Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 31.10.17 - klo:20:40

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 31.10.17 - klo:08:03

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 31.10.17 - klo:07:01

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 30.10.17 - klo:18:08

No otetaan esimerrki. Asutus laki sodan jälkeen määräsi "Tila josta lohkotaan ei saa jäädä pienemmäksi kuin siitä muodostettavat tilat" Keski-suomessa eräs 2500 hehtaarin kartano pilkottiin, niin että lopulta sen pinta-ala oli enää 250 hehtaaria. Tämäkö ei ole pirstomista. DSama kansalaissodan jälkeen muodostetut torpat. Sitä ennen sarkajaot ja isojaot. Onko muualla samalaisia pirstomisia harastettu?

On varmaan tuohon aikaan ollut vähän pakko toteuttaa tuollaiset järjestelyt vaikkei siinä välttämättä järkeä nyt ajatellen ole ollutkaan. Silloin ei sitä työtä ja toimeentuloa ole ollut muualta saatavissa toisin kuin nyt. Palkkatöissä juostaan 11kk ja sitten se kesäloma kuukausi ja vapaa päivät käytetään sen perintötilan romujen ja peltotilkkujen kanssa. Varmasti vaimo ja lapset tykkäisi jos isäntä olisi joskus kotonakin ja pomo tykkäisi jos se alainen olisi 100% työssä eikä torkkuisi jossain nurkassa kun on yön painanut niitä tilan töitä.

En mä kiistäkkään tilojen jakamisen vältämättömyyttä. Kun nyt tutkii ja miettii tuotantoa Suomessa ja muualla, nyt ja ennen. Verraten tilakokojen kehitykseen, niin olemme ainakin 100 vuotta jäljessä. Kaiken lisäksi koko ajan jäämme enemmän ja enemmän! Miten me kohta pärjätään maataloudessa mitenkään muulle maailmalle kun Saksassakin vedetään 20 tonnin hehtaari satoja vehnästä. Täällä pästään hikiseen 4 tonniin!

ja liian nopeasti kasvaneet tilat näyttäisivät olevan suurimmissa vaikeuksissa.... kriisitukia ja nyt tänä vuonna huonoissa korjuukeleissä jäi satoa peltoon ehkä enempi? Investointien kanssa samanlaista ongelmaa, tehdään uutta vaikka vanhakaan ei ole itseään maksanut. Yleensä rakennuskanta jää ilman käyttöä, kun pellot myydään. Rakennemuutos maksaa ja vaatii aikaa.

Satotasoista ei voi yleistystä tehdä tilakoon mukaan, lähinnä yrittämisen taso on isoilla tiloilla ymmärrettävästi suurempi. Monella pienellä tilalla tehokkuus ja yksikkökohtainen kannattavuus on ihan kelvollista ja tilan työt tehdään huolellisesti.

Periaatteessa koko kriisi ongelma on luomalla luotu. vuoteen 95 asti ei saanut tehdä kuin 20 lehmän navetoita. Tai no sai omalla rahalla ja siihen ei saanut sitten rahoitusta. Nyt pitää tehdä jo heti 2-4 robon navetta että saat paperilla näyttämään kauniilta vaikka toteutuksen riskit oikeasti on suuret loikatessa 20 lehmän puuhalasta 200 lehmään.

No mitenkäs se markkinatalous ?  Lainaus t2 kommentista; "Minkäs sille mahtaa jos maidontuottajat on niin fiksuja että omistavat jalostavan teolisuuden. Eli kuuluu kaikki markkinatalouteen."

