Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: KJL - 19.03.08 - klo:21:28
-
Tästä oli jo joskus puhettakin...
Vaihtoehdot ois etukummien nestetäytös, nippu Valteemin etupainoja tai Isme 170B kuormain.
Taitavat olla samantien hintajärjestykses, mutta mikä noista olis paras vaihtoehto. Mä ajattelin heti ensimmäiseksi tota etukuormainta, mutta millaset kokemukset porukalla on tosta renkaiden nestepainotuksesta? Ja toinen kymysys raarille: Onko joku laittanu tuon B-mallin kuormainta V6550:een? Yleensä tuntuu näkyvän vain noita L-malleja. (tiedän... L:n aisaston takaosa pidempi kuin B:n, B:n aisaston etupää pidempi kuin L:n. B:n aisasto noin 10cm leveämpi.) Oliskohan tuolla beellä parempi ulottuvuus?
-
Tästä oli jo joskus puhettakin...
Vaihtoehdot ois etukummien nestetäytös, nippu Valteemin etupainoja tai Isme 170B kuormain.
Taitavat olla samantien hintajärjestykses, mutta mikä noista olis paras vaihtoehto. Mä ajattelin heti ensimmäiseksi tota etukuormainta, mutta millaset kokemukset porukalla on tosta renkaiden nestepainotuksesta? Ja toinen kymysys raarille: Onko joku laittanu tuon B-mallin kuormainta V6550:een? Yleensä tuntuu näkyvän vain noita L-malleja. (tiedän... L:n aisaston takaosa pidempi kuin B:n, B:n aisaston etupää pidempi kuin L:n. B:n aisasto noin 10cm leveämpi.) Oliskohan tuolla beellä parempi ulottuvuus?
Etupainoissa on ainakin se että tyhjällä koneella/keveällä peräpainolla ajo muuttuu aika hirveeks. Laitettiin 6 pyttyseen jonnuun 500 kg etupainoja vetokyvyn parantamiseksi ja painojakauman parantamiseksi. Vetokyky/ajettavuus raskailla nostolaitekoneilla kyllä parani mutta tyhjillään aikas hirvee ajettava kuoppasella kylätiellä.
-
Tästä oli jo joskus puhettakin...
Vaihtoehdot ois etukummien nestetäytös, nippu Valteemin etupainoja tai Isme 170B kuormain.
Taitavat olla samantien hintajärjestykses, mutta mikä noista olis paras vaihtoehto. Mä ajattelin heti ensimmäiseksi tota etukuormainta, mutta millaset kokemukset porukalla on tosta renkaiden nestepainotuksesta? Ja toinen kymysys raarille: Onko joku laittanu tuon B-mallin kuormainta V6550:een? Yleensä tuntuu näkyvän vain noita L-malleja. (tiedän... L:n aisaston takaosa pidempi kuin B:n, B:n aisaston etupää pidempi kuin L:n. B:n aisasto noin 10cm leveämpi.) Oliskohan tuolla beellä parempi ulottuvuus?
Etupainoissa on ainakin se että tyhjällä koneella/keveällä peräpainolla ajo muuttuu aika hirveeks. Laitettiin 6 pyttyseen jonnuun 500 kg etupainoja vetokyvyn parantamiseksi ja painojakauman parantamiseksi. Vetokyky/ajettavuus raskailla nostolaitekoneilla kyllä parani mutta tyhjillään aikas hirvee ajettava kuoppasella kylätiellä.
Nestetäytöstä taitas olla se hyöty, ettei rasita etuakselia. Kyseinen täytös ei vaan taida riittää, että Vallun nokka pysyis maas nelisiipisen Kvernen kans.
-
Eihän tuossa ole muuta vaihtoehtoa, kuin laittaa kuikan 45:nen kuormain keulalle. Traktorin käyttömahdollisuudet kasvaa näin huomattavasti.
-
Etupainoissa on ainakin se että tyhjällä koneella/keveällä peräpainolla ajo muuttuu aika hirveeks. Laitettiin 6 pyttyseen jonnuun 500 kg etupainoja vetokyvyn parantamiseksi ja painojakauman parantamiseksi. Vetokyky/ajettavuus raskailla nostolaitekoneilla kyllä parani mutta tyhjillään aikas hirvee ajettava kuoppasella kylätiellä.
??? Mulla kokemukset päinvastaisia,tosin jontikassa kuormaaja. Deutsi ilman etupainoja hirveä ajettava,etupainoilla parani huimasti. Kokeilla ollut 6920 oli ilman etupainoja,mielestäni kolkompi ajettava kuin oma pikkujontikka kuormaajalla.
Kaikissa näissä etujousitus. Ellei jousitus ole päällä,kyyti melkoista pomputtelua sopivassa maastossa/tiellä.
-
Ellei jousitus ole päällä,kyyti melkoista pomputtelua sopivassa maastossa/tiellä.
