Viljelytöihin menevä polttoainemäärä on hehtaaria kohden lähes merkityksetön.

Ei merkityksetön, mutta asian ytimessä olet. Minä pidin suht tarkkaa tilastoa viime vuonna ja puimuri ml ei esimerkkisi kauas heitä. Kuivurin poltin on kyllä yllättävä syöppö, suhteellisesti tilan muuhun kulutukseen nähden. En hoksannut edes laskea ennen kuin luin tuon.

Kun löytyy tekniikka missä pääsee eroon kynnöstä, tasausäestyksestä, äestyksestä, kivien keruusta ja mahdollisesta kesän kuivuudesta niin kova pitää olla usko että tällaista mahdollisuutta ei käytä. Hieman isommilla tiloilla kuitenkin eri työvaiheissa tiellä vietetty aika kasvaa huomattavasti. Ehkä on järkevää että ei hukkaa niitä papan kolmisiipisiä kvernejä mutta kannattaa harkita niiden käyttömäärää ja kyntää vain oikeasti tarpeelliset. Pinta-alan lisäyksessäkin kannattaa miettiä tilannetta kun jokainen hehtaari tuo kuitenkin senreilun tonnin lisää rahaa. Toki kulujakin tulee mutta ei ehkä samaa tahtia.

Se tekniikka on jo löydetty,menetelmän nimi on suorakylvö.

Lainaus

Viljelytöihin menevä polttoainemäärä on hehtaaria kohden lähes merkityksetön.

Ei merkityksetön, mutta asian ytimessä olet. Minä pidin suht tarkkaa tilastoa viime vuonna ja puimuri ml ei esimerkkisi kauas heitä. Kuivurin poltin on kyllä yllättävä syöppö, suhteellisesti tilan muuhun kulutukseen nähden. En hoksannut edes laskea ennen kuin luin tuon.

Nimenomaan viljankuivauksessa se mahdollinen polttoainesäästö tehdään! Tänä vuonna olen kuivannu noin 300000kg ja öljyä on menny noin 3500 litraa, en tiedä onko teidän mielestä paljon vai vähän? Suurimman osan puinneista tein jo ennen elokuun puoliväliä eli helteillä..

Lajikkeen aikaisuudella ei ole merkitystä kuivauskustannuksiin vaan sillä minkälaiset kelit sattuu puintihetkellä olemaan. Nyt menee vehnää läpi 17 asteen puintikosteuksilla. Kaappiin jää 7-8 tunnin öisen pyörityksen jälkeen 200 hehtoa kuivaa tavaraa. Elokuussa jouduin ottamaan koko ajan irti yli 20 tavaraa...

Kuivauskustannukset on kiinni etupäässä tuurista. Pitkän aikavälin keskiarvo sitten kertoo ehkä jotain.

Lajikkeen aikaisuudella ei ole merkitystä kuivauskustannuksiin vaan sillä minkälaiset kelit sattuu puintihetkellä olemaan. Nyt menee vehnää läpi 17 asteen puintikosteuksilla. Kaappiin jää 7-8 tunnin öisen pyörityksen jälkeen 200 hehtoa kuivaa tavaraa. Elokuussa jouduin ottamaan koko ajan irti yli 20 tavaraa...

Kuivauskustannukset on kiinni etupäässä tuurista. Pitkän aikavälin keskiarvo sitten kertoo ehkä jotain.

Rehuvehnä 115 euroa.

Leipätavara 155 euroa perushinta.

Kumpaa sitten kuivailee ja millä hintaa?

Lajikkeen aikaisuudella ei ole merkitystä kuivauskustannuksiin vaan sillä minkälaiset kelit sattuu puintihetkellä olemaan. Nyt menee vehnää läpi 17 asteen puintikosteuksilla. Kaappiin jää 7-8 tunnin öisen pyörityksen jälkeen 200 hehtoa kuivaa tavaraa. Elokuussa jouduin ottamaan koko ajan irti yli 20 tavaraa...

Kuivauskustannukset on kiinni etupäässä tuurista. Pitkän aikavälin keskiarvo sitten kertoo ehkä jotain.

Käytännössä päivälämpötilat keskiarvoisesti menee tietyn kaavan mukaan syksyn edetessä siten että lämpötila laskee syksyn edetessä. Tätä pohjaa vastaan säästää jos pääsee kuivattamaan aikaisia lajikkeita. Lisäksi on kait joku teoria että sadekosteus kuivuu nopeammin juin vihreä vilja vaikka mittari näyttää lähtötilanteessa samaa. Näilltä pohjilta kannattaa viljellä aikaisia lajikkeita. Sadonlisä sitten puoltaa toiseen suuntaan.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 06.09.14 - klo:08:35

Lajikkeen aikaisuudella ei ole merkitystä kuivauskustannuksiin vaan sillä minkälaiset kelit sattuu puintihetkellä olemaan. Nyt menee vehnää läpi 17 asteen puintikosteuksilla. Kaappiin jää 7-8 tunnin öisen pyörityksen jälkeen 200 hehtoa kuivaa tavaraa. Elokuussa jouduin ottamaan koko ajan irti yli 20 tavaraa...

