Ei asia ole näin mustavalkoinen. Maatalousmaata jää koko ajan rakentamisen ja teiden jalkoihin, kaupunkien ja taajamien reunamilla. Peltoa myös metsitetään, etenkin Itä-Suomessa. Tuet voidaan siirtää raiviopelloille, sitä mukaa kun peltoa poistuu muualta. Ainakin tätä silloin aikanaan selitettiin raivaamisen perusteeksi. Jossakin vaiheessa sitten huomattiin, että kokonaispeltoala siltikin oli nousemassa jopa sadallatuhannella hehtaarilla, ja näin ollen jo tukien piirissä olleiden peltojen tuista olisi tasaisesti pitänyt ottaa noin 5%, jotta raiviot olisivat päässeet täysien tukien piiriin. Tuon 5%:n puolustaminen on ehkä ollut tukipeltojen haltijoiden pikkumaisuutta.
Koska ansiotuloverotus on monessa suhteessa progressiivinen, mielestäni olisi voinut kokeilla sellaista ratkaisua, että raivioiden tuet olisikin verotettu suurimmilta tiloilta alkaen siten, että tilojen järjestys ei muuttuisi, mutta suurin tila luovuttaisi eniten tukiansa. Silloin vastakkain olisivatkin raivioeturiviläinen ja tukieturiviläinen.
Se itse asiassa olisi hercullisen mielenkiintoinen tilanne seurattavaksi, miten keskustelu olisi rakennemuutoksen huipulla käynyt tuonkaltaisten vastapuolien kesken ?
-SS-