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 01.11.17 - klo:09:38

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 31.10.17 - klo:20:40

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 31.10.17 - klo:08:03

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 31.10.17 - klo:07:01

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 30.10.17 - klo:18:08

No otetaan esimerrki. Asutus laki sodan jälkeen määräsi "Tila josta lohkotaan ei saa jäädä pienemmäksi kuin siitä muodostettavat tilat" Keski-suomessa eräs 2500 hehtaarin kartano pilkottiin, niin että lopulta sen pinta-ala oli enää 250 hehtaaria. Tämäkö ei ole pirstomista. DSama kansalaissodan jälkeen muodostetut torpat. Sitä ennen sarkajaot ja isojaot. Onko muualla samalaisia pirstomisia harastettu?

On varmaan tuohon aikaan ollut vähän pakko toteuttaa tuollaiset järjestelyt vaikkei siinä välttämättä järkeä nyt ajatellen ole ollutkaan. Silloin ei sitä työtä ja toimeentuloa ole ollut muualta saatavissa toisin kuin nyt. Palkkatöissä juostaan 11kk ja sitten se kesäloma kuukausi ja vapaa päivät käytetään sen perintötilan romujen ja peltotilkkujen kanssa. Varmasti vaimo ja lapset tykkäisi jos isäntä olisi joskus kotonakin ja pomo tykkäisi jos se alainen olisi 100% työssä eikä torkkuisi jossain nurkassa kun on yön painanut niitä tilan töitä.

En mä kiistäkkään tilojen jakamisen vältämättömyyttä. Kun nyt tutkii ja miettii tuotantoa Suomessa ja muualla, nyt ja ennen. Verraten tilakokojen kehitykseen, niin olemme ainakin 100 vuotta jäljessä. Kaiken lisäksi koko ajan jäämme enemmän ja enemmän! Miten me kohta pärjätään maataloudessa mitenkään muulle maailmalle kun Saksassakin vedetään 20 tonnin hehtaari satoja vehnästä. Täällä pästään hikiseen 4 tonniin!

ja liian nopeasti kasvaneet tilat näyttäisivät olevan suurimmissa vaikeuksissa.... kriisitukia ja nyt tänä vuonna huonoissa korjuukeleissä jäi satoa peltoon ehkä enempi? Investointien kanssa samanlaista ongelmaa, tehdään uutta vaikka vanhakaan ei ole itseään maksanut. Yleensä rakennuskanta jää ilman käyttöä, kun pellot myydään. Rakennemuutos maksaa ja vaatii aikaa.

Satotasoista ei voi yleistystä tehdä tilakoon mukaan, lähinnä yrittämisen taso on isoilla tiloilla ymmärrettävästi suurempi. Monella pienellä tilalla tehokkuus ja yksikkökohtainen kannattavuus on ihan kelvollista ja tilan työt tehdään huolellisesti.

Periaatteessa koko kriisi ongelma on luomalla luotu. vuoteen 95 asti ei saanut tehdä kuin 20 lehmän navetoita. Tai no sai omalla rahalla ja siihen ei saanut sitten rahoitusta. Nyt pitää tehdä jo heti 2-4 robon navetta että saat paperilla näyttämään kauniilta vaikka toteutuksen riskit oikeasti on suuret loikatessa 20 lehmän puuhalasta 200 lehmään.

No mitenkäs se markkinatalous ?  Lainaus t2 kommentista; "Minkäs sille mahtaa jos maidontuottajat on niin fiksuja että omistavat jalostavan teolisuuden. Eli kuuluu kaikki markkinatalouteen."

Niin eli tukipolitiikka jarrutti rakenne kehitystä. Mikä esti 60 luvulta lähtien rakenne muutoksen ja tila koon kasvun. Meillä muuten on rakennettu OMALLA rahalla tuo 40 lehmän puuhala. Olimme siihen aikaan niin ISO tila ettei tar***** valtion ALMUJA!

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 31.10.17 - klo:08:03

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 31.10.17 - klo:07:01

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 30.10.17 - klo:18:08

No otetaan esimerrki. Asutus laki sodan jälkeen määräsi "Tila josta lohkotaan ei saa jäädä pienemmäksi kuin siitä muodostettavat tilat" Keski-suomessa eräs 2500 hehtaarin kartano pilkottiin, niin että lopulta sen pinta-ala oli enää 250 hehtaaria. Tämäkö ei ole pirstomista. DSama kansalaissodan jälkeen muodostetut torpat. Sitä ennen sarkajaot ja isojaot. Onko muualla samalaisia pirstomisia harastettu?

