Onko kokemuksia tai tietoja asiasta.

Voiko tommosen hakea, jos katsoo tarpeelliseksi ja toinen osapuoli ei sitä halua.
Onko jotain kokovaatimuksia lohkoilla tai itse järjestelyllä.
Voiko kunta ollla mukana.

Ei muuta kuin tarveselvitys hakuun, yhdessä jaossa on oltu ja nyt on toinen menossa.

Emoheikki himoaa naapurin vainioita? Vaihdossa antaisi jotain kivirämeitä....

Emoheikki himoaa naapurin vainioita? Vaihdossa antaisi jotain kivirämeitä....

Tänäänkin vaihtomaalta kiviä ajaneena, on se ihanaa... Huomenna loppuu kivien ajo toistaiseksi, loput pakettiauto kokoluokkaa tai sitten paikoitellen pienempää kivikarhulla kerättävää.

Tasan ei mee nallekarkit, ei, ennen olin uusjaon puolesta puhuja mutta nyt tiedän että varauksella suhtauduttava. Ellet ole juuri sellainen kaikesta valittaja, sitten pärjäät

Ijäsjässillä ei sitten ollut hyviä kavereita uskotuissa miehissä?
Mannaa ei riitä kaikille. Kai se piti olla alunpitäenkin selvää?

Ei ollu, ei oo uskottuja miehiä paljoa näkynyt Itse olen toimitsijana, joten yrittänyt pitää suht neutraalia ja tasapuolista linjaa Kolisee omaan nilkkaan, tietääpä miten toimittava kun seuraavan kerran jako jossa osallisena.

Tottapuhuen tää jako oli himppa hankala, maat todella eriarvoisia eli löytyi kaikenlaista, louhikoista parhaisiin mahdollisiin. Eikä jakoperiä lainkaan, hehtaariakaan ei kukaan myynyt jaolle kun pellon hinta alle kymppitonnin. Kauppaa kyllä on käyty isäntien kesken, mutta se ei helpota jakoinsinöörin työtä, joka todella paljon vartijana ja pitäisi olla lujana.

 Itselle oli tavoitteena että lohkokoko todellakin kasvaa, joten siitä joutuu maksamaan kun vaihtuvat maat oli pääosin täysin kivettömiä mutta pieniä ostotilkkuja koko tilan oston myötä. Kokonaisuutena viljely helpottuu, mutta millä hinnalla, onkin ihan erijuttu. 20 vuoden päästä ehkäpä tyytyväinen kun unohtuu nämä työt kivien ja kosteikkojen kanssa, näiden peltojen kasvaessa komeasti

Itse jakoprosessi oli tarpeellinen, veto-ojien kaivamisen kannalta ja lohkokoon suurentamiseski. Muuten ei olisi saatu kuivatusta paranemaan samalla tavoin, eikä isäntien keskinäisellä jaolla lohkoja samaan muottiin. Omalla kylällä tehty keskinäisiä vaihtoja, viime talvenakin, nämä ovat oikea tapa toimia. Samoin toimittu veto-ojien suhteen, joissa ei vastustajia ojan varressa, ojat helppo kaivaa auki porukan päätöksellä. Tulee halvaksi kaikille osapuolille ja toimii, vastustajat ehdi huomata tapahtunutta eivätkä näe edes laskua työstä

Emoheikki himoaa naapurin vainioita? Vaihdossa antaisi jotain kivirämeitä....

Tässä on vaan pari semmosta vanhaa patua, maajusseja ne ei ole ollu eläessään ....
Yhdessä alle kahden hehtaarin lohkossa, ne molemmat omistaa sellasen reippaan viisi metriä leveän ja kaksi sataa metriä pitkän siipaleen lohkon päästä päähän.
Sitten tie vielä sopivasti sitä vielä lohkoo.
Ja ovat sitten viimäsen päälle vaikeita tyyppejä ...
On joskus aikanaan joku tehnyt ihan järjettömän perinnönjaon.

On joskus aikanaan joku tehnyt ihan järjettömän perinnönjaon.

Onko niitä järkeviäkin aikanaan tehty..? 

Jyvitys näissä uussosialisointitapahtumissa on mielenkiintoista myös.
Joku kuiva kullas jossa edellisen omistajan aikana ei ole 30 vuoteen kasvanut yhtään mitään, ainakaan sitä mitä sinne on kylvetty, saattaa olla uudelle omistajalle niin hyvin jyvitettyä että säännöllisesti 5 tonnia ohraa työntävä, jaossa menetetty palsta, on saanut paaaljon huonomman jyväluvun.
Jyvittäjäthän ovat puolueettomia aina, ovathan?

