Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Tupajumi - 26.08.14 - klo:22:12
-
Pitkästä aikaa kyntämässä, ruismaan valmistelua, ja päässy unohtumaan kuinka tolkuttomasti vie kyntäminen löpöä, varmaan joku 20-30 litraa /ha meni nyt, toisaalta, oli paikoin tiukkaa savea, joka antoi tiukan vastuksen auroille, no, entistä tyytyväisempi täytyy olla siitä että olen siirtynyt suorakylvöön, ei muuten tarvi enää kyntää, tämä ruismaan kyntö nyt poikkeus, kun on niin märkääkin, mutta muuten näitä tiukkoja savia ei paljon huvita ja kannatakkaan kynnellä, hidasta ja löpöä kuluttavaa touhua se.
-
Kyllä ruista on ainakin ennen vanhaan suorakylvetty. Eikö tuo kyntö pilaa matojen elinolosuhteet. Mielellään suorakylvöä voisi olla enemmänkin.
-SS-
-
mää kyntelin kaksivuotta rukiilla olleen pläntin ei varmasta menny ees 10l ha
-
13-16 l/h nelisiipisellä kääntö-auralla kierrokset n.1400r/min. kivikolla... :-*
-
13-16 l/h nelisiipisellä kääntö-auralla kierrokset n.1400r/min. kivikolla... :-*
Kivikolla? Ja kääntöaurat rullaa 1400 kierrosta minuutissa?? Eiks Se versu lähde lentoon ku aurat on ku potkuri? :o
-
13-16 l/h nelisiipisellä kääntö-auralla kierrokset n.1400r/min. kivikolla... :-*
Kivikolla? Ja kääntöaurat rullaa 1400 kierrosta minuutissa?? Eiks Se versu lähde lentoon ku aurat on ku potkuri? :o
aura lentää ja kuorimet lastutettu... ::)
-
Keveillä mailla vanha Fendt MWM:n koneella ja polttoaineen kulutus uskomattoman vähäistä.
-
joko känä on saanu kahut lyhteelle...? ;D
-
Syysrapsimaan käänsin 9 hehtaaria ja 20 kilometriä tieajoa - kulutus 102 litraa ;D Auroina oli 5-siipiset kääntö-Överumit ja normi kyntösyvyys.
-
Pitkästä aikaa kyntämässä, ruismaan valmistelua, ja päässy unohtumaan kuinka tolkuttomasti vie kyntäminen löpöä, varmaan joku 20-30 litraa /ha meni nyt, toisaalta, oli paikoin tiukkaa savea, joka antoi tiukan vastuksen auroille, no, entistä tyytyväisempi täytyy olla siitä että olen siirtynyt suorakylvöön, ei muuten tarvi enää kyntää, tämä ruismaan kyntö nyt poikkeus, kun on niin märkääkin, mutta muuten näitä tiukkoja savia ei paljon huvita ja kannatakkaan kynnellä, hidasta ja löpöä kuluttavaa touhua se.
Kun ei ole pitkiin aikoihin kyntänyt, niin oliko sinulla säädöt oikein? Oliko työlaite kytketty oikein? Oliko oikea työlaitekaan...? :-X
-
Keskimäärin kymppi per hehtaari jos mitä tarvii kyntää. Pitkästä aikaa tänä syksynä joutuu kyntää nurmia nurin jonkun verran.
-
joko känä on saanu kahut lyhteelle...? ;D
Tuuli ja sade teki sen mun puolesta. ;D
-
Pitkästä aikaa kyntämässä, ruismaan valmistelua, ja päässy unohtumaan kuinka tolkuttomasti vie kyntäminen löpöä, varmaan joku 20-30 litraa /ha meni nyt, toisaalta, oli paikoin tiukkaa savea, joka antoi tiukan vastuksen auroille, no, entistä tyytyväisempi täytyy olla siitä että olen siirtynyt suorakylvöön, ei muuten tarvi enää kyntää, tämä ruismaan kyntö nyt poikkeus, kun on niin märkääkin, mutta muuten näitä tiukkoja savia ei paljon huvita ja kannatakkaan kynnellä, hidasta ja löpöä kuluttavaa touhua se.
Joku tossa on pielessä. Koneiden säädöt tai maan rakenne, jos kyntäessä tollasia lukemia tunnissa menee.
Eilen vedin höylää valtion tiellä teräleveys 4m. ajonop. noin 6km/h Lukot päällä ja kaikki koneesta irti niin keskikulutus 25l/h
-
Pitkästä aikaa kyntämässä, ruismaan valmistelua, ja päässy unohtumaan kuinka tolkuttomasti vie kyntäminen löpöä, varmaan joku 20-30 litraa /ha meni nyt, toisaalta, oli paikoin tiukkaa savea, joka antoi tiukan vastuksen auroille, no, entistä tyytyväisempi täytyy olla siitä että olen siirtynyt suorakylvöön, ei muuten tarvi enää kyntää, tämä ruismaan kyntö nyt poikkeus, kun on niin märkääkin, mutta muuten näitä tiukkoja savia ei paljon huvita ja kannatakkaan kynnellä, hidasta ja löpöä kuluttavaa touhua se.
Suorakylväjät pönkittää itsetuntoaan ajattelemalla just noin, kun oikeesti kulutus kynnössä on 10-litran/ha luokkaa ::)
-
Pitkästä aikaa kyntämässä, ruismaan valmistelua, ja päässy unohtumaan kuinka tolkuttomasti vie kyntäminen löpöä, varmaan joku 20-30 litraa /ha meni nyt, toisaalta, oli paikoin tiukkaa savea, joka antoi tiukan vastuksen auroille, no, entistä tyytyväisempi täytyy olla siitä että olen siirtynyt suorakylvöön,
Ei toi suorakylvö sitten ole parantanut maanrakennetta yhtään? :o
-
Pitkästä aikaa kyntämässä, ruismaan valmistelua, ja päässy unohtumaan kuinka tolkuttomasti vie kyntäminen löpöä, varmaan joku 20-30 litraa /ha meni nyt, toisaalta, oli paikoin tiukkaa savea, joka antoi tiukan vastuksen auroille, no, entistä tyytyväisempi täytyy olla siitä että olen siirtynyt suorakylvöön,
Ei toi suorakylvö sitten ole parantanut maanrakennetta yhtään? :o
;D
-
samaa ajattelin minäkin ::)
Onhan savimaan kyntö ihan eri asia kuin nämä karkeat kivennäismaat... Vielä kun muovisiivet ruuvais vanhoihin kvernen sarka-auroihin niin kulutus tippuis entisestään. Ja matoja löytyy kyllä kovastikin. Paska ja nurmikierto avainsanat karjatilalla :-X
-
kestääkö muovisiivet kivisillä mailla? itellä alkaa olla ööverin siivet jo aika paljon kolhiintuneet alalaidasta, yhdestä puuttuu iso pala kun on ottannu näköjään samaan kohtaan kivestä. ja aika hauskan muotoisesti ottaa maa mennessään noista siivistä materiaalia... on paikoin aika ohut ja heti vieressä melkein täyspaksu. jyrkkiä eroja kulumissa.