On varmaan tuohon aikaan ollut vähän pakko toteuttaa tuollaiset järjestelyt vaikkei siinä välttämättä järkeä nyt ajatellen ole ollutkaan. Silloin ei sitä työtä ja toimeentuloa ole ollut muualta saatavissa toisin kuin nyt. Palkkatöissä juostaan 11kk ja sitten se kesäloma kuukausi ja vapaa päivät käytetään sen perintötilan romujen ja peltotilkkujen kanssa. Varmasti vaimo ja lapset tykkäisi jos isäntä olisi joskus kotonakin ja pomo tykkäisi jos se alainen olisi 100% työssä eikä torkkuisi jossain nurkassa kun on yön painanut niitä tilan töitä.

En mä kiistäkkään tilojen jakamisen vältämättömyyttä. Kun nyt tutkii ja miettii tuotantoa Suomessa ja muualla, nyt ja ennen. Verraten tilakokojen kehitykseen, niin olemme ainakin 100 vuotta jäljessä. Kaiken lisäksi koko ajan jäämme enemmän ja enemmän! Miten me kohta pärjätään maataloudessa mitenkään muulle maailmalle kun Saksassakin vedetään 20 tonnin hehtaari satoja vehnästä. Täällä pästään hikiseen 4 tonniin!

ja liian nopeasti kasvaneet tilat näyttäisivät olevan suurimmissa vaikeuksissa.... kriisitukia ja nyt tänä vuonna huonoissa korjuukeleissä jäi satoa peltoon ehkä enempi? Investointien kanssa samanlaista ongelmaa, tehdään uutta vaikka vanhakaan ei ole itseään maksanut. Yleensä rakennuskanta jää ilman käyttöä, kun pellot myydään. Rakennemuutos maksaa ja vaatii aikaa.

Satotasoista ei voi yleistystä tehdä tilakoon mukaan, lähinnä yrittämisen taso on isoilla tiloilla ymmärrettävästi suurempi. Monella pienellä tilalla tehokkuus ja yksikkökohtainen kannattavuus on ihan kelvollista ja tilan työt tehdään huolellisesti.

Samaa mieltä, monilla vaan tuntuu nykypäivänä olevan tyylinä paljon lisää pinta-alaa ja äkkiä. Ja mitä olen nyt sivusta seurannut tälläistä kiirelaajentajaa, pinta-ala on moninkertaistunut alusta ja puheissa ollaan isoa isäntää...todellisuus on sitä että ympäri pitäjää ajellaan kaikkien vuokrattujen kuraprunnien perässä ja mistään ei meinaa jäädä mitään käteen, urakoidaan muille yötämyöten että saadaan edes jostain rahaa ja omat pellot jää hoitamatta. Pidemmänpäälle tuo ei voi tehdä pelloille eikä isännälle hyvää.

Tilakoko ei kyllä vaikuta siihen satosasoon juurikaan, se jyvä kun ei tiedä millaisilla koneilla sitä käsitellään. Enemmän ratkaisee isännän otteet ja se missä kunnossa maa on. Eikä sekään mielestäni siihen yrittämiseen vaikuta ainakaan negatiivisesti jos on osa-aikajussi, siinä on jotain mihin suhteuttaa asioita kun saa tuloja myös maatalouden ulkopuolelta.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 31.10.17 - klo:20:40

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 31.10.17 - klo:08:03

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 31.10.17 - klo:07:01

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 30.10.17 - klo:18:08

No otetaan esimerrki. Asutus laki sodan jälkeen määräsi "Tila josta lohkotaan ei saa jäädä pienemmäksi kuin siitä muodostettavat tilat" Keski-suomessa eräs 2500 hehtaarin kartano pilkottiin, niin että lopulta sen pinta-ala oli enää 250 hehtaaria. Tämäkö ei ole pirstomista. DSama kansalaissodan jälkeen muodostetut torpat. Sitä ennen sarkajaot ja isojaot. Onko muualla samalaisia pirstomisia harastettu?

