Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Solifer1 - 04.05.08 - klo:14:38
-
Jos noita karvanaamoja alkais kasvattaan niin saiskoon vasikoita ees rahallakaan. Mitähän lehmävasikat ja hiehot maksaa?? 11 ch ja si hiehoa ois jo kasassa. Oiskoon järkevää kasvatta vain yhtä rotua vai mahtuuko samalle laitumella ch,si,hg ja ab lehmät.?
-
Ei mitään järkeä laittaa kuluttamaan samaa laidunta. Kyseinen rotu sopii parhaiten kitukasvuiseen kivikkoiseen ja vesakkoiseen metsikköön. Kalliolle kukkulalle. Kelvolliselle laitumelle kannattaa laittaa simmentalia jos niitä vain saa, lihantuotantoon sopii myös charolainen mutta emoksi niitä ei kannata laittaa. :P
-
Jos noita karvanaamoja alkais kasvattaan niin saiskoon vasikoita ees rahallakaan. Mitähän lehmävasikat ja hiehot maksaa??
Kyllä vasikoita saa. Tänä keväänä syntyneitä löytyy vielä varattavaksi (ei tosin meillä, mutta joillain vielä lienee myymättä). Hintaskaala on 1200-1300 plus/miinus jotain + alv. Hintaan vaikuttaa laatu, sukutaulu ja se montako ostaa kerralla ja onko rahti perille jne.
Minulla ei ole tietoa menisikö Highland muiden kanssa samalla laitumella - todennäköisesti menisi. Tilaa pitää kuitenkin olla ja suljettu pihatto ei highlandille sovi lainkaan. Jos haalit tuollaisen sekoituksen eri emorotuja, niin mistä ajattelit isärodun? Minulle ei ainakaan avautunut ja selvinnyt mikä tuossa oikein olisi ideana ja mihin sillä pyrit.....
Pikaisesti sanoisin, että ei ole järkeä, mutta olisi mielenkiintoista saada tietää mikä on ideasi. Saatan jopa vaihtaa tätä pikaista mielipidettä, jos löytyy hyvä perustelu.
Lue pitkä ketju alempaa otsikolla "paras emorotu"
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=3153.0
Sieltä löytyy ehkä hiukan lisänäkökulmia.
-
Sellainen perustelu on että navetan rakentaminen näillä tuottajahinnoilla ei yksinkertasesti kiinnosta. Vanhassa navetassa vois loppukasvattaa ch ja si vasikat, nämä 11 hiehoa on jo kasvamassa joiden lisäksi sitten ajattelin ottaa higlandeja. Higlandit tulis sitten jyrkähköille jokivarsiniityille ja isommat rodut sitten oikein peltoaukeille. Jokivarsiniityt ei varmaan riittäis kun osaksi kesää, niinpä karjat voi joutua sekoittamaan. Hi sonni takais varmaan helpot poikimiset.
-
Sellainen perustelu on että navetan rakentaminen näillä tuottajahinnoilla ei yksinkertasesti kiinnosta. Higlandit tulis sitten jyrkähköille jokivarsiniityille Hi sonni takais varmaan helpot poikimiset.
No tuossa toki voisi olla järkeä. Ovathan angus ja hereford myös melko maastokelpoisia, mutta toki HC on ylivoimainen jyrkillä rinteillä. Siinä on vielä se etu, että emo on kevyt, joten maaperä ei jokivarren rinteillä pääse kulumaan niin paljon kuin raskaampien tallatessa. Rakentamiskulut ja toisaalta myös rehukulut noustessaan lisäävät Highlandin kilpailukykyä.
Mielenkiintoinen ajatus tuo HC sonnin käyttö. Poikimiset muilla roduilla olisivat varmasti helpompia. Toisaalta HC emolle ei voisi kuvitellakkaan isoja (mannermaisia) rotuja isäroduksi. Tiedän, että maailmalla, etenkin Skotlannissa käytetään Highlandia isärotuna risteytyskarjoissa, mutta Suomesta ei ole paljonkaan kokemusta - jokunen yksittäinen. Muualta tulleiden kokemusten perusteella voi sanoa, että poikimiset helpottuvat, vasikat ovat reippaita ja elinvoimaisia sekä emorodusta riippuen kasvu on hiukan nopeampi.