-
Pitkästä aikaa kyntämässä, ruismaan valmistelua, ja päässy unohtumaan kuinka tolkuttomasti vie kyntäminen löpöä, varmaan joku 20-30 litraa /ha meni nyt, toisaalta, oli paikoin tiukkaa savea, joka antoi tiukan vastuksen auroille, no, entistä tyytyväisempi täytyy olla siitä että olen siirtynyt suorakylvöön, ei muuten tarvi enää kyntää, tämä ruismaan kyntö nyt poikkeus, kun on niin märkääkin, mutta muuten näitä tiukkoja savia ei paljon huvita ja kannatakkaan kynnellä, hidasta ja löpöä kuluttavaa touhua se.
Joku tossa on pielessä. Koneiden säädöt tai maan rakenne, jos kyntäessä tollasia lukemia tunnissa menee.
Eilen vedin höylää valtion tiellä teräleveys 4m. ajonop. noin 6km/h Lukot päällä ja kaikki koneesta irti niin keskikulutus 25l/h
Riippuu kyllä hieman traktoristakin se kulutus. Esim tuo sun rattoris näyttäis menevän melkein hajulla jos oikeesti rankastaan. Noo merkkien välillä lienee eroja ::)
-
Mä käänsin tänä syksynä pellon joka on viimeksi kynnetty 10v sitten. Kultivoitu savi, pari vuotta apila-mesikäs ja oli murea ja matoja täynnä. Se mikä potutti oli kvernelandit, ei murusta yhtään ja höylää sileeksi kyntöpohjan. Lisäksi kiekkoleikkurit jotka saa aurat tukkoon. Sen huomasi aika selvästimissä kiekko on korvattu veitsellä, ei keränyt yhtään ruohoa ojaksen edessä kun kiekkoleikkuri keräsi, sitten se tossu ei mahtunut kiekkoleikkurin ohi. Överum v? mitä tossa hinattavassa cvl aurassa on paaljon parempi murustava vaikutus kun kyntää syysviljamaille.
http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-paluuaurat/rabe-star-avant-mkd-ii/ggd97j8c.html
Tekiskö näillä mitään?
-
12-15l/ha nelisiipisillä kääntökverneillä. Menis varmaan vähä vähemmällä jos olis siipi kaks lisää.
-
Eikös tuo alottajan lukema onnistu helposti jos 3-siipisen sarka-auran eteen pannaan joku parisataa heppanen mörkö.
-
Jos traktori vie kynnössä vaikkapa 13 litraa/ha, maksaa löpö alvittomana noin 10 euroa/ha. Jos ei kynnetä, ajetaan sinne rounduppia vähintään 3 litraa/ha, maksaa nyt alvittomana suunnilleen saman verran ja ei se kasvinsuojelukaan ilman menovettä levity, löpöä kuluu siinäkin. Että kustannukset aika tasoissa. Itsellä kivennäismaat, kyntäminen vie huomattavasti vähemmän löpöä ja jos ei kynnä, ilman rounduppia on ennenpitkää melkoinen juolavehnäongelma.
-
Jos traktori vie kynnössä vaikkapa 13 litraa/ha, maksaa löpö alvittomana noin 10 euroa/ha. Jos ei kynnetä, ajetaan sinne rounduppia vähintään 3 litraa/ha, maksaa nyt alvittomana suunnilleen saman verran ja ei se kasvinsuojelukaan ilman menovettä levity, löpöä kuluu siinäkin. Että kustannukset aika tasoissa. Itsellä kivennäismaat, kyntäminen vie huomattavasti vähemmän löpöä ja jos ei kynnä, ilman rounduppia on ennenpitkää melkoinen juolavehnäongelma.
Sillä löpön määrällä ole loppujenlopuksi suurtakaan merkitystä viljelys.
Sadon vähennys mikä suorakylvöllä tuli omilla pelloilla,vaikutti rahallisesti enemmän :(
Jos kynnölle olis joku toimiva vaihtoehto olemas ottaisin heti käyttöön,vaan en ole löytäny moista :(
-
14,5 l/h nelisylinterisellä Valtralla ja neljäsiipisillä kääntöauroilla. Pari lohkoa kun viel yhdistäis, niin pääsis varmaan 1 ha/h. Pääasiallinen maalaji hiuesavi.
-
Menee jotain 15 ja 20 välillä/ha, 6550 Vallu ja 4*16" kääntö-Överumit. Pitäis käyttää rattorista Stanadyne jossain pajalla, saattais vähän pienentää tuota kulutusta muutenkin.
Keväällä sängelle kun ajetaan glyfosaattia, niin ei tarvi kolmea litraa/ha. Puolet riittää.
-
Ännä-Valtra ja nelisiipiset kääntökvernet kulutus 12-15 l/h, työnopeus 6-8 km/h. Maat turpeesta kht:hen, tosin umpisavikoita ei ole juurikaan tarvinnut käännellä. Kyntäminenhän on mukavan lupsakkaa hommaa, jos ei nyt ihan mahdotonta kivikkoa ja juurakkoa ole pinnan alla.
Maan kosteuskin vaikuttaa yllättävän paljon niin kyntöjälkeen kuin myös kulutukseen.
-
Mä käänsin tänä syksynä pellon joka on viimeksi kynnetty 10v sitten. Kultivoitu savi, pari vuotta apila-mesikäs ja oli murea ja matoja täynnä. Se mikä potutti oli kvernelandit, ei murusta yhtään ja höylää sileeksi kyntöpohjan. Lisäksi kiekkoleikkurit jotka saa aurat tukkoon. Sen huomasi aika selvästimissä kiekko on korvattu veitsellä, ei keränyt yhtään ruohoa ojaksen edessä kun kiekkoleikkuri keräsi, sitten se tossu ei mahtunut kiekkoleikkurin ohi. Överum v? mitä tossa hinattavassa cvl aurassa on paaljon parempi murustava vaikutus kun kyntää syysviljamaille.
http://www.mascus.fi/maatalous/kaytetyt-paluuaurat/rabe-star-avant-mkd-ii/ggd97j8c.html
Tekiskö näillä mitään?
Kysyppä adamilta noista rabeista... Rabet on meillä yhteiset, mutta mulla ei ole traktoria jolla nousisi maasta :o Mun mielestä jälki on sälesiivillä tosi hyvä. Esiauroilla...
-
Vanha 818 vario ja 5 siipiset kääntö agroluxit. Syysrapsi lohkon kyntö 12ha ja aikaa kului 9h päisteineen. Löpöä paloi siirtoajot mukaan lukien n.130l. Täytyypä lähteä tekemään uusia havaintoja ruis maita käännellessä.
-
Tarkemmin ottaen kyntö on leikkaamista ja hyvillä kyntökeleillä pääsee siihen 10l per hehtaari.
Sitten kun kattelee näitä räpitin topdown hässäköitä, niin sauhua tulee joka putkesta ja löpö palaa.
Se on sitä raskaansarjan kevennettyä muokkausta... ;D
Jos ja kun on puintien jälkeen aikaa, niin kyntöön vaan sen kun kerkee. Lautasmuokkari (lautastinttaaja) kelit
meni jo. 8) Kyntö kunniaan. :-*
-
Lautasmuokkari kelit
meni jo.
