Ja minkäskokoinen takarengas siihen 13" viiluun sopiikaan? 14.9 sirkkelinterä -ei hyvä ainakaan pehmeillä mailla.

Tuosta glyfosaatin käytöstä ja määristä vielä: eloperäisillä mailla sekä multavilla karkeilla kivennäismailla juola on riesa, mitä ei koskaan millään konstilla saa pysyvästi pois. Kun ajan keväällä tuon 1,5 litraa, niin teho varhaisessa kasvussa olevaan juolaan on hyvä. Puintiaikaan jos kasvusto muuten on onnistunutta (tänä vuonna sattuneesta syystä ei ole) ei juolaa ole kuin hyvin harvakseltaan yksittäisiä kasveja, ei siis pesäkkeitä. Jos ruiskuttaisin juolan normaalisti puintien jälkeen (joka neljäs tai viides vuosi) ja kyntäisin joka vuosi, olisi ainekustannus pitkässä juoksussa kutakuinkin sama ja syksyn kelit huomioonottaen vaikutus juolaan ei välttämättä yhtään sen parempi. Ja viimeisenä vuonna saattaisi juolaa olla pellossa enemmän kuin tarpeeksi...

Ja minkäskokoinen takarengas siihen 13" viiluun sopiikaan? 14.9 sirkkelinterä -ei hyvä ainakaan pehmeillä mailla.

Tuosta glyfosaatin käytöstä ja määristä vielä: eloperäisillä mailla sekä multavilla karkeilla kivennäismailla juola on riesa, mitä ei koskaan millään konstilla saa pysyvästi pois. Kun ajan keväällä tuon 1,5 litraa, niin teho varhaisessa kasvussa olevaan juolaan on hyvä. Puintiaikaan jos kasvusto muuten on onnistunutta (tänä vuonna sattuneesta syystä ei ole) ei juolaa ole kuin hyvin harvakseltaan yksittäisiä kasveja, ei siis pesäkkeitä. Jos ruiskuttaisin juolan normaalisti puintien jälkeen (joka neljäs tai viides vuosi) ja kyntäisin joka vuosi, olisi ainekustannus pitkässä juoksussa kutakuinkin sama ja syksyn kelit huomioonottaen vaikutus juolaan ei välttämättä yhtään sen parempi. Ja viimeisenä vuonna saattaisi juolaa olla pellossa enemmän kuin tarpeeksi...

Ratkasu siihen on, että traktori kulkee täysin sängellä, mielestäni näin toimitaan jo nyt täyshinattavien aurojen kohdalla ja tarvittaessa voidaan käyttää hyvinkin leveitä renkaita. Itse aikoinaan kynnin 14 tuuman auroilla ja traktorissa 520 milliset, siis tuumakoossa kait 18,4 ja kyllä se rengas sinne vakoon sopi.

Lainaus käyttäjältä: ht - 03.09.14 - klo:12:26

Ja minkäskokoinen takarengas siihen 13" viiluun sopiikaan? 14.9 sirkkelinterä -ei hyvä ainakaan pehmeillä mailla.

Tuosta glyfosaatin käytöstä ja määristä vielä: eloperäisillä mailla sekä multavilla karkeilla kivennäismailla juola on riesa, mitä ei koskaan millään konstilla saa pysyvästi pois. Kun ajan keväällä tuon 1,5 litraa, niin teho varhaisessa kasvussa olevaan juolaan on hyvä. Puintiaikaan jos kasvusto muuten on onnistunutta (tänä vuonna sattuneesta syystä ei ole) ei juolaa ole kuin hyvin harvakseltaan yksittäisiä kasveja, ei siis pesäkkeitä. Jos ruiskuttaisin juolan normaalisti puintien jälkeen (joka neljäs tai viides vuosi) ja kyntäisin joka vuosi, olisi ainekustannus pitkässä juoksussa kutakuinkin sama ja syksyn kelit huomioonottaen vaikutus juolaan ei välttämättä yhtään sen parempi. Ja viimeisenä vuonna saattaisi juolaa olla pellossa enemmän kuin tarpeeksi...