On varmaan tuohon aikaan ollut vähän pakko toteuttaa tuollaiset järjestelyt vaikkei siinä välttämättä järkeä nyt ajatellen ole ollutkaan. Silloin ei sitä työtä ja toimeentuloa ole ollut muualta saatavissa toisin kuin nyt. Palkkatöissä juostaan 11kk ja sitten se kesäloma kuukausi ja vapaa päivät käytetään sen perintötilan romujen ja peltotilkkujen kanssa. Varmasti vaimo ja lapset tykkäisi jos isäntä olisi joskus kotonakin ja pomo tykkäisi jos se alainen olisi 100% työssä eikä torkkuisi jossain nurkassa kun on yön painanut niitä tilan töitä.

En mä kiistäkkään tilojen jakamisen vältämättömyyttä. Kun nyt tutkii ja miettii tuotantoa Suomessa ja muualla, nyt ja ennen. Verraten tilakokojen kehitykseen, niin olemme ainakin 100 vuotta jäljessä. Kaiken lisäksi koko ajan jäämme enemmän ja enemmän! Miten me kohta pärjätään maataloudessa mitenkään muulle maailmalle kun Saksassakin vedetään 20 tonnin hehtaari satoja vehnästä. Täällä pästään hikiseen 4 tonniin!

ja liian nopeasti kasvaneet tilat näyttäisivät olevan suurimmissa vaikeuksissa.... kriisitukia ja nyt tänä vuonna huonoissa korjuukeleissä jäi satoa peltoon ehkä enempi? Investointien kanssa samanlaista ongelmaa, tehdään uutta vaikka vanhakaan ei ole itseään maksanut. Yleensä rakennuskanta jää ilman käyttöä, kun pellot myydään. Rakennemuutos maksaa ja vaatii aikaa.

Satotasoista ei voi yleistystä tehdä tilakoon mukaan, lähinnä yrittämisen taso on isoilla tiloilla ymmärrettävästi suurempi. Monella pienellä tilalla tehokkuus ja yksikkökohtainen kannattavuus on ihan kelvollista ja tilan työt tehdään huolellisesti.

Samaa mieltä, monilla vaan tuntuu nykypäivänä olevan tyylinä paljon lisää pinta-alaa ja äkkiä. Ja mitä olen nyt sivusta seurannut tälläistä kiirelaajentajaa, pinta-ala on moninkertaistunut alusta ja puheissa ollaan isoa isäntää...todellisuus on sitä että ympäri pitäjää ajellaan kaikkien vuokrattujen kuraprunnien perässä ja mistään ei meinaa jäädä mitään käteen, urakoidaan muille yötämyöten että saadaan edes jostain rahaa ja omat pellot jää hoitamatta. Pidemmänpäälle tuo ei voi tehdä pelloille eikä isännälle hyvää.

Tilakoko ei kyllä vaikuta siihen satosasoon juurikaan, se jyvä kun ei tiedä millaisilla koneilla sitä käsitellään. Enemmän ratkaisee isännän otteet ja se missä kunnossa maa on. Eikä sekään mielestäni siihen yrittämiseen vaikuta ainakaan negatiivisesti jos on osa-aikajussi, siinä on jotain mihin suhteuttaa asioita kun saa tuloja myös maatalouden ulkopuolelta.

Rakennemuutoksesta saattiin aikaan hallitsematon. Kukaan ei tahdo rahoittaa sitä hallittua rakenne muutosta. Eri alueilla Suomessa tahtoo olla eri kanta rahoitetaanko vai ei.