Eeeei, ne tulee toukokuussa. 8)
-
Mulla lautasmuokkaimen korvaa ikivanha kolme metrinen lapiorullaäes... Tänään kävin taas ajelemassa sänkipeltoja. Kohta itää roskat ym. mukavasti ja kerääjäkasvit saa tehdä tehtävänsä. Alla kasvanut englanninraiheinäkin intoutuu kun muokkaa pikkuisen :)
Muovisiivet taitaa lähteä tilaukseen ihan pian... Pitäis vielä kuorimetkin vaihtaa muovisiin kun on noita eloperäisiä maita. Kiekkoleikkurit on heitetty pois muutama vuosi sitten ja veitset tilalle.
Muistaakseni agroluxia ja överumia mainostettiin sillä että tekee vähemmän anturaa kun leikkaa enemmänkin repimällä. Jankkoleikkuria olen miettinyt myös mutta vuokralle tuli lohkoja joissa on kantoja niin ei välttämättä vaikuta mielekkäälle vaihtoehdolle :-\
-
Mulla lautasmuokkaroinnin hoitaa urakoitsija, itellä on sänkimuokkaukseen 290 hankmo ja sen päällä 400 kiloa ratakiskoa. Hankmo parempi jos on kosteampaa niinkuin esim. tämän vuoden keväällä oli. Lautasmuokkari taas ei säiky kiviä jäykän hankmon tapaan.
Saakos V-teräiseen Överumiin veitsileikkureita?
-
Jaa-a ei enää ees muista kuinka paljon meni kynnössä.. Dalbon kultivaattorin kanssa menee semmonen 10ltr/ha löpöä kertaalleen kun ajaa...
-
Foordissa menee peltotöissä aika tarkkaan tankillinen päivässä. Paitsi 7000:ssa, jossa voimasavu ruiskii löpöt paria tuntia aikaisemmin loppuun.
-SS-
-
Kyllä vaan kun noita syysvilja maita on tänä vuonna katsellut niin kynnettyjen ja muuten käsiteltyjen satoerolla ostaa aika moneksi vuodeksi sitä muokkaukseen tarvittavaa polttoainetta..
-
Saakos V-teräiseen Överumiin veitsileikkureita?
Saa. Sekä orggiksena että tarvikkeena.
-
Foordissa menee peltotöissä aika tarkkaan tankillinen päivässä. Paitsi 7000:ssa, jossa voimasavu ruiskii löpöt paria tuntia aikaisemmin loppuun.
-SS-
Ai,Jätkällä on Voima Foorti ;D
-
Muistaakseni agroluxia ja överumia mainostettiin sillä että tekee vähemmän anturaa
Voi olla, mutta mitä se auttaa kun jättävät joka siivellä vihreää raitaa... ;D
Kulutus on ollut luokkaa 20-25 l/ha eli jo n 200 kg lisäsato korvaa polttoaineen. Ongelma kynnössä on lähinnä sekä mittariin että mieheen kertyvät tunnit ja niiden kustannukset. Tunnin kyntö on esim 50 euroa, saavutus pikkulohkoilla 1 ha/h siirtoineen ja kivien poistoilla tuottaa mukavasti kustannuspaineita. Pieni säästö ruiskutuksessa ei ihan riitä korvaamaan tätä.
Itse kynnän lähinnä kun (taattuja) vaihtoehtoja ei oikein ole. Voisi kokeilla, mutta ne koneinvestoinnit ei ikinä kuittaannu urani aikana kyntöön verrattuna.
-
Muistaakseni agroluxia ja överumia mainostettiin sillä että tekee vähemmän anturaa
Voi olla, mutta mitä se auttaa kun jättävät joka siivellä vihreää raitaa... ;D
Ei tee kun säätää kuorimet (tai esiaurat) kohdalleen.
-
Ei tehny raitaa muillakaan kun oli agrologi kokeilla...
-
joko känä on saanu kahut lyhteelle...? ;D
Tuuli ja sade teki sen mun puolesta. ;D
No nyt paljastu skänän tilalla on SATANUT ! ;D Miten se maantiedon opiskelu joko pian pidetään loppukoe täällä palstalla? ;D ;D ;D
-
Tarkemmin ottaen kyntö on leikkaamista ja hyvillä kyntökeleillä pääsee siihen 10l per hehtaari.
Sitten kun kattelee näitä räpitin topdown hässäköitä, niin sauhua tulee joka putkesta ja löpö palaa.
Se on sitä raskaansarjan kevennettyä muokkausta... ;D
Jos ja kun on puintien jälkeen aikaa, niin kyntöön vaan sen kun kerkee. Lautasmuokkari (lautastinttaaja) kelit
meni jo. 8) Kyntö kunniaan. :-*
Kynnöllä pilataan maan rakenne täysin.
-
Tarkemmin ottaen kyntö on leikkaamista ja hyvillä kyntökeleillä pääsee siihen 10l per hehtaari.
Sitten kun kattelee näitä räpitin topdown hässäköitä, niin sauhua tulee joka putkesta ja löpö palaa.
Se on sitä raskaansarjan kevennettyä muokkausta... ;D
Jos ja kun on puintien jälkeen aikaa, niin kyntöön vaan sen kun kerkee. Lautasmuokkari (lautastinttaaja) kelit
meni jo. 8) Kyntö kunniaan. :-*
Kynnöllä pilataan maan rakenne täysin.
Ei pidä kyntää, jos tätä huomaa tapahtuvan. Tässä kyntö vs. kyntämättömyys-keskustelussa on havaittavissa mielenkiintoinen seikka: Miksipä varsinkin syysviljojen viljelijät ovat ottaneet kynnön takaisin muokkausohjelmaan, vaikka taloon on hankittu kultivaattori, sitten lautasmuokkari ja lopuksi aitosuorakylvökone ?
-SS-
-
Täällä päin useita vastaavia koneketjuja... Kaikki muodissa olevat koneet pitää kokeilla ja s-piikkiäkeet on hävitetty. Äes on hommattu aika äkkiä takaisin kyseiseen koneketjuun. Täällä päin kun on paljon nurmea kierrossa ja maat ei ole otollisia kevennetylle muokkaukselle niin yhtälö on helppo. Isäkin kokeili lautasmuokkaimen ostaa silloin kun buumi oli päällä mutta hävitin sen SPV:n jälkeen nopeasti...
-
Koneviestin erkki on puhunut niin kauan kun muistan kultivoinin puolesta, saksalaiset tekee niin, tyhmät kyntää. Nyt viime aikoina hän on kirjoitanut miten pelloissa on kyntöantura ja kultivaatorin tekemä antura ja liina tiivistynyt savi sen takia.
Mulla on peltoja joka on ollut yli kymmenen vuotta kyntämättä. Kultivoitu tai jos vln se on suorakylvetty sen jälkeen. Nyt syksyllä kynsin pari semmosta lohkoa rukiille ja en huomanut kultivaattori anturaa. Mureaa se oli ja runsaasti matoja ja kiviä nousi pintaan.