Ainoa asia mikä pitää ottaa huomioon on se, että mihin halutaan panostaa. Me Highland tuottajat tuomme esille pieniä kustannuksia, usein suoramyyntiä ja tietenkin hitaasti ruoholla kasvaneen lihan erinomaista laatua. Risteytyksillä taas pyritään nopeaan kasvuun ja kiertonopeuden kasvattamiseen. Kun valitsee roduksi Highlandin, niin kannattaa olla itsellä selkeä kuva mitä haluaa ja miten haluaa toimia. Se ei ole missään tapauksessa rotu kaikille ja kaikkiin olosuhteisiin, mutta kuvaamasi olosuhteet saattaisivat olla juuri tälläinen tilanne. Käy tutustumassa tiloihin ja heidän toimintaansa. Listaa vierailukohteista löytyy yhdistyksen sivuilta: www.highlandcattle.fi
-
Highland sopii hyvin maatiloille joilla on broilereita tai isäntäväellä varakkaat vanhemmat.
Tarvitaan joku kustantamaan kyseinen karvaturrien pito.
-
Highland sopii hyvin maatiloille joilla on broilereita tai isäntäväellä varakkaat vanhemmat.
Voihan rotu sopia tälläisissä tapauksissa ja monissa muissakin, muttei toki ihan kaikille ihmisille, eikä ihan kaikille tiloille.
Tarvitaan joku kustantamaan kyseinen karvaturrien pito.
Älä sure, kyllä ne ihan itse itsensä kustantaa - toki kansallisten ja EU-tukien suosiollisella avustuksella, kuten muillakin roduilla ;D
Ainoat naudat, jotka kustantavat itse itsensä taitavat löytyä eteläisestä amerikasta ja sielläkin auttaa orjan asemassa oleva (lähes ilmainen) työvoima :-[
-
Jokivarsilaitumelta ei saa mitään lisäarvoa highlandille mutta muille liharoduille laidun voi olla tosi hyvä. Ainakin muut rodut tuottavat kiloja ihan eri tavalla. Aika jyrkässä töyrässä tulee lihakarja toimeen. Tilanne on toki aivan toinen jos saat laadulle jostakin oikean hinnan. Silloin kannattaa satsata highlandiin ja vaikka ruokkia hyvällä laitumellakin. Jos teurashinnoittelu on samalla viivalla muiden rotujen kanssa niin unohda. :P
-
muut rodut tuottavat kiloja ihan eri tavalla.
Mistäs muuten tälläiset tilastot on saatu? Vuodenpainot on vasta osa totuudesta - teurastamolla roikkuessaan ruhot painavat saman ja HC:n teuras% on todella korkealla tasolla. Vähän rasvaa näet. Toki tuon saman painon saamiseen tarvitaan enemmän aikaa, mutta kiloissa mitattuna lopputulos onkin mielenkiintoinen. Valitettavasti tästä ei ole tilastoja olemassa, kun ne joilla on eivät niitä anna...
Tilanne on toki aivan toinen jos saat laadulle jostakin oikean hinnan. Silloin kannattaa satsata highlandiin ja vaikka ruokkia hyvällä laitumellakin.
Samaa mieltä.
Jos teurashinnoittelu on samalla viivalla muiden rotujen kanssa niin unohda. :P
Highland ei ole parhaimmillaan bulkkijauhelihan raaka-aineena. Onhan asia toki näin.
-
Ostin talvella HL-lihaa ja tykkäsin siitä niin että nyt on iso tilaus sisässä ja taas pian päästään herkuttelemaan.On siinä erikoinen maku ja vähärasvaista.Lisää tälläistä lihaa niin maailma pelastuu ;D
-
*** Sotkeudumpa vielä kerran tänne "karvaturri" ketjuun
Mistäs muuten tälläiset tilastot on saatu? Vuodenpainot on vasta osa totuudesta - teurastamolla roikkuessaan ruhot painavat saman ja HC:n teuras% on todella korkealla tasolla. Vähän rasvaa näet. Toki tuon saman painon saamiseen tarvitaan enemmän aikaa, mutta kiloissa mitattuna lopputulos onkin mielenkiintoinen. Valitettavasti tästä ei ole tilastoja olemassa, kun ne joilla on eivät niitä anna...