Ratkasu siihen on, että traktori kulkee täysin sängellä, mielestäni näin toimitaan jo nyt täyshinattavien aurojen kohdalla ja tarvittaessa voidaan käyttää hyvinkin leveitä renkaita. Itse aikoinaan kynnin 14 tuuman auroilla ja traktorissa 520 milliset, siis tuumakoossa kait 18,4 ja kyllä se rengas sinne vakoon sopi.

Mun pikku-Kvernet on 14" ja paljon tulee kynnettyä niillä myös 6620:llä jossa 650R38 rengas .. ei se tallo niin että jälestä huomaa.. (ks videot..profiilin kautta pääsee klik maapallo..)

Ei tuosta kyntämisestä saa ikinä kovin taloudellista ratkaisua. Karmeaa olisi jos joutuisi kaikki pellot kyntämällä kääntämään. Semmoistahan se takavuosina oli, mutta onneksi se on historiaa. Vältit on älyttömän kalliita, osat samassa suhteessa hemmetin kalliita, kuivana syksynä saa olla koko ajan kiristelemässä pultteja ja korjaamassa jos jonkinlaista vikaa, polttoainetta menee aina liikaa, kyntäminen on hidasta, jatkuva kyntö pilaa maanrakennetta, säädöissä pitämisessä menee oma aikansa (kuorin tms. liikahtanut). Kynnön etu seuraavana vuonna tapauskohtainen, hyvin usein on herkempi kuivuudelle, joka pudottaa satotasoa tehokkaasti. Jos kevätviljojen menestymistä vesitalouden puitteissa perustelee kyntämisellä, niin maan rakenne on todennäköisesti pilalla. Tässä tapauksessa kyntäminen onkin hyvin perusteltua, koska maan rakenteen korjaus vaatii ainakin kevytmuokkauksen ja viljelykierron monipuolistamisen. Se onkin usein vakaumuksellisille kyntömiehelle laittamaton paikka, ei muuta kuin kyntöä ja ohraa kehiin...

Syysviljat, nurmien lopetus, multamaat. Siinä hyviä syitä kyntää. Muissa tapauksissa suosittelisin sitä kultivaattoria...

Kunnon aurat on aina hyvä ja pitkäikäinen sijotus. Helposti 20 vuotta! Viljanviljelijä tahtoo olla sen verran tyhmä että kokeilee kaikki uudet systeemit ja palaa aina lopulta (ainakin suurimmalta osin) takaisin kyntöön.:DD Siinä sitä rahaa palaa.. Ensin oli miniaurat, sitten lautasmuokkari, kultivaattori uusimpana ja osa vielä suorakylvökoneenkin hommas.. Ja ihan itsenikin luettelen osittain näihin Tosin lautasmuokari käytössä ainoastaan muutamissa kivisissä lohkoissa ja vaan sen takia ettei tarvi noukkia niin paljon / kivikonetta. Mikä on kultivaattorin etu? Meillä päin niistä luovuttiin 60/70 luvulla.. Huono jälki, olki jää pintaan kasvitaudit jyllää, polttoainetta palaa sama ku kyntämiseen, jos maassa kiviä tai kantoja repii kaikki pintaan.. Eijjei ikinä ainakaan meille

Polttoaineen säästöstä on peltoviljelyssä ihan turha puhua mitään.. Viljelytöihin menevä polttoainemäärä on hehtaaria kohden lähes merkityksetön. Kuivaaminen huomattavasti ratkaisevampi ja se että pellolla on aikasin ja lyhytaikaset lajikkeet jolloin aikasin myös puimassa ja kuivaamassa kun ilmat on vielä lämpöset. 10-15l /ha kyntö, 10-20 litralla äestää hehtaarin vaikka kahteen tai kolmeen kertaan, 5-10 litralla kylvää, ruiskutus ja puinti + muu ajo 10+ litraa.. Yhteensä semmonen 50 litraa eli 50e / hehtaari..  Nämäkin määrät on aika yläkanttiin laskettu.. Onko mitään merkitystä jos tuosta pystyy säästämään 10 tai 20 litraa pois.. Ei mitään varsinkin kun sen säästön takia tulee toises pääs enemmän tappiota..