Ja vanha hankmo jos menee heti puinin jäkeen ajaa, se tekee samaa mitä carrier, catros sun muut. Ne rikat itää ja rupee se olki lahoomaan kun on lämmintä
-
oletko vertaillu kuin paljon enemmän kiviä nouseekaan noista kyntämättä viljellyistä? ite huomasin etä koko tontin kaikki kivet on varmaan kerääntyneet tuolle yhelle puolentoista hehtaarin lohkolle kun sen viime syksynä kyntää nyhräsin. ja nyt kun tänä kesänä sateet siirti mullat yläosalta alareunaan, joudun aloittamaan tuon viljelyn alusta, oikein kylmää se työmäärä mikä uottaa... apilakin kasvoi oikein nätisti tuolla lohkolla mutta poissaanti onkin sitten tarina erikseen.
-
Koneviestin erkki on puhunut niin kauan kun muistan kultivoinin puolesta, saksalaiset tekee niin, tyhmät kyntää. Nyt viime aikoina hän on kirjoitanut miten pelloissa on kyntöantura ja kultivaatorin tekemä antura ja liina tiivistynyt savi sen takia.
Mulla on peltoja joka on ollut yli kymmenen vuotta kyntämättä. Kultivoitu tai jos vln se on suorakylvetty sen jälkeen. Nyt syksyllä kynsin pari semmosta lohkoa rukiille ja en huomanut kultivaattori anturaa. Mureaa se oli ja runsaasti matoja ja kiviä nousi pintaan.
Ja vanha hankmo jos menee heti puinin jäkeen ajaa, se tekee samaa mitä carrier, catros sun muut. Ne rikat itää ja rupee se olki lahoomaan kun on lämmintä
Just oon taas lähdössä pyörimään pellolle kolme metrisen hankmon kanssa... Ensimmäisenä äestetyissä on jo komea oras tulossa. Kerääjäkasvi tulee kylvettyä samalla kun sängen käy multaamassa.
Savimaalle kevytmuokkaus on varmasti paras vaihtoehto perusmuokkaukseen, mutta lautasmuokkaimen jättäisin kuitenkin kauppaan... Turha tiivistää vajaan kymmenen sentin kerrosta. Mieluummin kultivaattori ja siinäkään ei tarvi olla mitään tiivistysjyriä perässä. Talvi hoitaa kyllä tiivistämisen. Tai sitten se lapiorullaäes on mun mielestä järkevin vaihtoehto...
-
Tarkemmin ottaen kyntö on leikkaamista ja hyvillä kyntökeleillä pääsee siihen 10l per hehtaari.
Sitten kun kattelee näitä räpitin topdown hässäköitä, niin sauhua tulee joka putkesta ja löpö palaa.
Se on sitä raskaansarjan kevennettyä muokkausta... ;D
Jos ja kun on puintien jälkeen aikaa, niin kyntöön vaan sen kun kerkee. Lautasmuokkari (lautastinttaaja) kelit
meni jo. 8) Kyntö kunniaan. :-*
Hällä väliä mutta tää "pilaantunut maanrakenne" tuottaa vuosi vuodelta liki pari tonnia isompia syysviljasatoja... 8)
Oletko kuullut että vain kynnöllä saa tehtyä semmosta vesivarastoo siihen syysviljamaan pohjaan?
Kyllä varsinkin Saksalaiset viljelijät kyntävät tunnollisesti peltojaan, onkohan siihen jokin syy?
Varsinaista aitosuorakylvöä ei Saksassa näy sitten yhtikäs missään... :)
Kynnöllä pilataan maan rakenne täysin.
-
Massey Ferguson 5450 ja 4 teräset paluuaurat, 800 kiloa nokalla painoa.. 10,5 litraa mittasin tuntikulutukseksi ja eiköhän se hehtaari tule tunnissa kynnettyä vaikka olis hieman pienempikin lohko. Kynnetty maa antaa AINA (paitsi joku oikein kuiva hietamaa / mäkipelto joka kärsii kuivuudesta) sen verran paremman sadon että kyntökulut tulee katettua moneen kertaan. Itse asiassa jo juolavehnän ruiskuttaminen kustantaa saman verran kuin maan kyntäminen ja syvään kynnetty maa tarvitsee erittäin harvoin juolavehnäruiskutusta kun taas suorakylvetty ja kevytmuokattu lähes joka vuosi. Kasvitauditkin tykkää kevytmuokatusta maasta. Muutaman hehtaarin enää nykyisin kevytmuokkaan vuodessa.. Eikä se muokkarikaan muuten ilman polttoainetta perässä tule ; )
-
Meikäläisen kuorettuvilla ja poutivilla savikoilla ei aina mene ihan noin.. ja savikoita on pinta-alasta kaksi kolmasosaa.
Olen saanut parhaan tuloksen kun siihen matalaan kylvökerrokseen saa vuosien mittan kertymään vähän mullan tapaista. Järkevää viljelykiertoakin yritetään harrastaa.
Mä taidan kuulua siihen savimaahisten mystiseen lahkoon...
-
Niin siis, saa syvään kyntökerrokseen kertymään mullan tapaista vuosikymmenten varrella ???
-
12-14 litraa/ha Deerellä
-
Itse asiassa jo juolavehnän ruiskuttaminen kustantaa saman verran kuin maan kyntäminen
Kiertokoulussako opettelit laskentoa? Taisi koulu kiertää väärään suuntaan...
Glyfosaattia keväällä noin 1,5 litraa/ha tekee 6 €uroo. Ruiskutustyö alle kakskymppiä hehtaari vaikka mitenpäin laskisi. Sanotaan yhteensä 25 €/ha
Pienillä lohkoilla ei kyntäminen onnistu hehtaari/tunti -tahti, ainkaan meikäläisellä. Millainen lohko sun käsityksen mukaan on "pieni"? Puol hehtaaria vai seittemän ja puol?
Tollasen Fergun tuntikustannus on kaikkine kuluineen ainakin 35 egee, sisältäen samat kulut kun raktorille tuossa ruiskutuksen ha-hinnassa. Lisäksi auran kulutusosiin pitää jotain laskea/ha. Vitonen ei kai riitä, ainakaan kuluttavilla mailla. Eri asia jos on pelkkää suomutaa.
Onks joku ynnäilly noiden kulutusosien kustannusvaikutusta?
-
Niin siis, saa syvään kyntökerrokseen kertymään mullan tapaista vuosikymmenten varrella ???
Tämä on luonnollisesti seuraava tavoite - minun ikäni ei vaan siihen taida enää riittää. Kylvösyvyydessä muutos on havaittavissa jo 5-10 vuodessa. Eniten se ehkä auttaa tuohon kuorettumisriskiin.
Nämä ovat tila- ja tapauskohtaisia juttuja, ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa muokata. Kaikenlaista on kokeiltu ja kokeillaan, hankmoa, kultivaattoria, lautasta, kyntöä, suorakylvöä. Kelin ja tilanteen mukaan. Koneita voi lainata, vuokrata ja kimppaomistaa, käyttää urakoitsijaa.
Jankkurointi kiinnostaisi myös, pitäisi vaan olla riittävän kuivaa silloin. Tältä syksyltä taitaa olla täälläpäin kelit siihen ohi.
-
Niin siis, saa syvään kyntökerrokseen kertymään mullan tapaista vuosikymmenten varrella ???
Tämä on luonnollisesti seuraava tavoite - minun ikäni ei vaan siihen taida enää riittää. Kylvösyvyydessä muutos on havaittavissa jo 5-10 vuodessa. Eniten se ehkä auttaa tuohon kuorettumisriskiin.