*** Painot, luokat ja rasva samaa tasoa kuin Ay, kasvatusaika n.1-1,5v pitempi (ilman väkirehua).
Silloin kannattaa satsata highlandiin ja vaikka ruokkia hyvällä laitumellakin.
*** Ja kokea yhden ihmeen lisää, HC ja nelosen rasva.
-
*** Painot, luokat ja rasva samaa tasoa kuin Ay, kasvatusaika n.1-1,5v pitempi (ilman väkirehua).
*** Ja kokea yhden ihmeen lisää, HC ja nelosen rasva.
Viimeisin teuras, jonka hain oli teuraspainoltaan hiukan yli 400 kg ja myytävää lihaa saatiin hiukan alle 300 kg, joten teurasprosentti oli noin 70. Teurastamon isäntä kiitteli hyvää lihasaantoa rasvattomuuden ansiosta. Muutenkin teuraspainot ovat olleet tuon 400 kg:n päälle, mutta mielenkiintoisia eroja on ollut fileiden ja paistien saannossa. Toki eroja on varmasti leikkaajillakin, mutta eroja lienee myös ruhoissa. Joissain on tullut enemmän fileitä ja toisilla taas painotus on ollut paisteissa.
Kokouksissa kun olen monen kanssa keskustellut, niin yleisesti puhutaan hyvin pienistä rasvoista, mutta yhden tapauksen kuulin (valitettavasti en osaa yhdistää nimeä ja kasvoja - meitä oli niin paljon paikalla) tänä keväänä, että ruho oli ollut rasvainen. Tuon henkilön kanssa pohdimme syytä ja ilmeisesti oli niin, että laidun oli ollut huippuhyvä - liian hyvä ???. Mitenkään yleinen asia, saati ongelma tämä ei kuitenkaan ole. Ja jos muuten vihreän laitumen ansiosta rasva olisi korkea, niin iloinen asia tässä on se, että rasva olisi koostumukseltaan erinomaista. Ruohon ansiosta rasvan omega 3 ja omega 6 pitoisuudet ovat ihmiselle erinomaisen terveellisessä suhteessa. Kuin lohella! Jenkkilässä varsinkin tämä on ongelma kun siellä eläimet kasvatetaan yleisesti maissilla, joka tekee rasvahappokoostumukselle todella hallaa.
No, jokatapauksessa tälläisellä pienimuotoisella tilamyynnillä on highlandin suhteen vain yksi todellinen ongelma - mistä saisi lisää teuraita..... Nytkin pakastimen pohja häämöttää ja on tosi noloa myydä "eioota" näin grillikauden kynnyksellä. Jauhelihoja myöden lähes kaikki on myyty ja uutta tulee vasta kesäkuun puolella. Hiukan löytyy nakkia ja etuselkää, mutta eipä niillä voi juurikaan hehkuttaa laajaa valikoimaa :-[
Kuten tälläkin palstalla olen kirjoittanut, niin kaikille tämä ei sovi, mutta joillekin tiloille tälläinen toiminta voi olla mahdollisuus yhdistää pienimuotoinen maatalous ja taloudellinen kannattavuus.
-
No, jokatapauksessa tälläisellä pienimuotoisella tilamyynnillä on highlandin suhteen vain yksi todellinen ongelma - mistä saisi lisää teuraita..... Nytkin pakastimen pohja häämöttää ja on tosi noloa myydä "eioota" näin grillikauden kynnyksellä. Jauhelihoja myöden lähes kaikki on myyty ja uutta tulee vasta kesäkuun puolella. Hiukan löytyy nakkia ja etuselkää, mutta eipä niillä voi juurikaan hehkuttaa laajaa valikoimaa :-[
Kuten tälläkin palstalla olen kirjoittanut, niin kaikille tämä ei sovi, mutta joillekin tiloille tälläinen toiminta voi olla mahdollisuus yhdistää pienimuotoinen maatalous ja taloudellinen kannattavuus.