***Kysymys: Miksi etujousitus täytyy olla pois päältä???
-
Tästä oli jo joskus puhettakin...
Vaihtoehdot ois etukummien nestetäytös, nippu Valteemin etupainoja tai Isme 170B kuormain.
Taitavat olla samantien hintajärjestykses, mutta mikä noista olis paras vaihtoehto. Mä ajattelin heti ensimmäiseksi tota etukuormainta, mutta millaset kokemukset porukalla on tosta renkaiden nestepainotuksesta? Ja toinen kymysys raarille: Onko joku laittanu tuon B-mallin kuormainta V6550:een? Yleensä tuntuu näkyvän vain noita L-malleja. (tiedän... L:n aisaston takaosa pidempi kuin B:n, B:n aisaston etupää pidempi kuin L:n. B:n aisasto noin 10cm leveämpi.) Oliskohan tuolla beellä parempi ulottuvuus?
Etupainoissa on ainakin se että tyhjällä koneella/keveällä peräpainolla ajo muuttuu aika hirveeks. Laitettiin 6 pyttyseen jonnuun 500 kg etupainoja vetokyvyn parantamiseksi ja painojakauman parantamiseksi. Vetokyky/ajettavuus raskailla nostolaitekoneilla kyllä parani mutta tyhjillään aikas hirvee ajettava kuoppasella kylätiellä.
Nestetäytöstä taitas olla se hyöty, ettei rasita etuakselia. Kyseinen täytös ei vaan taida riittää, että Vallun nokka pysyis maas nelisiipisen Kvernen kans.
Siihen vihreään joka oli tänään kuiviketurvetta hakemassa?
-
Ei valteemiin ainakaan nestetäyttöä kannata tehdä, koska ne pitäis ottaa aina pois kyntöajan ulkopuolella!
Jos jätät nesteet sinne niin minkähänlainen tuo muutenkin etupainoinen traktori on? Jos ei etukuormaajalle huutavaa tarvetta niin en kyllä ainakaan nelos valtraan sitä laittaisi... kutoses pysyy jo vähä perä maas vaikkei siinäkään hyvin! Eikähän ne etupainot siinä hyvät oo .. saa pois kun haluaa...
Tosin kyllä meidän naapuri näyttää kyntävän 6550 ja nelisiipisillä ilmajäähdytetyillä automaattikverneillä ilman noukkapainoja ja nestetäyttöjä.. Ittekkin kokeilin 6320 jd:llä ilman painoja vastaavia auroja, mutta oli vähän leikkimistä...
-
Tästä oli jo joskus puhettakin...
Vaihtoehdot ois etukummien nestetäytös, nippu Valteemin etupainoja tai Isme 170B kuormain.
Taitavat olla samantien hintajärjestykses, mutta mikä noista olis paras vaihtoehto. Mä ajattelin heti ensimmäiseksi tota etukuormainta, mutta millaset kokemukset porukalla on tosta renkaiden nestepainotuksesta? Ja toinen kymysys raarille: Onko joku laittanu tuon B-mallin kuormainta V6550:een? Yleensä tuntuu näkyvän vain noita L-malleja. (tiedän... L:n aisaston takaosa pidempi kuin B:n, B:n aisaston etupää pidempi kuin L:n. B:n aisasto noin 10cm leveämpi.) Oliskohan tuolla beellä parempi ulottuvuus?
Etupainoissa on ainakin se että tyhjällä koneella/keveällä peräpainolla ajo muuttuu aika hirveeks. Laitettiin 6 pyttyseen jonnuun 500 kg etupainoja vetokyvyn parantamiseksi ja painojakauman parantamiseksi. Vetokyky/ajettavuus raskailla nostolaitekoneilla kyllä parani mutta tyhjillään aikas hirvee ajettava kuoppasella kylätiellä.
Nestetäytöstä taitas olla se hyöty, ettei rasita etuakselia. Kyseinen täytös ei vaan taida riittää, että Vallun nokka pysyis maas nelisiipisen Kvernen kans.
Siihen vihreään joka oli tänään kuiviketurvetta hakemassa?
Itse asiassa... joo. Vanhan mettoon kuormain alkaa olla finaalis.
Jos ei etukuormaajalle huutavaa tarvetta niin en kyllä ainakaan nelos valtraan sitä laittaisi... kutoses pysyy jo vähä perä maas vaikkei siinäkään hyvin! Eikähän ne etupainot siinä hyvät oo .. saa pois kun haluaa...
Tosin kyllä meidän naapuri näyttää kyntävän 6550 ja nelisiipisillä ilmajäähdytetyillä automaattikverneillä ilman noukkapainoja ja nestetäyttöjä..
Ei oo kyllä kokeiltukaan vielä ilman lisäpainoja, mutta perstuntuma on sellanen, ettei pysy nokka maas, kun kolmisiipisellä Kongskildelläkin jo oli kevyt.