Polttoaineen säästöstä on peltoviljelyssä ihan turha puhua mitään.. Viljelytöihin menevä polttoainemäärä on hehtaaria kohden lähes merkityksetön. Kuivaaminen huomattavasti ratkaisevampi ja se että pellolla on aikasin ja lyhytaikaset lajikkeet jolloin aikasin myös puimassa ja kuivaamassa kun ilmat on vielä lämpöset. 10-15l /ha kyntö, 10-20 litralla äestää hehtaarin vaikka kahteen tai kolmeen kertaan, 5-10 litralla kylvää, ruiskutus ja puinti + muu ajo 10+ litraa.. Yhteensä semmonen 50 litraa eli 50e / hehtaari..  Nämäkin määrät on aika yläkanttiin laskettu.. Onko mitään merkitystä jos tuosta pystyy säästämään 10 tai 20 litraa pois.. Ei mitään varsinkin kun sen säästön takia tulee toises pääs enemmän tappiota..

Taitaa olla ajan säästö ja pinta-alasuorite aikayksikössä  suurin tekijä kyntämättä viljelyssä. Jonkun muutamankymmenen hehtaaria vielä kyntää, mutta 1500 ha ei enää isommallakaan työmiesporukalla tule pikaisesti tehdyksi.

Kyntämättä viljely tulee hyvään huutoon, kun viljan hinta asettuu 100 euroon tai alle. 200 euron päälle, jos ruista myydään, ei paljon kyntämättömyyden aatteen papistoa ole näkynyt, vaan hankkivat salavihkaa itsekin kyntövälttejä.

-SS-

Ei pinta-aloja pidä kasvattaa liian suuriksi.. Jos pitää alkaa perusviljelytöistä tinkiä ajan säästämiseksi on tilakoko kasvanut liikaa. Monesti silloin ostetaan ja vuokraillaan maita niin kalliilla ettei lopputulos oo sen parempi.

Ei pinta-aloja pidä kasvattaa liian suuriksi.. Jos pitää alkaa perusviljelytöistä tinkiä ajan säästämiseksi on tilakoko kasvanut liikaa. Monesti silloin ostetaan ja vuokraillaan maita niin kalliilla ettei lopputulos oo sen parempi.
Kyllä suomalasella peruslohkokoolla on aina isompien pinta-alojen hoitaminen aika vaikeaa, aikaa per pinta-alayksikkö kuluu paljon ja aika sen lisäksi kuluu maantiellä ajoon, kun ne läntit on pitkin lääniä näillä ainakin näillä isommilla tuottajilla.
Eilen katselin teema-kanavalta  ohjelmaa koskien Australian energia- ja maataloutta. Kyllä siinä meikäläinen "suurviljelijä" on lähinnä mäkitupalainen verrattuna noihin systeemeihin. Siinä yrittäjä pui puolen miljoonan dollarin puimurilla, työleveys varmaankin lähes 10 metriä. Siellä hän vaan hytissa pelaili älykännykällä, GSP piti puimurin oikealla linjalla ja automatiikka hoiti muut säädöt, oli siis lähinnä systeemien valvoja, kävi ohjaimiin vain, kun joku ongelma tuli eteen.

Kun löytyy tekniikka missä pääsee eroon kynnöstä, tasausäestyksestä, äestyksestä, kivien keruusta ja mahdollisesta kesän kuivuudesta niin kova pitää olla usko että tällaista mahdollisuutta ei käytä. Hieman isommilla tiloilla kuitenkin eri työvaiheissa tiellä vietetty aika kasvaa huomattavasti. Ehkä on järkevää että ei hukkaa niitä papan kolmisiipisiä kvernejä mutta kannattaa harkita niiden käyttömäärää ja kyntää vain oikeasti tarpeelliset. Pinta-alan lisäyksessäkin kannattaa miettiä tilannetta kun jokainen hehtaari tuo kuitenkin senreilun tonnin lisää rahaa. Toki kulujakin tulee mutta ei ehkä samaa tahtia.