[/quote]
Missä haarukassa kilohinta? Mitä maksaa parhaat fileet yleensä? Pitkätkö varausajat? :P
-
Missä haarukassa kilohinta? Mitä maksaa parhaat fileet yleensä? Pitkätkö varausajat? :P
Yhdistyksen jäsenillä ei ole mitään "hintakartellia", mutta jonkinlaisen kuvan saat jos käyt yhdistyksen jäsenien kotisivujen tilamyyntiosioissa katsomassa. En nyt viitsi täällä pistää suoraa linkkiä...
Meillä haarukka on 7,20 - 35 e/kg ostoerän koosta ja palasta riippuen. Meidän alueella ei ole ehkä mahdollisuutta aivan niin korkeisiin hintoihin kuin isojen kaupunkien kupeessa asuvilla kollegoilla. Hiukan olisi kuitenkin tarkoitus nostaa hintoja yleisen hintakehityksen ja kustannusten nousun mukaisesti. Viljan/väkirehun hinta ei meitä vähääkään kosketa, mutta muutkin kustannukset ovat toki nousseet.
Fileillä tilanne on se, että ne on käytännössä varattu kun eläin vielä märehtii. Paistipaloja saa sitten hiukan pidempään kun lihalasti on tuotu kotiin. Sellaisen hauskan ilmiön olen huomannut, että lihat loppuvat käytännössä hintajärjestyksessä. Halvimmat palat myydään viimeiseksi. Uskoisin tämän johtuvan siitä, että ihmiset eivät välttämättä tiedä mitä esim. etuselästä voi tehdä. Tilamyynti siis vaatii myös omaa perehtymistä ruuanlaittoon ja resepteihin, jolloin voi antaa vinkkejä ja neuvoja eri ruhonosien käyttöön. Pääasiallisina myyntiargumentteina on pelkällä korsirehulla kasvatus, joka maistuu lihassa ripauksena riistalihan vivahdetta - kuin hirven ja naudan puolivälistä, vapaa laiduntaminen, korkealaatuinen lihan käsittely/jalostus, jalosteiden lisäaineettomuus ja se, ettei kokolihaa ole "pilattu" kaikenmaailman valmismarinadeilla.
Työtä kaikki tälläinen vaatii, mutta toisaalta kuluttajien kanssa toimiminen on ihan hauskaakin. Meillä ei ole aikaisempaa kokemusta alalta ole, joten emme tiedä mitään siitä vaihtoehdosta, jossa isolla A-kirjaimella varustettu auto kaartaa pihaan. Tämä on meidän tapa toimia ja siihen edustamamme rotu sopii oikein hyvin.
-
Kiitos tiedosta. Ei parhaista osista 35€ ainakaan liikaa ole. Jos jollekin on niin suosittelen ravintolan stressilehmän lapapaistista leikattua filettä. Ainahan suomessa on kysyntä painottunut arvokkaimpiin osiin.
Entä se teuraan kilohinta, mitä haarukkaa voi tuottaja joenvarsilemmikeistään pyytää? :P
Niin siitä etuselästä jonka hinta siis voi olla kai sitä 7€:n luokkaa, siitä pitää minun mielestä tehdä lihapullia.
-
Entä se teuraan kilohinta, mitä haarukkaa voi tuottaja joenvarsilemmikeistään pyytää? :P
Niin siitä etuselästä jonka hinta siis voi olla kai sitä 7€:n luokkaa, siitä pitää minun mielestä tehdä lihapullia.
Aika monet myyvät lihansa itse (ainakin yhdistyksen jäsenistä joita tunnen), joten mitään selvää markkinahintaa ei ole muodostunut. Itse olemme ostaneet koko ruhon siten, että tuottaja on maksanut/hoitanut kuljetuksen teurastamolle, teurastuksen, leikkauksen ja pakkauksen. Me olemme sitten hakeneet lihat valmiina ja myyneet ne eteenpäin. Tarkoituksenamme on luoda ja pohjustaa jo markkinoita, kunnes ensimmäiset omat kasvatit tulevat myyntiin. Voi olla, että ostamme hiukan täydennystä jatkossakin, koska meidän sonnipojat tuskin kattavat kysyntää.