Onko yllä oleva mutua vai löytyykö parempaa tietoa?

Se on sellainen homma että jaon aikana / pari jaon jälkeistä vuotta monella tuntuu että on hävinnyt jaossa, mutta 5-10v periodilla tilanne on niin että 95% on tyytyväisiä. Ei sillä niin väliä maalajien, ojituksen tai pienen kivisyyden suhteen sillä asiat yleensä paranee niin paljon jaossa. Tärkeintä on että lohkokoko ja etäisyys on kohtuullinen, muut perusasiat tulevatkin jaossa kuntoon.
Itse sivusta seurasin kun tappelivat kuka joutuu ottamaan "kylän surkeimmat loseikot", nyt niissä kohdin kasvaa kylän komeimmat viljat kun jaossa tuli perusasiat kuntoon.

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 31.07.12 - klo:16:43

Lainaus käyttäjältä: Joriseva Öntikka - 31.07.12 - klo:13:26

Jyvitys näissä uussosialisointitapahtumissa on mielenkiintoista myös.
Joku kuiva kullas jossa edellisen omistajan aikana ei ole 30 vuoteen kasvanut yhtään mitään, ainakaan sitä mitä sinne on kylvetty, saattaa olla uudelle omistajalle niin hyvin jyvitettyä että säännöllisesti 5 tonnia ohraa työntävä, jaossa menetetty palsta, on saanut paaaljon huonomman jyväluvun.
Jyvittäjäthän ovat puolueettomia aina, ovathan?

Onko yllä oleva mutua vai löytyykö parempaa tietoa?

Löytyy.
Enimmäkseen hävisin uusjaossa.
Ökyukot rules.
Maksut ei vastaa saavutettua hyötyä. Enkä ole ainut jolla näin kävi.
Pahimmissa tapauksissa joutui maksamaan siitä että tilanne huononi.

Mä sentään saan rehellisesti rahaa ja hieman enemmän peltoa, että saan heikompaa tilalle Jyvityksissä pitäisi olla rajumpi skaala, ei huono pelto voi olla 50-60% parhaasta mahdollisesta.
Mutta minkäs teet, liikaa löytyy niitä, joiden mielestä " tulee ne tuet huonollekin pellolle". Ne tuet on varmaan ikuisia,louhikosta kivet katoaa hetkessä ja upottavasta suosta tulee kivennäismaata??

JOS ja kun jossakin jakoa suunnitellaan, jyvitykseen raaka porrastus, varsinkin huonon pellon pitää olla oikeasti heikolla jyvällä. Sillä saadaan pelistä tasapuolista.
 

Naapurin kanssa vaihdettiin muutamia lohkoja vuos sitte. Molemmat pääs eroon huonoimmista lohkoistaan, joten voi olla tyytyväinen 

Naapurin kanssa vaihdettiin muutamia lohkoja vuos sitte. Molemmat pääs eroon huonoimmista lohkoistaan, joten voi olla tyytyväinen 

Miten meni käytännössä, jouduitteko maksamaan varainsiirtoverot? Itsellä ja naapurilla olisi järkevää vaihdella muutama lohko, mutta käsittääkseni menee aina varainsiirtovero molemmilta "käyvästä arvosta" vaikka vaihtaisi vain samankokoisia lohkoja keskenään?

Tilusvaihdossa ei mene varainsiirtoveroa, ei mene vaikka maksettaisiin rahana tasinkoakin. Myöskään kiinnityksiä ei joudu muuttamaan.
Suosittelen. Parin naapurin kanssa noita tehty.

Miten meni käytännössä, jouduitteko maksamaan varainsiirtoverot? Itsellä ja naapurilla olisi järkevää vaihdella muutama lohko, mutta käsittääkseni menee aina varainsiirtovero molemmilta "käyvästä arvosta" vaikka vaihtaisi vain samankokoisia lohkoja keskenään?

Varainsiirtovero menee molemmilta, mikäli erehdytte tekemään vaihtokaupan kaupanvahvistajan luona. Mutta tilusvaihtona kun tekee, niin silloin varainsiirtoveroa ei mene. Eikä lohkojenkaan ole pakko olla samankokoisia.

Tilusvaihtona tehtiin ja maanmittaustoimiston täti laski vaihdettavien lohkojen arvot alueen keskiarvojen mukaan. Tässä tapauksessa ainakin joudun maksamaan varainsiirtoveron, kun sain hyvitystä useamman tonnin.

Maanmittaustoimistossa tietenkin kesti yli vuos saada toimitus vireille niin ensimmäinen vuosi vuokrattiin pellot ristiin, niin saatiin pellot yhdistettyä jo ennen virallista tilusvaihtoa.