-
Ei oo kyllä kokeiltukaan vielä ilman lisäpainoja, mutta
***Tinppa ei taaskaan ymmärrä miksi tarttis kokeilla ilman lisäpainoja niitä fälttejä.
-
Ei oo kyllä kokeiltukaan vielä ilman lisäpainoja, mutta
***Tinppa ei taaskaan ymmärrä miksi tarttis kokeilla ilman lisäpainoja niitä fälttejä.
Nokun ei oo kutonen, ja valteemin keula on köykäänen sillon ku pitäs olla raskas ja päinvastoin. Kutosella ei tarttis kokeilla, kun ajaa vaan...
-
Ellei jousitus ole päällä,kyyti melkoista pomputtelua sopivassa maastossa/tiellä.
***Kysymys: Miksi etujousitus täytyy olla pois päältä???
Omassa teutsissa joko vikaa etujousituksessa tai sitten jonkin sortin ominaisuus että pakkaskelillä liikkeelle lähtiessä jousitus ei ole välttämättä päällä. Vilkuttaa jousituksen valoa käynnistäessä. Lieköhän muilla samaa "ominaisuutta"?
-
Omassa teutsissa joko vikaa etujousituksessa tai sitten jonkin sortin ominaisuus että pakkaskelillä liikkeelle lähtiessä jousitus ei ole välttämättä päällä. Vilkuttaa jousituksen valoa käynnistäessä. Lieköhän muilla samaa "ominaisuutta"?
[/quote]
Hep.Samaa tekee,mut mulla pääsääntöisesti kostealla ilmalla.Kuittaa vaa uujestaa päälle.Mulla viel lisäkatkaisija jousitukselle..
offtopiccia..Aikasta mukava kuormauskone kun ek-kahvan lisähyd.napeis pikavaihteet..
-
Ei oo kyllä kokeiltukaan vielä ilman lisäpainoja, mutta
***Tinppa ei taaskaan ymmärrä miksi tarttis kokeilla ilman lisäpainoja niitä fälttejä.
Nokun ei oo kutonen, ja valteemin keula on köykäänen sillon ku pitäs olla raskas ja päinvastoin. Kutosella ei tarttis kokeilla, kun ajaa vaan...
Sama juttu kuutosella. Nokkapainot aina vain.
-
Omassa teutsissa joko vikaa etujousituksessa tai sitten jonkin sortin ominaisuus että pakkaskelillä liikkeelle lähtiessä jousitus ei ole välttämättä päällä. Vilkuttaa jousituksen valoa käynnistäessä. Lieköhän muilla samaa "ominaisuutta"?
Massikasta löytyy sama ominaisuus. Aamulla kun laittaa koneen tulille niin toisinaan etujousitus ei ole päällä eikä merkkivalo pala, mutta eipä tuo haittaa kun sen saa napista toimimaan. :)
Jos merkkivalo masserissa vilkkuu niin etuakselilla on liikaa painoa, esim kauha täynnä mursketta, vilkuttaa aikansa ja pudottaa jousituksen pois pelistä.
-
Ei oo kyllä kokeiltukaan vielä ilman lisäpainoja, mutta
***Tinppa ei taaskaan ymmärrä miksi tarttis kokeilla ilman lisäpainoja niitä fälttejä.
Nokun ei oo kutonen, ja valteemin keula on köykäänen sillon ku pitäs olla raskas ja päinvastoin. Kutosella ei tarttis kokeilla, kun ajaa vaan...
Sama juttu kuutosella. Nokkapainot aina vain.
Mut sullon rautasiivet ja yks pari enemmän... muistaakseni. Painoo enempi, painopiste kauempana.
-
Joomut mää käytän silti etupainoja traktorissa aina paitti ruiskutuksessa.
-
Joomut mää käytän silti etupainoja traktorissa aina paitti ruiskutuksessa.
Vaikke sannoo, ku omis on kuormainet nokal. Ain o painoo tarpeeks.
-
tuota nestetäyttöä olen ajatellut, lähinnä taakse tosin, mutta olen tullut toisiin ajatuksiin kun yks urakoitsija kertoi tässä että nesteet lähti toisesta takasesta vuotamaan, sisuskumi rikki. Oli laittanna vasta syksyllä suolat ja nyt meni vituiks, rengasliikkeessä todettiin että se on voi voi. Tubeles on sisäpinnaltaan niin karhea ja sisuskumit toisaalta niin heikkoja että tämmöistä sattuu.
-
tuota nestetäyttöä olen ajatellut, lähinnä taakse tosin, mutta olen tullut toisiin ajatuksiin kun yks urakoitsija kertoi tässä että nesteet lähti toisesta takasesta vuotamaan, sisuskumi rikki. Oli laittanna vasta syksyllä suolat ja nyt meni vituiks, rengasliikkeessä todettiin että se on voi voi. Tubeles on sisäpinnaltaan niin karhea ja sisuskumit toisaalta niin heikkoja että tämmöistä sattuu.
Mei bii juusd äs tjuubtaip, vai mites se oli.