Nämä ovat tila- ja tapauskohtaisia juttuja, ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa muokata. Kaikenlaista on kokeiltu ja kokeillaan, hankmoa, kultivaattoria, lautasta, kyntöä, suorakylvöä. Kelin ja tilanteen mukaan. Koneita voi lainata, vuokrata ja kimppaomistaa, käyttää urakoitsijaa.
Jankkurointi kiinnostaisi myös, pitäisi vaan olla riittävän kuivaa silloin. Tältä syksyltä taitaa olla täälläpäin kelit siihen ohi.
Toki. Katson että nuo nykyiset lohkot ovat tässä kehityksessä, kyntösyvyyteen, jo tarpeeksi pitkällä että sitä voi koettaa jatkaa...
...ja tulee halvemmaksi kun ei ole kuitenkaan varaa auroista pois vaihtaa ::)
(suurimmaksi osaksi multava, jokunen runsasmultainen, hiesu...)
Pitää sitten miettiä jos jostain saisi lisää sitä maata, voiko samaa mallia toteuttaa...
...eli paljon kasvimassaa kyntäen peltoon sisään. Ruis/heinä/apila jos saisi kiertoon pääkasveiksi, kait sinne jokunen kevätviljakin tosin täytyy laittaa mukaan.
-
Ei kait viljanviljelijä tartte kuin kuusi konetta. Yksi on ihan tanan leveä hankmo millä saa maita kuivatettua keväällä ja jotain ehkä muokattua. Toinen on 6 metrinen vieskalainen kylvin, kolmas on iso hinattava ruutta , neljäs on viljavankkurit. Viides on piennar\ kesantomurskain ja kuudes on se yksi ainoa raktori. Puimurikin on kova sana seitsemäntenä. Kaikki muut koneet lisää joutotöitä kun ajellaan pitkiä siirtymiä ja vaihdellaan koneita. Jos viellä on kiimaa tehdä ihmeellisiä työvaiheita niin vuokraa 200 ha lisää peltoa niin joutava nysväämisen halu poistuu.
-
Ei kait viljanviljelijä tartte kuin kuusi konetta. Yksi on ihan tanan leveä hankmo millä saa maita kuivatettua keväällä ja jotain ehkä muokattua. Toinen on 6 metrinen vieskalainen kylvin, kolmas on iso hinattava ruutta , neljäs on viljavankkurit. Viides on piennar\ kesantomurskain ja kuudes on se yksi ainoa raktori. Puimurikin on kova sana seitsemäntenä. Kaikki muut koneet lisää joutotöitä kun ajellaan pitkiä siirtymiä ja vaihdellaan koneita. Jos viellä on kiimaa tehdä ihmeellisiä työvaiheita niin vuokraa 200 ha lisää peltoa niin joutava nysväämisen halu poistuu.
Aika pitkälle kyllä on näin. Pienemmässäkin mittakaavassa. Mulla sentään on 1 1/3 raktoria... ;)
-
Itse asiassa jo juolavehnän ruiskuttaminen kustantaa saman verran kuin maan kyntäminen
Kiertokoulussako opettelit laskentoa? Taisi koulu kiertää väärään suuntaan...
Glyfosaattia keväällä noin 1,5 litraa/ha tekee 6 €uroo. Ruiskutustyö alle kakskymppiä hehtaari vaikka mitenpäin laskisi. Sanotaan yhteensä 25 €/ha
Pienillä lohkoilla ei kyntäminen onnistu hehtaari/tunti -tahti, ainkaan meikäläisellä. Millainen lohko sun käsityksen mukaan on "pieni"? Puol hehtaaria vai seittemän ja puol?
Tollasen Fergun tuntikustannus on kaikkine kuluineen ainakin 35 egee, sisältäen samat kulut kun raktorille tuossa ruiskutuksen ha-hinnassa. Lisäksi auran kulutusosiin pitää jotain laskea/ha. Vitonen ei kai riitä, ainakaan kuluttavilla mailla. Eri asia jos on pelkkää suomutaa.
Onks joku ynnäilly noiden kulutusosien kustannusvaikutusta?
Jos se on ostanu transorp-tegnologiaa ilman bonuksia kantamarketista?
-
Itse asiassa jo juolavehnän ruiskuttaminen kustantaa saman verran kuin maan kyntäminen
Kiertokoulussako opettelit laskentoa? Taisi koulu kiertää väärään suuntaan...
Glyfosaattia keväällä noin 1,5 litraa/ha tekee 6 €uroo. Ruiskutustyö alle kakskymppiä hehtaari vaikka mitenpäin laskisi. Sanotaan yhteensä 25 €/ha
Pienillä lohkoilla ei kyntäminen onnistu hehtaari/tunti -tahti, ainkaan meikäläisellä. Millainen lohko sun käsityksen mukaan on "pieni"? Puol hehtaaria vai seittemän ja puol?
Tollasen Fergun tuntikustannus on kaikkine kuluineen ainakin 35 egee, sisältäen samat kulut kun raktorille tuossa ruiskutuksen ha-hinnassa. Lisäksi auran kulutusosiin pitää jotain laskea/ha. Vitonen ei kai riitä, ainakaan kuluttavilla mailla. Eri asia jos on pelkkää suomutaa.
Onks joku ynnäilly noiden kulutusosien kustannusvaikutusta?
No tänä syksynä ostin pöntön Roundup Goldia.. 20l / 205 euroa ja sitä laitetaan sängelle ruiskutettuna 3-4 litraa hehtaarille. Itse kuitenkin laitoin vaan kolme litraa eli Reilu 30e / ha ja sillä nyt saa polttoaineen kyntämiseen reilusti. Muuta kuluja en laskenu että siinä mielessä oon vähän väärässä. mutta sadonlisäys on ainakin meillä päin suuri kun maan kyntää
-
Pieni lohko on hehtaarin lohko. Ja en nyt laske traktoritunnille niin mahdottomia kuluja polttoaineen lisäksi kun pari hyvää traktoria on ja tulee olemaan aina pihassa niin kauan kun maata viljellään.. Seisooko ne sitten joutenpanttina vai kynnetäänkö niillä.. Parempi kun vähän edes tunteja tuloo ; )
-
Itse asiassa jo juolavehnän ruiskuttaminen kustantaa saman verran kuin maan kyntäminen
Kiertokoulussako opettelit laskentoa? Taisi koulu kiertää väärään suuntaan...
Glyfosaattia keväällä noin 1,5 litraa/ha tekee 6 €uroo. Ruiskutustyö alle kakskymppiä hehtaari vaikka mitenpäin laskisi. Sanotaan yhteensä 25 €/ha
Pienillä lohkoilla ei kyntäminen onnistu hehtaari/tunti -tahti, ainkaan meikäläisellä. Millainen lohko sun käsityksen mukaan on "pieni"? Puol hehtaaria vai seittemän ja puol?
Tollasen Fergun tuntikustannus on kaikkine kuluineen ainakin 35 egee, sisältäen samat kulut kun raktorille tuossa ruiskutuksen ha-hinnassa. Lisäksi auran kulutusosiin pitää jotain laskea/ha. Vitonen ei kai riitä, ainakaan kuluttavilla mailla. Eri asia jos on pelkkää suomutaa.