Vieläkinkö on se ISON TILAN OMALLA RAHALLA rakennettu 40 lehmän puuhala.

Muut menee oikeelta ja vasemmalta ohi.

Joku tarttis saada maksamaan, kun t2 oikein tuottaa.

USA:ssa seitsemän eniten maitoa tuottavan osavaltion lypsykarjatilojen keskilehmäluku on 740, tuottavat 60000 miljoonaa litraa.

Suomessa vastaava luku lienee 2300 miljoonaa litraa, keskilehmäluvulla 40 tai sinne suuntaan. Suomen uusimmat ns. "tehoyksiköt", 250-700 lypsylehmää,  jäävät vieläkin kooltaan pienemmäksi kuin kuin maidon massatuotannossa.

Kelpaa siinä suomalaisen tehotuottajan nostella jalkojansa ja uhitella ampuvansa kaikki pientuottajat kuopan reunalle.

-SS-

USA:ssa seitsemän eniten maitoa tuottavan osavaltion lypsykarjatilojen keskilehmäluku on 740, tuottavat 60000 miljoonaa litraa.

Suomessa vastaava luku lienee 2300 miljoonaa litraa, keskilehmäluvulla 40 tai sinne suuntaan. Suomen uusimmat ns. "tehoyksiköt", 250-700 lypsylehmää,  jäävät vieläkin kooltaan pienemmäksi kuin kuin maidon massatuotannossa.

Kelpaa siinä suomalaisen tehotuottajan nostella jalkojansa ja uhitella ampuvansa kaikki pientuottajat kuopan reunalle.

-SS-

Tätähän olen yrittänyt tuoda esille. Meillä tuotantokustannus luokkaa 35 senttiä litra. USASSA 29 senttiä. Virossa 21 senttiä. Tilakokoa on pakko kasvattaa tai maatalous loppuu Suomesta tällä tahdilla.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.11.17 - klo:12:15

USA:ssa seitsemän eniten maitoa tuottavan osavaltion lypsykarjatilojen keskilehmäluku on 740, tuottavat 60000 miljoonaa litraa.

Suomessa vastaava luku lienee 2300 miljoonaa litraa, keskilehmäluvulla 40 tai sinne suuntaan. Suomen uusimmat ns. "tehoyksiköt", 250-700 lypsylehmää,  jäävät vieläkin kooltaan pienemmäksi kuin kuin maidon massatuotannossa.

Kelpaa siinä suomalaisen tehotuottajan nostella jalkojansa ja uhitella ampuvansa kaikki pientuottajat kuopan reunalle.

-SS-

Tätähän olen yrittänyt tuoda esille. Meillä tuotantokustannus luokkaa 35 senttiä litra. USASSA 29 senttiä. Virossa 21 senttiä. Tilakokoa on pakko kasvattaa tai maatalous loppuu Suomesta tällä tahdilla.

Sinustahan on sitten syytä aloittaa vähentäminen, kaksikymmentä entisen isontalon 40 lehmän karjaa, niin johan on 800 lehmän yksikkö, joka voisi olla lähempänä Idaholaisen keskimääräisen tilan kokoa.

Ei muutaman hehtaarin pikkupalstoista ole 10000 ha:n tehotilan lähtökohdaksi, tarvitsee jo 500 ha:n pikkutiloja kasvaakseen.

-SS-

Joo kyllä lähesmelkein kajahtanut raivoaminen siitä, että joku ei vapaaehtoisesti anna maata tukimyllyksi "tehoviljelijälle" , on Suomen olosuhteissa melko kaukaa haettu ajatus.

