän lähellä, tärkeämpää saada pysymään vilja pystyssä. Tänä vuonna konttasi vaikka sai puoli litraa moddusta, ja lannoituskin oli lievää parhailla pelloilla, typpeä 50-60kg/ha. Kuten realisti sanoi, ei oo mitään kikkoja eikä ihmetekoja, vain reippaalla kädellä kunnostetut pellot kalkituksineen. Ojituksiin mennyt todella monena vuonna koneiden vaihtorahoja, viime vuonnakin noin 18000€.
Mitä isommat lohkot, sitä suuremmat sadot ja tämä ihan kylmä fakta. Ei reunavaikutusta, ei turhaa tallausta ja pyritään parantamaan ne heikoimmat kohdat parhaiden tasolle.
Pitkällä aikavälillä toimii vaikka aluksi karvasteleekin, lohkojen yhdistämiset ja ojitukset maksaa, sekä niiden ojitusten vuosittainen kunnossapito (ruoste).
Unohtui, kaikista tärkein kasvutekijä lämpö, ei auta lannoituksen viilaus. Nyt ollut pari lämmintä kesää putkeen ja tulee viljaa, viileänä kesänä aikaisimmat lajikkeet päihittääkin myöhäiset. Kosteuttahan turvemailla riittää, mutta lämpöä ei saa muuten kuin MUOKKAAMALLA pellon mustaksi ja loput sitten kesän mittaan kasvustoon. Suorakylvössä oras kituu kauan oraalle tulon jälkeen, maa on kylmää olkikatteen alla liian pitkään ja sen kyllä huomaa satotasossa.
-
Turvemiehillä on kukkaro kunnossa ku suoltavat maahan tuplataudit ja ihanan halpaa yyneljää ja yykuutta.
-
Turvemiehillä on kukkaro kunnossa ku suoltavat maahan ihanan halpaa yyneljää ja yykuutta.
Sitä ihan halpaa yyneljää laitetaan kaikille pelloille, ellei kalisuolaa pussista :P Kiloja ei tartte laittaa lähellekään savimaiden määriä, jääpi hehtaarihinnat lannoituksen osalta alemmaksi, kasvinsuojeluun menee sitten ne rahat :P
Eikä kuitenkaan tule savimaiden laatua, mutta rehuohrassahan riittää hlp. 65,...
-
Turvemiehillä on kukkaro kunnossa ku suoltavat maahan tuplataudit ja ihanan halpaa yyneljää ja yykuutta.
pienellä tuurilla 200kg can 27 +pintaan juhannuksen jälkeen ns38 tms 100kg/ha ja laontorjunta huolella =5t kauraa/ha maalaji turve/saraturve
-
Ihan hyviä neuvoja tuossa tulikin. Olet oikeilla jäljillä, kun suunnittelet korkeatyppiset lannat vaihtaa toisiin. Soilta puuttuu useimmiten fosfori, kali, kupari ja se lämpö! Eli noista lähtökohista kannattaa lannoituskin suunnitella ja 50-60 kg typpeä pitäis riittää (siinä vähän savimiehille miettimistä ;))
-
Vähän hullu kysymys ehkä, mutta onko kukaan kokeillut turvemaalla vehnää tai rypsiä? Vuoden päästä tullee viljelyyn yksi suonpohja jahka se ensi kesänä viimeistellään ja salaojitaa.. Ohuimmillaan turvetta on enää 10cm jonka alla on hiekka pohja, eli syvään kynnöllä pitäisi saada ihan mukava "blendi". Viljavuuksista ja pH:sta ei vielä ole sen tarkempaa tietoa. Aikaista kauraa varmaan ensin kuitenkin kylvetään.
-
Vähän hullu kysymys ehkä, mutta onko kukaan kokeillut turvemaalla vehnää tai rypsiä? Vuoden päästä tullee viljelyyn yksi suonpohja jahka se ensi kesänä viimeistellään ja salaojitaa.. Ohuimmillaan turvetta on enää 10cm jonka alla on hiekka pohja, eli syvään kynnöllä pitäisi saada ihan mukava "blendi". Viljavuuksista ja pH:sta ei vielä ole sen tarkempaa tietoa. Aikaista kauraa varmaan ensin kuitenkin kylvetään.
Kumpaakin, rypsiä ollut paljonkin turvemailla. Kasvattaa hirmuisen korren ainakin näillä nurkin valoisissa kesäöissä, sato on jäänyt parhaimmillaankin parin tonnin tienoille. Eli ihan ok., kun ei mene maata myöten nurinkaan vaan jää hiukan koholleen. Korsi on sitten puidessa vihreää, kuten myös kauroissa tuppaa olemaan...
Syysvehnää on kasvussa puolittain turvemaalla, samoin ruisvehnää. Keväällä ollaan viisaampia kuinka talvehti, satotoiveet maltillisia.
Kevätvehnääkin ollut seosviljassa, kyllä siellä komeita tähkiä oli mutta kypsyminen niin ja näin... Tuollainen mainittu "turvemaa", jossa 10cm vähimmillään turvetta ja muuten kivennäismaata, on mitä parhainta peltoa viljellä sama mitä!