Onks joku ynnäilly noiden kulutusosien kustannusvaikutusta?
Lapsikin sen tietää että juolavehnä ei lopullisesti lähde sillä 1,5 litran hehtaariannoksella...
Sitäpaitsi suorakylvössä glyfosaattia saa ruiskutella sekä keväällä että syksyllä ja joka vuosi.
Sen lisäksi tankkiseokset saa valita aina hiukan kalliimman mukaan.
Juuristomassaa kertyy jonninverran enemmän kynnettyyn peltoon kuin suorakylvettyyn, kuten satoakin.
Suorakylvetty kestää ajoa paremmin kuin kynnetty pelto, mikä voi kertoa jotain pellon ilmavuudesta... :)
Kulutusosien kustannusvaikutus on suoraan verrannollinen satotasoon... 8)
-
Ei tuosta kyntämisestä saa ikinä kovin taloudellista ratkaisua. Karmeaa olisi jos joutuisi kaikki pellot kyntämällä kääntämään. Semmoistahan se takavuosina oli, mutta onneksi se on historiaa. Vältit on älyttömän kalliita, osat samassa suhteessa hemmetin kalliita, kuivana syksynä saa olla koko ajan kiristelemässä pultteja ja korjaamassa jos jonkinlaista vikaa, polttoainetta menee aina liikaa, kyntäminen on hidasta, jatkuva kyntö pilaa maanrakennetta, säädöissä pitämisessä menee oma aikansa (kuorin tms. liikahtanut). Kynnön etu seuraavana vuonna tapauskohtainen, hyvin usein on herkempi kuivuudelle, joka pudottaa satotasoa tehokkaasti. Jos kevätviljojen menestymistä vesitalouden puitteissa perustelee kyntämisellä, niin maan rakenne on todennäköisesti pilalla. Tässä tapauksessa kyntäminen onkin hyvin perusteltua, koska maan rakenteen korjaus vaatii ainakin kevytmuokkauksen ja viljelykierron monipuolistamisen. Se onkin usein vakaumuksellisille kyntömiehelle laittamaton paikka, ei muuta kuin kyntöä ja ohraa kehiin...
Syysviljat, nurmien lopetus, multamaat. Siinä hyviä syitä kyntää. Muissa tapauksissa suosittelisin sitä kultivaattoria...
-
Ei tuosta kyntämisestä saa ikinä kovin taloudellista ratkaisua. Karmeaa olisi jos joutuisi kaikki pellot kyntämällä kääntämään. Semmoistahan se takavuosina oli, mutta onneksi se on historiaa. Vältit on älyttömän kalliita, osat samassa suhteessa hemmetin kalliita, kuivana syksynä saa olla koko ajan kiristelemässä pultteja ja korjaamassa jos jonkinlaista vikaa, polttoainetta menee aina liikaa, kyntäminen on hidasta, jatkuva kyntö pilaa maanrakennetta, säädöissä pitämisessä menee oma aikansa (kuorin tms. liikahtanut). Kynnön etu seuraavana vuonna tapauskohtainen, hyvin usein on herkempi kuivuudelle, joka pudottaa satotasoa tehokkaasti. Jos kevätviljojen menestymistä vesitalouden puitteissa perustelee kyntämisellä, niin maan rakenne on todennäköisesti pilalla. Tässä tapauksessa kyntäminen onkin hyvin perusteltua, koska maan rakenteen korjaus vaatii ainakin kevytmuokkauksen ja viljelykierron monipuolistamisen. Se onkin usein vakaumuksellisille kyntömiehelle laittamaton paikka, ei muuta kuin kyntöä ja ohraa kehiin...
Syysviljat, nurmien lopetus, multamaat. Siinä hyviä syitä kyntää. Muissa tapauksissa suosittelisin sitä kultivaattoria...
Kylmis on taas asian ytimessä, kultivaattori.
-
Et tainnut lukea muuta kuin viimeisen lauseen...
??? ::)
-
Et tainnut lukea muuta kuin viimeisen lauseen...
??? ::)
;D
-
Ei tuosta kyntämisestä saa ikinä kovin taloudellista ratkaisua. Karmeaa olisi jos joutuisi kaikki pellot kyntämällä kääntämään. Semmoistahan se takavuosina oli, mutta onneksi se on historiaa. Vältit on älyttömän kalliita, osat samassa suhteessa hemmetin kalliita, kuivana syksynä saa olla koko ajan kiristelemässä pultteja ja korjaamassa jos jonkinlaista vikaa, polttoainetta menee aina liikaa, kyntäminen on hidasta, jatkuva kyntö pilaa maanrakennetta, säädöissä pitämisessä menee oma aikansa (kuorin tms. liikahtanut). Kynnön etu seuraavana vuonna tapauskohtainen, hyvin usein on herkempi kuivuudelle, joka pudottaa satotasoa tehokkaasti. Jos kevätviljojen menestymistä vesitalouden puitteissa perustelee kyntämisellä, niin maan rakenne on todennäköisesti pilalla. Tässä tapauksessa kyntäminen onkin hyvin perusteltua, koska maan rakenteen korjaus vaatii ainakin kevytmuokkauksen ja viljelykierron monipuolistamisen. Se onkin usein vakaumuksellisille kyntömiehelle laittamaton paikka, ei muuta kuin kyntöä ja ohraa kehiin...
Syysviljat, nurmien lopetus, multamaat. Siinä hyviä syitä kyntää. Muissa tapauksissa suosittelisin sitä kultivaattoria...
Mä olen Kylmiksen kans samaa mieltä,kyntö on ainoo oikee tapa 8) ;D ;D
-
mutta onko auroissa plajonkin eroja kulutukseen? itellä olis pikkasen tarvetta uusia noita kumipalloöövereitä mutta mihin? ja en halua noita helevetin painavia paluuauroja vaan ihan sarkasellaset. kivisiä hietamoreeneja jyystämääm.
-
Väitän että hinatavat tulee pinemällä pö kulutuksella perässä. Nelisiipiset paluuaurat kun ajaa painon siirolla siinä menee aika paljon voimaa siihen kun traktori pyrkii nostaa koko ajan. Upotavilla mailla hinattava on parempi kun traktorin takaakseli paino nouse niin korkeaksi.
Noi vanhat ukot puhui silloin parikytä vuotta sitten että valurautakärki ööverumit on raskaampi vetää ku kverneland a rungolinen. Eikös överum ja agroluks ihan mainostavat että ne ovat kevytvetoisia?
-
Väitän että hinatavat tulee pinemällä pö kulutuksella perässä. Nelisiipiset paluuaurat kun ajaa painon siirolla siinä menee aika paljon voimaa siihen kun traktori pyrkii nostaa koko ajan. Upotavilla mailla hinattava on parempi kun traktorin takaakseli paino nouse niin korkeaksi.
Noi vanhat ukot puhui silloin parikytä vuotta sitten että valurautakärki ööverumit on raskaampi vetää ku kverneland a rungolinen. Eikös överum ja agroluks ihan mainostavat että ne ovat kevytvetoisia?