Laitanpa tässä Suomen maidontuotannon ykköstykin, Kiuruveden tyypillisen satelliittikuvan noin 250 ha alueesta:



Sitten harvaanasutun Wisconsinin yhden pienehkön perhetilan ympäristö:



Tämä pienehkö amerikkalainen perhetila on myös Youtubessa, "How Farms Work" . Kusterin perhe viljelee noin 1000 eekkeriä, on entinen lypsykarjatila, nyt päätilan omistaja-isä käy akkutehtaassa töissä, pojat Travis ja Ryan ovat siinä omilla vuokrapalstoillaan, Travisin puoliso käy tehtaassa töissä, Ryan tekee kaikkea keikkaa maatalousalalla, tekevät yksillä koneilla työt. Maissia ja soijapapua, sekä heinää vasikankasvattamoon. Elämä ei ole todellakaan suureellista, vaikka Suomessa 500 ha:n tila on jo olevinaan hyvinkin suuri, tuolla koneet ovat yllättävän iäkkäitä, puimuri lähes 30-vuotias, uusin traktori on viisivuotias, seuraavaksi uusin 20-vuotias.

How Farms Work Youtube-kanava

-SS-

Jos ei tilakokoa pysty kasvattamaan peltoa ostamalla sopivaan hintaan, on syytä päästää irti laajennus kiimasta. Vuokraaminenkin on vähä ittellensä *****iluu. Hulluja vuokria maksetaan ja ollaan niin  olevinaan ja ihan kun olis kiukkusia kun viljelen. Velkasaneerauksien kautta vaan uutta broileritallia pystyyn sellasta se on rakennemuutos suomessa.Ei tällästä suomea ja usa:ta voi verrata mitenkään järkevästi.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.11.17 - klo:12:15

USA:ssa seitsemän eniten maitoa tuottavan osavaltion lypsykarjatilojen keskilehmäluku on 740, tuottavat 60000 miljoonaa litraa.

Suomessa vastaava luku lienee 2300 miljoonaa litraa, keskilehmäluvulla 40 tai sinne suuntaan. Suomen uusimmat ns. "tehoyksiköt", 250-700 lypsylehmää,  jäävät vieläkin kooltaan pienemmäksi kuin kuin maidon massatuotannossa.

Kelpaa siinä suomalaisen tehotuottajan nostella jalkojansa ja uhitella ampuvansa kaikki pientuottajat kuopan reunalle.

-SS-

Tätähän olen yrittänyt tuoda esille. Meillä tuotantokustannus luokkaa 35 senttiä litra. USASSA 29 senttiä. Virossa 21 senttiä. Tilakokoa on pakko kasvattaa tai maatalous loppuu Suomesta tällä tahdilla.

avaatko vähän mikä tilakoon kasvaessa aiheuttaisi noin suuren tuotantokustannusten aleneman?

Viljapuolella asia menee kutakuinkin niin, että 200 ha tilan puimuri maksaa 100 k€, 100 ha tilalla 50 k€ ja 50 ha tilalla enää 10 k€.... pääomakustannus pienenee, mutta hikiläikät isännän paidassa on pienemmällä tilalla isommat. Pienillä koneilla ajetaan pellolla, isommilla joskus tielläkin. Tilakohtainen tulo pienellä on pienempi, mutta tuotantokustannus kilolta ei juuri muutu....pienen tilan isäntä joutuu ajamaan enempi taksia

Jos ei tilakokoa pysty kasvattamaan peltoa ostamalla sopivaan hintaan, on syytä päästää irti laajennus kiimasta. Vuokraaminenkin on vähä ittellensä *****iluu. Hulluja vuokria maksetaan ja ollaan niin  olevinaan ja ihan kun olis kiukkusia kun viljelen. Velkasaneerauksien kautta vaan uutta broileritallia pystyyn sellasta se on rakennemuutos suomessa.Ei tällästä suomea ja usa:ta voi verrata mitenkään järkevästi.

Noinhan sen pitäisi mennä jos se laskukone pysyy hyppysissä edes jollain tavalla, se ei vaan näytä olevan mitenkään mahdollista kun pitää koittaa kaikki postimerkin kokoisetkin läntit haalia 30km säteeltä. Vuokraaminen on vähän niin ja näin, paljoa ei voi panostaa ylimääräistä kun se hyöty voi muutaman vuoden päästä valua johonkin muualle.