Kun löytyy tekniikka missä pääsee eroon kynnöstä, tasausäestyksestä, äestyksestä, kivien keruusta ja mahdollisesta kesän kuivuudesta niin kova pitää olla usko että tällaista mahdollisuutta ei käytä. Hieman isommilla tiloilla kuitenkin eri työvaiheissa tiellä vietetty aika kasvaa huomattavasti. Ehkä on järkevää että ei hukkaa niitä papan kolmisiipisiä kvernejä mutta kannattaa harkita niiden käyttömäärää ja kyntää vain oikeasti tarpeelliset. Pinta-alan lisäyksessäkin kannattaa miettiä tilannetta kun jokainen hehtaari tuo kuitenkin senreilun tonnin lisää rahaa. Toki kulujakin tulee mutta ei ehkä samaa tahtia.

ookko tosissas?

Pinta-alan lisäyksessäkin kannattaa miettiä tilannetta kun jokainen hehtaari tuo kuitenkin senreilun tonnin lisää rahaa
Kait se tonnin tuo liikevaihtoa per hehtaari, kun laskee yhteen tuet ja sadon arvon. Mutta liikevaihto ei paljon lämmitä, kun käytännössä sadon arvo niukinnaukin peittää siitä aiheutuneet kulut ja 500-600 euron pellonvuokra syö sen saadun tuen. Mutta työ on ilomme

Kun löytyy tekniikka missä pääsee eroon kynnöstä, tasausäestyksestä, äestyksestä, kivien keruusta ja mahdollisesta kesän kuivuudesta niin kova pitää olla usko että tällaista mahdollisuutta ei käytä. Hieman isommilla tiloilla kuitenkin eri työvaiheissa tiellä vietetty aika kasvaa huomattavasti.

Miksi pitäis päästä lähes kaikista viljelyn peruselementeistä eroon? Mitä sitä sitten tekee? Siinähän seon homman mielenkiinto kun saa tehdä tilan töitä HYVIN eikö sillä asenteella että mennään siitä mistä aita on matalin. Ei ne työtunnit mahdottomiin pääse nousemaan isollakaan viljatilalla.. Ja lypsykarjatilan ei muutenkaan kannata suuremmissa määrin viljan viljelyyn keskittyä.

Näissä kannattaa olla tarkkana mitä kulua työlleen käyttää. Jos laskee tekemiselle esim urakointihintoja niin silloinhan on kerännyt kohtalaisen tulon itselleen vaikkakin vuoden jälkeen näyttää että mitään ei jäänyt. Kuitenkin jos hehtaarin tuotto on luokkaa 5-600 egee jos vuokrat ottaa pois niin kyllä kulujen jälkeen jää vähän töihinkin. Tällä perjaatteella on hyvä että hehtaareja on paljon jolloin tulojakin on enemmän.

Kun löytyy tekniikka missä pääsee eroon kynnöstä, tasausäestyksestä, äestyksestä, kivien keruusta ja mahdollisesta kesän kuivuudesta niin kova pitää olla usko että tällaista mahdollisuutta ei käytä. Hieman isommilla tiloilla kuitenkin eri työvaiheissa tiellä vietetty aika kasvaa huomattavasti.

Miksi pitäis päästä lähes kaikista viljelyn peruselementeistä eroon? Mitä sitä sitten tekee? Siinähän seon homman mielenkiinto kun saa tehdä tilan töitä HYVIN eikö sillä asenteella että mennään siitä mistä aita on matalin. Ei ne työtunnit mahdottomiin pääse nousemaan isollakaan viljatilalla.. Ja lypsykarjatilan ei muutenkaan kannata suuremmissa määrin viljan viljelyyn keskittyä.

Eikö kuitenkin viljelynkin idea on tehdä mahdollisimman hyvää tulosta sille työlle mitä tekee. Tällöinn mielestäni kannattaa keskittyä niihin hommiin mitkä tuo lisäarvoa eli vaikka lisääntyviin hehtaareihin ja pyrkiä välttämään lisätyötä mikä ei tuo kauheasti lisäarvoa.

Suorakylvö ja minimimuokkaus lienee ainoa mahdollinen vaihtoehto, kun rakennemuutos hyppäyksittäin kasvaneine pinta-aloineen on päässyt vauhtiin. Voinemme myös lukea LHP:t ja muut passiiviseksi jäävät pinta-alat tähän samaan kategoriaan: kerätään kokonaispinta-alasta passiivinen tuloautomaatti, ja vain osalla alasta harjoitetaan aktiiviviljelyä.

-SS-