Valurautakärkiöverumeja myytiin neljäkymmentä vuotta sitten. Sen jälkeen tullut V-siipi on kevytvetoisempi, mutta vastaavasti multamailla tarttuvampi. XL-siipi on vertailussa Ruotsissa todettu yhdeksi kevytvetoisimmista terämalleista, mutta soveltunee parhaiten savi- ja hiesumaille.
Vertailu Kvernelandeihin kylläkin on hieman turhanaikaista, siinäkin mielessä, että norjalaisilla taitaa olla saatavissa 8 -10 eri siipimallia eri olosuhteisiin sovitettuina.
Aurojen säätö ja vantaiden kunto vaikuttanee myös energiankulutukseen ja työn jälkeen.
-SS-
-
Väitän että hinatavat tulee pinemällä pö kulutuksella perässä. Nelisiipiset paluuaurat kun ajaa painon siirolla siinä menee aika paljon voimaa siihen kun traktori pyrkii nostaa koko ajan. Upotavilla mailla hinattava on parempi kun traktorin takaakseli paino nouse niin korkeaksi.
Noi vanhat ukot puhui silloin parikytä vuotta sitten että valurautakärki ööverumit on raskaampi vetää ku kverneland a rungolinen. Eikös överum ja agroluks ihan mainostavat että ne ovat kevytvetoisia?
Valurautakärkiöverumeja myytiin neljäkymmentä vuotta sitten. Sen jälkeen tullut V-siipi on kevytvetoisempi, mutta vastaavasti multamailla tarttuvampi. XL-siipi on vertailussa Ruotsissa todettu yhdeksi kevytvetoisimmista terämalleista, mutta soveltunee parhaiten savi- ja hiesumaille.
Vertailu Kvernelandeihin kylläkin on hieman turhanaikaista, siinäkin mielessä, että norjalaisilla taitaa olla saatavissa 8 -10 eri siipimallia eri olosuhteisiin sovitettuina.
Aurojen säätö ja vantaiden kunto vaikuttanee myös energiankulutukseen ja työn jälkeen.
-SS-
Tiedän, Mitä malli toi kvernelandi A runko pienellä rintapalalla vm 82? vs överum valu kärki oli varmaan ne mitkä poikasena ukot puhui. Ja mun kokemus hinatavista on överun cvl v siivellä ja vertaus suoraan kverneland nostolaite e vm 98 ja es? 05 ja kaikki nelisiipisiä.
Ehkä joku profi tai muu on tehnyt selvityksen hinatava vs nostolaite samoilla teräluvulla ja terämallin polttoaine taloudelisuudesta
-
Väitän että hinatavat tulee pinemällä pö kulutuksella perässä. Nelisiipiset paluuaurat kun ajaa painon siirolla siinä menee aika paljon voimaa siihen kun traktori pyrkii nostaa koko ajan. Upotavilla mailla hinattava on parempi kun traktorin takaakseli paino nouse niin korkeaksi.
Ainakin hinattavat kulkevat pienemmällä vetäjällä - kun ei konetta tarvitse valita nostovoiman ja etuakselipainon perusteella. Tiedä sitten mitä vaikuttaa poltoaineenkulutuksen? Onko pienempi kone korkealla kuormituksella parempi kuin iso puolella kuormalla?
Isolla on ainakin niitä raahattavia kiloja enemmän mukana.
-
En tiä välteistä mut kaikki sinne tankkii ujutettu puolukkamehu on menny.
-
Ehkä polttoainetta myös säästettäisiin, jos kyntösyvyyttä madallettasiin, mikä merkitsisi auran tuumaluvun pientämistä ja lukumäärän lisäämistä. Kyntösyvyys 15-16 senttiä, ja viilunleveys siis 13 tuuumaa, jotta viilu menee optimaaliseen asentoon, ei liian pystyyn eikä liian laakaan. Eikä kyntöä tarvita joka vuosi, määrävuosin, kun kestorikkakasvit alkavat ahdistamaan.
-
Ehkä polttoainetta myös säästettäisiin, jos kyntösyvyyttä madallettasiin, mikä merkitsisi auran tuumaluvun pientämistä ja lukumäärän lisäämistä. Kyntösyvyys 15-16 senttiä, ja viilunleveys siis 13 tuuumaa, jotta viilu menee optimaaliseen asentoon, ei liian pystyyn eikä liian laakaan. Eikä kyntöä tarvita joka vuosi, määrävuosin, kun kestorikkakasvit alkavat ahdistamaan.
Tää nyt taas tuntuu siltä et rakennellaan ultrakevyttä formula-autoa.... ;D
Litra sinne tai tänne, kuivurissa kuivataan 25 prossasta rehuvehnää 15 tuntia ja sit halotaan hiuksia kyntämisen kanssa. ;D ;D
-
Ja minkäskokoinen takarengas siihen 13" viiluun sopiikaan? 14.9 sirkkelinterä -ei hyvä ainakaan pehmeillä mailla.
Tuosta glyfosaatin käytöstä ja määristä vielä: eloperäisillä mailla sekä multavilla karkeilla kivennäismailla juola on riesa, mitä ei koskaan millään konstilla saa pysyvästi pois. Kun ajan keväällä tuon 1,5 litraa, niin teho varhaisessa kasvussa olevaan juolaan on hyvä. Puintiaikaan jos kasvusto muuten on onnistunutta (tänä vuonna sattuneesta syystä ei ole) ei juolaa ole kuin hyvin harvakseltaan yksittäisiä kasveja, ei siis pesäkkeitä. Jos ruiskuttaisin juolan normaalisti puintien jälkeen (joka neljäs tai viides vuosi) ja kyntäisin joka vuosi, olisi ainekustannus pitkässä juoksussa kutakuinkin sama ja syksyn kelit huomioonottaen vaikutus juolaan ei välttämättä yhtään sen parempi. Ja viimeisenä vuonna saattaisi juolaa olla pellossa enemmän kuin tarpeeksi... >:(
-
Ja minkäskokoinen takarengas siihen 13" viiluun sopiikaan? 14.9 sirkkelinterä -ei hyvä ainakaan pehmeillä mailla.
Tuosta glyfosaatin käytöstä ja määristä vielä: eloperäisillä mailla sekä multavilla karkeilla kivennäismailla juola on riesa, mitä ei koskaan millään konstilla saa pysyvästi pois. Kun ajan keväällä tuon 1,5 litraa, niin teho varhaisessa kasvussa olevaan juolaan on hyvä. Puintiaikaan jos kasvusto muuten on onnistunutta (tänä vuonna sattuneesta syystä ei ole) ei juolaa ole kuin hyvin harvakseltaan yksittäisiä kasveja, ei siis pesäkkeitä. Jos ruiskuttaisin juolan normaalisti puintien jälkeen (joka neljäs tai viides vuosi) ja kyntäisin joka vuosi, olisi ainekustannus pitkässä juoksussa kutakuinkin sama ja syksyn kelit huomioonottaen vaikutus juolaan ei välttämättä yhtään sen parempi. Ja viimeisenä vuonna saattaisi juolaa olla pellossa enemmän kuin tarpeeksi... >:(
Ratkasu siihen on, että traktori kulkee täysin sängellä, mielestäni näin toimitaan jo nyt täyshinattavien aurojen kohdalla ja tarvittaessa voidaan käyttää hyvinkin leveitä renkaita. Itse aikoinaan kynnin 14 tuuman auroilla ja traktorissa 520 milliset, siis tuumakoossa kait 18,4 ja kyllä se rengas sinne vakoon sopi.
