Kun puulla lämmitätte, niin kuinka lämpimäksi lämmitätte varaajan ?

Loppulämpö riippuu kulutuksesta ja alkutilanteesta, mutta eilen tärähti iltapesällisellä varaajan keskimittariin reilu 80 astetta. Olis voinu vielä lisätäkin puita, mutta näyttipä tuo lämpö riittäneen aamuun asti.

Aina keskusteltaessa varaajan latausasteesta, puhutaan mittareiden lukemasta. Tosiasia kuitenkin on, että varaajassa vesi on lämpötilan suhteen voimakkaasti kerrostunutta. 10-15 sentimetrin matkalla pystysuunassa veden lämpötila muuttuu 80 asteesta 40 asteseen. Jos siinä varaajan keskivaiheilla on mittari, niin lämmitysvaiheessa sen lukema nousee todella nopeasti 40-50 astetta, kun  tuo 10-15 sentin vyöhyke siirtyy alaspäin. Siksi latausaste voi vaihdella paljonkin, riippuen siitä, miten lähellle alamittaria tuo lämmönmuuntumisvyöhyke on, sillä vasta latauksen ihan loppuvaiheessa alkaa alamittarin lukema nousta. Siinä keskimittarissa lukema ei siis muutu mihinkään sunntaan.
Meikäläisellä, kun kalvopaineastia on ylisuuri(150 litraa/varaaja 1 kuutio), niin vedän joskus kylmemmällä säällä varaajassa lämmöt  päälle 90 asteen. Suuresta kalvopaisunnasta johtuen paine vielä lähellekään puoltatoista baaria.

Aina keskusteltaessa varaajan latausasteesta, puhutaan mittareiden lukemasta. Tosiasia kuitenkin on, että varaajassa vesi on lämpötilan suhteen voimakkaasti kerrostunutta. 10-15 sentimetrin matkalla pystysuunassa veden lämpötila muuttuu 80 asteesta 40 asteseen. Jos siinä varaajan keskivaiheilla on mittari, niin lämmitysvaiheessa sen lukema nousee todella nopeasti 40-50 astetta, kun  tuo 10-15 sentin vyöhyke siirtyy alaspäin. Siksi latausaste voi vaihdella paljonkin, riippuen siitä, miten lähellle alamittaria tuo lämmönmuuntumisvyöhyke on, sillä vasta latauksen ihan loppuvaiheessa alkaa alamittarin lukema nousta. Siinä keskimittarissa lukema ei siis muutu mihinkään sunntaan.
Meikäläisellä, kun kalvopaineastia on ylisuuri(150 litraa/varaaja 1 kuutio), niin vedän joskus kylmemmällä säällä varaajassa lämmöt  päälle 90 asteen. Suuresta kalvopaisunnasta johtuen paine vielä lähellekään puoltatoista baaria.

Juuri näin. Alamittaria en katsonut nyt, mutta yleensä se alkaa nousta vasta kun keskimittari on sadassa. Käyttövesikierukka on keskivaiheilla varaajaa, mutta sen lähtö keskimittaria ylempänä. Ja käyttövesi voi olla 60 vaikka keskimittarissa vasta 40. Sit se jossain vaiheessa nousee nopeasti.

80 korville alamittariin. Joskus tuossavaiheessa on vielä puita uunissa niin uuni jää sitten "torkkumaan" ja latauspumppu kierrättelee vesiä kunnes uuni on tyhjä. Meillä semmonen 3000l varaaja  Polaric 35 kattilan perässä.

Kun oli takavuosina tuo oikeaoppinen varaajasysteemi, niin kyllä joskus kovimmalla pakkasella tuli iltasella ladattua pytyn lämmöt tappiin, eli likemmäs 100 astetta mittareihin. Muuten oli vaarassa kipinämikkovuoro jo hyvin varhain aamuyöllä 

Nyt onkin jo helppoa. Kespesin jatkuvapaloisen puukattilan noin 90 asteen kattilavedestä shuntataan kanaaleihin n: 70 asteeseen ja siitä varaajiin. Lämpöä riittää.. 

Semmoinen 95 astetta on loppulämpötavoitteena jokaisella lämmityskerralla. Tiiä sitten onko tuossa lämmön kerrostumisessa suuriakin eroja, mutta Jäspin 2400 l ovaalivaraajassa ainakin tuntuis vedet sekoittuvan hyvin lämmitettäessä. Kun lämmöt on yli 70 asteen, niin ylä- keski ja alalämmöt nousee tasaisesti jonnekin päälle 105 asteeseen, jossa lukemissa saattaa jo joku turvaventtiili aueta 

Kalvopaisunta-astioissa on tilavuutta hieman nuukapuoleisesti, ainoastaan 250 litraa kahdess astiassa, mut ompahan tuo toiminut.