Tuo laajennuskiima pitää sitä pellon hintaa ylhäällä, aina löytyy ne pari pöhveliä kun alkaa huutaa kilpaa viimeiseen asti... Tämä kun saataisiin vähän laantumaan niin se pellon hintakin varmaan järkevöityisi.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 01.11.17 - klo:12:19

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.11.17 - klo:12:15

USA:ssa seitsemän eniten maitoa tuottavan osavaltion lypsykarjatilojen keskilehmäluku on 740, tuottavat 60000 miljoonaa litraa.

Suomessa vastaava luku lienee 2300 miljoonaa litraa, keskilehmäluvulla 40 tai sinne suuntaan. Suomen uusimmat ns. "tehoyksiköt", 250-700 lypsylehmää,  jäävät vieläkin kooltaan pienemmäksi kuin kuin maidon massatuotannossa.

Kelpaa siinä suomalaisen tehotuottajan nostella jalkojansa ja uhitella ampuvansa kaikki pientuottajat kuopan reunalle.

-SS-

Tätähän olen yrittänyt tuoda esille. Meillä tuotantokustannus luokkaa 35 senttiä litra. USASSA 29 senttiä. Virossa 21 senttiä. Tilakokoa on pakko kasvattaa tai maatalous loppuu Suomesta tällä tahdilla.

avaatko vähän mikä tilakoon kasvaessa aiheuttaisi noin suuren tuotantokustannusten aleneman?

Viljapuolella asia menee kutakuinkin niin, että 200 ha tilan puimuri maksaa 100 k€, 100 ha tilalla 50 k€ ja 50 ha tilalla enää 10 k€.... pääomakustannus pienenee, mutta hikiläikät isännän paidassa on pienemmällä tilalla isommat. Pienillä koneilla ajetaan pellolla, isommilla joskus tielläkin. Tilakohtainen tulo pienellä on pienempi, mutta tuotantokustannus kilolta ei juuri muutu....pienen tilan isäntä joutuu ajamaan enempi taksia

jos peltoala on 200kpl hehtaarin läntissä, niin pitää olla 300k€ puimuri. Mutta jos ne on yhdessä 200 hehtaarin läntissä riittää 50k€.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 01.11.17 - klo:20:18

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 01.11.17 - klo:12:19

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.11.17 - klo:12:15

USA:ssa seitsemän eniten maitoa tuottavan osavaltion lypsykarjatilojen keskilehmäluku on 740, tuottavat 60000 miljoonaa litraa.

Suomessa vastaava luku lienee 2300 miljoonaa litraa, keskilehmäluvulla 40 tai sinne suuntaan. Suomen uusimmat ns. "tehoyksiköt", 250-700 lypsylehmää,  jäävät vieläkin kooltaan pienemmäksi kuin kuin maidon massatuotannossa.

Kelpaa siinä suomalaisen tehotuottajan nostella jalkojansa ja uhitella ampuvansa kaikki pientuottajat kuopan reunalle.

-SS-

Tätähän olen yrittänyt tuoda esille. Meillä tuotantokustannus luokkaa 35 senttiä litra. USASSA 29 senttiä. Virossa 21 senttiä. Tilakokoa on pakko kasvattaa tai maatalous loppuu Suomesta tällä tahdilla.

avaatko vähän mikä tilakoon kasvaessa aiheuttaisi noin suuren tuotantokustannusten aleneman?