-
Vähän hullu kysymys ehkä, mutta onko kukaan kokeillut turvemaalla vehnää tai rypsiä? Vuoden päästä tullee viljelyyn yksi suonpohja jahka se ensi kesänä viimeistellään ja salaojitaa.. Ohuimmillaan turvetta on enää 10cm jonka alla on hiekka pohja, eli syvään kynnöllä pitäisi saada ihan mukava "blendi". Viljavuuksista ja pH:sta ei vielä ole sen tarkempaa tietoa. Aikaista kauraa varmaan ensin kuitenkin kylvetään.
Noin ohut eloperäiskerros oikeastaan sen kummempaa viljellä kuin mikä tahansa kivennäismaa! Antaneeko maanäytteetkään pellolle maalajiksi turve- tai multamaata, vai ennemminkin erm kivennäismaan? Otantasyvyyteen, 20-25 senttiä kun mahtuu mukaan jo paljon muutakin maata...ja koska pellossa ei oletettavasti ole ravinteitakaan tavallisen eloperäisen maalajin mukaisesti, olisi parempikin että näytteet sallisivat suuremman lannoituksen!
Jos tuota turvetta kuitenkin alueittain enemmältikin, kannattaa edeltävien kirjoitusten mukaisesti lannoittaa maltilla! Lähes kaikilla kasveilla tapana myös valmistua myöhemmin kuin "perinteisemmillä maalajeilla" ja vahvistettu korrensääteiden käyttö lisää sitä entisestään. Tämä on hyvä pitää mielessä lajikevalintoja tehtäessä! Lajikohtaisesti en ole huomannut mitään absoluuttisia rajoitteita viljelyssä. Toki onnistuminen on aina vuodesta kiinni ja etenkin syyslajeilla maan vahva rouste katkoo helposti kasvien juuria...
Maan kasvukunnon täytyy tietysti olla lajikohtaisen vaatimustason mukaisessa kunnossa, esim. vehnää ei kannata kokeilla jos Ph matalalla. Jos happamuus on kuitenkin hallinnassa, vehnä tuottaa satoa ja valkuaista hyvin juuri eloperäisillä mailla! Ainahan sitä Mustamerenkin mustan mullan aluetta mainostetaan vehnän viljelyn mekkana!
Omat multamaat sen verran alavilla järvenranta-alueilla, etten ole uskaltanut muokata niitä lainkaan! Nyt 7 vuotta ainoastaan suorakylväen ja yhtä kaatunutta kevätruis-kasvustoa lukuun ottamatta pelkästään positiivisia kokemuksia kaikilta viljalajeilta! Koneetkaan eivät ole enää uineet lohkoilla entiseen tapaansa, edes kasvaneesta koostaan huolimatta...
-
Minkämoisella rapamaallla ohra menestyy? Kysyypi kauran/nurmen viljeliä..
Täälei vain ei juuri kukaan ole onnistunut, ja yrittäminen on loppunut, ja nevapellot on rahakaura aittoina, 3-4 tonnia hehtaari mahdollisimman pienillä panostuksilla satoa. Ja jos on vaffemalti rapaa niin sellaaset uutismaat turvetuotantoon, että maa tuottaisi jotain taloudellista hyötyä..
-
Minkämoisella rapamaallla ohra menestyy? Kysyypi kauran/nurmen viljeliä..
Täälei vain ei juuri kukaan ole onnistunut, ja yrittäminen on loppunut, ja nevapellot on rahakaura aittoina, 3-4 tonnia hehtaari mahdollisimman pienillä panostuksilla satoa. Ja jos on vaffemalti rapaa niin sellaaset uutismaat turvetuotantoon, että maa tuottaisi jotain taloudellista hyötyä..
Riippuu aika pitkälti maiden vesitaloudesta - ohra herkkä liialle märkyydelle! Lisäksi tulee tuo maan Ph-kysymys - monet 2-tahoiset lajikkeet herkkiä happamuudelle ja osa monitahoisistakin! Jos vesitalous ja Ph/lajike-valinta kohdallaan, kyllä satoa irtoaa...
-
Minkämoisella rapamaallla ohra menestyy? Kysyypi kauran/nurmen viljeliä..
Täälei vain ei juuri kukaan ole onnistunut, ja yrittäminen on loppunut, ja nevapellot on rahakaura aittoina, 3-4 tonnia hehtaari mahdollisimman pienillä panostuksilla satoa. Ja jos on vaffemalti rapaa niin sellaaset uutismaat turvetuotantoon, että maa tuottaisi jotain taloudellista hyötyä..
Riippuu aika pitkälti maiden vesitaloudesta - ohra herkkä liialle märkyydelle! Lisäksi tulee tuo maan Ph-kysymys - monet 2-tahoiset lajikkeet herkkiä happamuudelle ja osa monitahoisistakin! Jos vesitalous ja Ph/lajike-valinta kohdallaan, kyllä satoa irtoaa...
Niin.. voihan se ola niinkin tosiaan että se lisäpanostus minkä maa vaatisi niin saavutettavalla lisätulolla menisi suuruusluokkana jotaki 40 vuotta pellon tarvitsemien perusparannusten kattamiseen. Oli mitä oli, mutta kummasti apila niissä maissa viihtyy, ja senkin pitäisi olla herkkä liialle kosteudelle. Ja ph.t on allekirjoittaneen tapauksessa 5,5-6 tasolla. Meinaan nurmissa liian voimakas kalkitus aiheuttaa rehuun liian suuren kalsium pitoisuuden ja siitä tulee taas tiettyjä ongelmia.
Kuinka herkkää ohra on kaliumin puutteelle?