80 korville alamittariin. Joskus tuossavaiheessa on vielä puita uunissa niin uuni jää sitten "torkkumaan" ja latauspumppu kierrättelee vesiä kunnes uuni on tyhjä. Meillä semmonen 3000l varaaja  Polaric 35 kattilan perässä.

Meilläkin 3000 litran varaaja. Mulla on mittari hajalla, mutta lämmitän siten, että varaajalta tulevan putken lämpötila näyttää seittämänkymmentä astetta mitattuna erillisellä mittarilla. En tiijä, että onko tämä oikea tapa.

Kun oli takavuosina tuo oikeaoppinen varaajasysteemi, niin kyllä joskus kovimmalla pakkasella tuli iltasella ladattua pytyn lämmöt tappiin, eli likemmäs 100 astetta mittareihin. Muuten oli vaarassa kipinämikkovuoro jo hyvin varhain aamuyöllä 
Meikäläinen välttää tuon yön kipinävuoron sillä, että tekee tulet nukkumaanmennessä siinä 23 maissa illalla. Kyllä sillä pesällisellä pääsee kovallakin pakkasella puolellepäivin, sitten taas tulet kattilaan. Jos kunnon koivupuuta polttaa, niin puut syttyvät silloin vielä vanhoista kekäleistä, säästyvät tulitikut.

Ylä ja alalämpö meni yleensä yli 90, en tiedä mikä olis ollu oikea tapa, antaa enemmän pelivaraa seuraavaan sytytykseen.

Meillä on pieni halkokattila, minkä kylkeen on tehty reikä stokerille. Kattilan max lämpötila on säädetty talvella 60 asteen kieppeille, ei varaajaa, ja lämpö tulee tönölle navetan kautta kanaalia pitkin. Toistaiseksi on tarettu. Ouman Eh-800 säätää lämpöä talossa. Vakio käyrään olen lisännyt asteita tarpeen mukaan.

Meillä on pieni halkokattila, minkä kylkeen on tehty reikä stokerille. Kattilan max lämpötila on säädetty talvella 60 asteen kieppeille, ei varaajaa, ja lämpö tulee tönölle navetan kautta kanaalia pitkin. Toistaiseksi on tarettu. Ouman Eh-800 säätää lämpöä talossa. Vakio käyrään olen lisännyt asteita tarpeen mukaan.

Eli ollaan juuri siinä kaikkein syövyttävimmässä lämpötilassa 80^o kattilaan lämmöksi!

Lainaus käyttäjältä: Mr. M - 23.02.15 - klo:23:30

Meillä on pieni halkokattila, minkä kylkeen on tehty reikä stokerille. Kattilan max lämpötila on säädetty talvella 60 asteen kieppeille, ei varaajaa, ja lämpö tulee tönölle navetan kautta kanaalia pitkin. Toistaiseksi on tarettu. Ouman Eh-800 säätää lämpöä talossa. Vakio käyrään olen lisännyt asteita tarpeen mukaan.

Eli ollaan juuri siinä kaikkein syövyttävimmässä lämpötilassa 80^o kattilaan lämmöksi!

Juuri noin! Kattilat tykkää lämmöstä  80-90 c haarukkaan alkaa moni kattila vasta pelaamaan. Oikein matalilla lämpötiloilla ei edes pidemmänpäälle säästä mitään. Lämpö kokoajan kastepisteen alapuolella 

Ja mitä kuumempi on varaaja tai kattila, sitä parempi on lämminvesikierukan tuotto. Jollain 60 asteen lämpötilalla se lienee aika alhainen. Ja bakteerit viihtyvät myös paremmin lämminvesijärjestelmässä.

Tiedän että kylmänä kattilaa pidetään, mutta noilla säädöillä mennään. Kattila on sukulaisten vanha raato, enkä sitä juurikaan sääli. Toki harmittaa jos se pakkasilla poksahtais, mutta luulenpa että kestää vielä toiset 40 vuotta - tai sitten ei..

Kanaaliinkaan ei voine syöttää kuin 70 asteista.

Bakteerit ei liene ongelma kun lämmintä käyttövettä ei säiliöissä varastoida.

Lämpö kokoajan kastepisteen alapuolella 

Kastepisteen missä?