Viljapuolella asia menee kutakuinkin niin, että 200 ha tilan puimuri maksaa 100 k€, 100 ha tilalla 50 k€ ja 50 ha tilalla enää 10 k€.... pääomakustannus pienenee, mutta hikiläikät isännän paidassa on pienemmällä tilalla isommat. Pienillä koneilla ajetaan pellolla, isommilla joskus tielläkin. Tilakohtainen tulo pienellä on pienempi, mutta tuotantokustannus kilolta ei juuri muutu....pienen tilan isäntä joutuu ajamaan enempi taksia

jos peltoala on 200kpl hehtaarin läntissä, niin pitää olla 300k€ puimuri. Mutta jos ne on yhdessä 200 hehtaarin läntissä riittää 50k€.

sun esimerkki meni taas viljapuolelle.... kun alkuperäinen kysymys on siitä, että jos valitaan ympyrän keskipisteeksi vaikka Riihimäki, niin kehältä löytyy etelästä virolainen maitotila (21 senttiä/litra) ja pohjoisen virkaveljen tuotantokustannus (35 senttiä/litra) on 14 senttiä enemmän, mistä tämä johtuu?

Jos muutaman lehmän koittaisi siirtää etelästä pohjoiseen, niin lypsäisikö se siellä pohjoisessa halvempaa maitoa?

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 02.11.17 - klo:09:38

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 01.11.17 - klo:20:18

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 01.11.17 - klo:12:19

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.11.17 - klo:12:15

USA:ssa seitsemän eniten maitoa tuottavan osavaltion lypsykarjatilojen keskilehmäluku on 740, tuottavat 60000 miljoonaa litraa.

Suomessa vastaava luku lienee 2300 miljoonaa litraa, keskilehmäluvulla 40 tai sinne suuntaan. Suomen uusimmat ns. "tehoyksiköt", 250-700 lypsylehmää,  jäävät vieläkin kooltaan pienemmäksi kuin kuin maidon massatuotannossa.

Kelpaa siinä suomalaisen tehotuottajan nostella jalkojansa ja uhitella ampuvansa kaikki pientuottajat kuopan reunalle.

-SS-

Tätähän olen yrittänyt tuoda esille. Meillä tuotantokustannus luokkaa 35 senttiä litra. USASSA 29 senttiä. Virossa 21 senttiä. Tilakokoa on pakko kasvattaa tai maatalous loppuu Suomesta tällä tahdilla.

avaatko vähän mikä tilakoon kasvaessa aiheuttaisi noin suuren tuotantokustannusten aleneman?

Viljapuolella asia menee kutakuinkin niin, että 200 ha tilan puimuri maksaa 100 k€, 100 ha tilalla 50 k€ ja 50 ha tilalla enää 10 k€.... pääomakustannus pienenee, mutta hikiläikät isännän paidassa on pienemmällä tilalla isommat. Pienillä koneilla ajetaan pellolla, isommilla joskus tielläkin. Tilakohtainen tulo pienellä on pienempi, mutta tuotantokustannus kilolta ei juuri muutu....pienen tilan isäntä joutuu ajamaan enempi taksia

jos peltoala on 200kpl hehtaarin läntissä, niin pitää olla 300k€ puimuri. Mutta jos ne on yhdessä 200 hehtaarin läntissä riittää 50k€.

sun esimerkki meni taas viljapuolelle.... kun alkuperäinen kysymys on siitä, että jos valitaan ympyrän keskipisteeksi vaikka Riihimäki, niin kehältä löytyy etelästä virolainen maitotila (21 senttiä/litra) ja pohjoisen virkaveljen tuotantokustannus (35 senttiä/litra) on 14 senttiä enemmän, mistä tämä johtuu?

Jos muutaman lehmän koittaisi siirtää etelästä pohjoiseen, niin lypsäisikö se siellä pohjoisessa halvempaa maitoa?

No suomessa pelto maksaa 3 kertaa enemmän kuin virossa. Samalla Virossa voidaan viljellä maissia ja sinimailasta varmemmin kuin Suomessa. Se virolainen maitotila on kokoluokkaa n.2500 lypsävää. Suomessa ehkä 500-600. palkataso eri. Siitähän se ero alkaa syntyä.