Kuivauskustannukset on kiinni etupäässä tuurista. Pitkän aikavälin keskiarvo sitten kertoo ehkä jotain.

Rehuvehnä 115 euroa.

Leipätavara 155 euroa perushinta.

Kumpaa sitten kuivailee ja millä hintaa?

Edelleen tuurista kiinni kumpaa laatua syntyy. Jos ei omissa vehnissäni ole sakoa tarpeeksi, niin haen heti kossupullon alkosta...

...ja heitän sen kaivoon.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 06.09.14 - klo:08:35

Lajikkeen aikaisuudella ei ole merkitystä kuivauskustannuksiin vaan sillä minkälaiset kelit sattuu puintihetkellä olemaan. Nyt menee vehnää läpi 17 asteen puintikosteuksilla. Kaappiin jää 7-8 tunnin öisen pyörityksen jälkeen 200 hehtoa kuivaa tavaraa. Elokuussa jouduin ottamaan koko ajan irti yli 20 tavaraa...

Kuivauskustannukset on kiinni etupäässä tuurista. Pitkän aikavälin keskiarvo sitten kertoo ehkä jotain.

Käytännössä päivälämpötilat keskiarvoisesti menee tietyn kaavan mukaan syksyn edetessä siten että lämpötila laskee syksyn edetessä. Tätä pohjaa vastaan säästää jos pääsee kuivattamaan aikaisia lajikkeita. Lisäksi on kait joku teoria että sadekosteus kuivuu nopeammin juin vihreä vilja vaikka mittari näyttää lähtötilanteessa samaa. Näilltä pohjilta kannattaa viljellä aikaisia lajikkeita. Sadonlisä sitten puoltaa toiseen suuntaan.

Vuodet ei ole veljeksiä. Rahtikuivaaja räknäili tässä eräänä päivänä, että olisi säästänyt öljyä "paljon" jos olisi lykännyt omat puintinsa tähän syyskuun alun poutajaksoon vs. puinti elokuun viileillä ja sateisilla keleillä. Löpöä oli polttanut enemmän kuin viime syksynä, vaikka tavaraa huomattavasti vähemmän. Vaan kukapa nämä kelit aina tietäisi etukäteen? Ei ainakaan SAS.

Lajikkeen aikaisuudella ei ole merkitystä kuivauskustannuksiin vaan sillä minkälaiset kelit sattuu puintihetkellä olemaan. Nyt menee vehnää läpi 17 asteen puintikosteuksilla. Kaappiin jää 7-8 tunnin öisen pyörityksen jälkeen 200 hehtoa kuivaa tavaraa. Elokuussa jouduin ottamaan koko ajan irti yli 20 tavaraa...

Kuivauskustannukset on kiinni etupäässä tuurista. Pitkän aikavälin keskiarvo sitten kertoo ehkä jotain.

Mä olen jonkun verran kylmiksen kanssa samoilla linjoilla. Ei tästä kauaa ole kun kaverin kanssa mietittiin että aika monena syksynä on takuttu sateitten välissä märkänä ja jo laatutappioita kärsineenä aikaisten ohrien, syysviljojen tai muuten vaan aikaisten kylvösten kanssa ja sitten syyskuussa on auennut myöhäisemmille puitaville aivan taivalliset puintikelit.

Onhan nyt mahtavat kelit olleet jo viikon,mutta paljon on ohria sellaisessa laossa ja itäneenä että hyväkään puintikeli ei sitä korjaa.Vehnä alkaa olla rehutavaraa ja hinta laskee.Mutta,puintiaika päivästä lyhenee syksyä kohden ja kuivuri imee koleaa ilmaa kitusiin joka tarvii energiaa lämmitäkseen.

Joo. Ens vuonna toukokuun lopussa kylvöille ja kaikkee mahdollista myöhästä.

Saa sitten puida ja kuivailla syyskuun kuivissa helteissä.

12-22 l/ha (sisältää matka-ajon) on vuosien saatossa olleet kulutukset kynnössä. Skaala on melkoinen, mutta niin on ollu kelit ja pellotkin. Suurin osa nurmenkyntöä, lisäksi jäykkiäkin maita sekä kiviä ja mäkiä, toisaalta taas kevyttä hieta- ja multamaatakin.

Tulipa mitattua mielenkiinnosta kulutus. Case 135 mxu ja överum variflex 4 siipinen muovi. Kaks pientä lohkoa, yht 3,44ha ja 44l löpöä. kulutus 12,8l/ha.  1200r konees ja 7,8km/h nopeus.Kyntösyvyys 23 cm.

Joo. Ens vuonna toukokuun lopussa kylvöille ja kaikkee mahdollista myöhästä.

Saa sitten puida ja kuivailla syyskuun kuivissa helteissä.

Kuivissa kyllä, vaikka ei helteissä.

Kohdalleen meni ennustus.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 06.09.14 - klo:21:04

Joo. Ens vuonna toukokuun lopussa kylvöille ja kaikkee mahdollista myöhästä.

Saa sitten puida ja kuivailla syyskuun kuivissa helteissä.

Kuivissa kyllä, vaikka ei helteissä.

Kohdalleen meni ennustus.

-SS-

Olen etevämpi kuin SAS.

Nyt muuten sataa, aivan kuten sanoin.