Kasvattajalle jää kuitenkin selvästi parempi hinta kuin jos myisi bulkkilihana isolle teurastamolle. Tämä kompensoinee tehokkaasti pidempää kasvatusaikaa. Meillä olisi tällä hetkellä menekkiä selvästi suuremmillekin määrille, mutta teuraita ei niin vain löydykään.
Alin hinta muuten kuuluu jauhelihalle, jota tulee muutenkin, vaikkei etuselkää jauhelihaksi jauhaisikaan. Osa tästä leikkolihasta jalostetaan grillimakkaraksi ja nakeiksi. Tälläisessä pienimittakaavaisessa touhussa on aika helppo neuvotella teurastamon/leikkaajan kanssa millaista painotusta kulloinkin haluaa kokolihan/jauhelihan/makkaran raaka-aineen kesken. Normaalisti tiedetään jo pyytää arvopalat asiakkaiden haluamiin painoihin leikattuna.
Sisäfileestä toki saisi myydessä enemmänkin. Sitä ei kuitenkaan yhdestä eläimestä mahdottomia määriä saa, niin sillä ei kannattavuuteen ole juurikaan vaikutusta "antaako sen ilman vai myykö viidelläkympillä kilo". Olemme pitäneet sen hinnan kohtuullisena, koska se tavallaan antaa asiakkaalle hintamielikuvaa koko toiminnasta ja kuten sanoin, niin täällä ei ole mahdollista päästä aivan niin hyviin hintoihin kuin isojen kaupunkien kupeessa.
-
Sellainen perustelu on että navetan rakentaminen näillä tuottajahinnoilla ei yksinkertasesti kiinnosta. Higlandit tulis sitten jyrkähköille jokivarsiniityille Hi sonni takais varmaan helpot poikimiset.
No tuossa toki voisi olla järkeä. Ovathan angus ja hereford myös melko maastokelpoisia, mutta toki HC on ylivoimainen jyrkillä rinteillä. Siinä on vielä se etu, että emo on kevyt, joten maaperä ei jokivarren rinteillä pääse kulumaan niin paljon kuin raskaampien tallatessa. Rakentamiskulut ja toisaalta myös rehukulut noustessaan lisäävät Highlandin kilpailukykyä.
Mielenkiintoinen ajatus tuo HC sonnin käyttö. Poikimiset muilla roduilla olisivat varmasti helpompia. Toisaalta HC emolle ei voisi kuvitellakkaan isoja (mannermaisia) rotuja isäroduksi. Tiedän, että maailmalla, etenkin Skotlannissa käytetään Highlandia isärotuna risteytyskarjoissa, mutta Suomesta ei ole paljonkaan kokemusta - jokunen yksittäinen. Muualta tulleiden kokemusten perusteella voi sanoa, että poikimiset helpottuvat, vasikat ovat reippaita ja elinvoimaisia sekä emorodusta riippuen kasvu on hiukan nopeampi.
Ainoa asia mikä pitää ottaa huomioon on se, että mihin halutaan panostaa. Me Highland tuottajat tuomme esille pieniä kustannuksia, usein suoramyyntiä ja tietenkin hitaasti ruoholla kasvaneen lihan erinomaista laatua. Risteytyksillä taas pyritään nopeaan kasvuun ja kiertonopeuden kasvattamiseen. Kun valitsee roduksi Highlandin, niin kannattaa olla itsellä selkeä kuva mitä haluaa ja miten haluaa toimia. Se ei ole missään tapauksessa rotu kaikille ja kaikkiin olosuhteisiin, mutta kuvaamasi olosuhteet saattaisivat olla juuri tälläinen tilanne. Käy tutustumassa tiloihin ja heidän toimintaansa. Listaa vierailukohteista löytyy yhdistyksen sivuilta: www.highlandcattle.fi
Joo, mielestäni tuossa voi olla hyvinkin järkeä, osa emoista ylämaalaisia, jotka pärjää ulkona ja huonoilla laitumilla, siitossonnina jokin muu rotu, niin vasikat kasvaa nopeammin ja isommaksi.
Ehkä parhaiten HC:lle sopisi sonniksi kumminkin Aberdeen Angnus, sillä on helpot synnytykset ja kun HC emo on kumminkin aika pieni, niin vasikka ei saisi olla liian iso.
Säästät sen uuden navetan verran rahaa, eli aika paljon ...