-
Ja minkäskokoinen takarengas siihen 13" viiluun sopiikaan? 14.9 sirkkelinterä -ei hyvä ainakaan pehmeillä mailla.
Tuosta glyfosaatin käytöstä ja määristä vielä: eloperäisillä mailla sekä multavilla karkeilla kivennäismailla juola on riesa, mitä ei koskaan millään konstilla saa pysyvästi pois. Kun ajan keväällä tuon 1,5 litraa, niin teho varhaisessa kasvussa olevaan juolaan on hyvä. Puintiaikaan jos kasvusto muuten on onnistunutta (tänä vuonna sattuneesta syystä ei ole) ei juolaa ole kuin hyvin harvakseltaan yksittäisiä kasveja, ei siis pesäkkeitä. Jos ruiskuttaisin juolan normaalisti puintien jälkeen (joka neljäs tai viides vuosi) ja kyntäisin joka vuosi, olisi ainekustannus pitkässä juoksussa kutakuinkin sama ja syksyn kelit huomioonottaen vaikutus juolaan ei välttämättä yhtään sen parempi. Ja viimeisenä vuonna saattaisi juolaa olla pellossa enemmän kuin tarpeeksi... >:(
Ratkasu siihen on, että traktori kulkee täysin sängellä, mielestäni näin toimitaan jo nyt täyshinattavien aurojen kohdalla ja tarvittaessa voidaan käyttää hyvinkin leveitä renkaita. Itse aikoinaan kynnin 14 tuuman auroilla ja traktorissa 520 milliset, siis tuumakoossa kait 18,4 ja kyllä se rengas sinne vakoon sopi.
Mun pikku-Kvernet on 14" ja paljon tulee kynnettyä niillä myös 6620:llä jossa 650R38 rengas .. ei se tallo niin että jälestä huomaa.. (ks videot..profiilin kautta pääsee klik maapallo..)
-
Ei tuosta kyntämisestä saa ikinä kovin taloudellista ratkaisua. Karmeaa olisi jos joutuisi kaikki pellot kyntämällä kääntämään. Semmoistahan se takavuosina oli, mutta onneksi se on historiaa. Vältit on älyttömän kalliita, osat samassa suhteessa hemmetin kalliita, kuivana syksynä saa olla koko ajan kiristelemässä pultteja ja korjaamassa jos jonkinlaista vikaa, polttoainetta menee aina liikaa, kyntäminen on hidasta, jatkuva kyntö pilaa maanrakennetta, säädöissä pitämisessä menee oma aikansa (kuorin tms. liikahtanut). Kynnön etu seuraavana vuonna tapauskohtainen, hyvin usein on herkempi kuivuudelle, joka pudottaa satotasoa tehokkaasti. Jos kevätviljojen menestymistä vesitalouden puitteissa perustelee kyntämisellä, niin maan rakenne on todennäköisesti pilalla. Tässä tapauksessa kyntäminen onkin hyvin perusteltua, koska maan rakenteen korjaus vaatii ainakin kevytmuokkauksen ja viljelykierron monipuolistamisen. Se onkin usein vakaumuksellisille kyntömiehelle laittamaton paikka, ei muuta kuin kyntöä ja ohraa kehiin...
Syysviljat, nurmien lopetus, multamaat. Siinä hyviä syitä kyntää. Muissa tapauksissa suosittelisin sitä kultivaattoria...
Kunnon aurat on aina hyvä ja pitkäikäinen sijotus. Helposti 20 vuotta! Viljanviljelijä tahtoo olla sen verran tyhmä että kokeilee kaikki uudet systeemit ja palaa aina lopulta (ainakin suurimmalta osin) takaisin kyntöön.:DD Siinä sitä rahaa palaa.. Ensin oli miniaurat, sitten lautasmuokkari, kultivaattori uusimpana ja osa vielä suorakylvökoneenkin hommas.. Ja ihan itsenikin luettelen osittain näihin ;) Tosin lautasmuokari käytössä ainoastaan muutamissa kivisissä lohkoissa ja vaan sen takia ettei tarvi noukkia niin paljon / kivikonetta. Mikä on kultivaattorin etu? Meillä päin niistä luovuttiin 60/70 luvulla.. Huono jälki, olki jää pintaan kasvitaudit jyllää, polttoainetta palaa sama ku kyntämiseen, jos maassa kiviä tai kantoja repii kaikki pintaan.. Eijjei ikinä ainakaan meille :D
-
Polttoaineen säästöstä on peltoviljelyssä ihan turha puhua mitään.. Viljelytöihin menevä polttoainemäärä on hehtaaria kohden lähes merkityksetön. Kuivaaminen huomattavasti ratkaisevampi ja se että pellolla on aikasin ja lyhytaikaset lajikkeet jolloin aikasin myös puimassa ja kuivaamassa kun ilmat on vielä lämpöset. 10-15l /ha kyntö, 10-20 litralla äestää hehtaarin vaikka kahteen tai kolmeen kertaan, 5-10 litralla kylvää, ruiskutus ja puinti + muu ajo 10+ litraa.. Yhteensä semmonen 50 litraa eli 50e / hehtaari.. Nämäkin määrät on aika yläkanttiin laskettu.. Onko mitään merkitystä jos tuosta pystyy säästämään 10 tai 20 litraa pois.. Ei mitään varsinkin kun sen säästön takia tulee toises pääs enemmän tappiota..
-
Polttoaineen säästöstä on peltoviljelyssä ihan turha puhua mitään.. Viljelytöihin menevä polttoainemäärä on hehtaaria kohden lähes merkityksetön. Kuivaaminen huomattavasti ratkaisevampi ja se että pellolla on aikasin ja lyhytaikaset lajikkeet jolloin aikasin myös puimassa ja kuivaamassa kun ilmat on vielä lämpöset. 10-15l /ha kyntö, 10-20 litralla äestää hehtaarin vaikka kahteen tai kolmeen kertaan, 5-10 litralla kylvää, ruiskutus ja puinti + muu ajo 10+ litraa.. Yhteensä semmonen 50 litraa eli 50e / hehtaari.. Nämäkin määrät on aika yläkanttiin laskettu.. Onko mitään merkitystä jos tuosta pystyy säästämään 10 tai 20 litraa pois.. Ei mitään varsinkin kun sen säästön takia tulee toises pääs enemmän tappiota..
Taitaa olla ajan säästö ja pinta-alasuorite aikayksikössä suurin tekijä kyntämättä viljelyssä. Jonkun muutamankymmenen hehtaaria vielä kyntää, mutta 1500 ha ei enää isommallakaan työmiesporukalla tule pikaisesti tehdyksi.
Kyntämättä viljely tulee hyvään huutoon, kun viljan hinta asettuu 100 euroon tai alle. 200 euron päälle, jos ruista myydään, ei paljon kyntämättömyyden aatteen papistoa ole näkynyt, vaan hankkivat salavihkaa itsekin kyntövälttejä.
-SS-
-
Ei pinta-aloja pidä kasvattaa liian suuriksi.. Jos pitää alkaa perusviljelytöistä tinkiä ajan säästämiseksi on tilakoko kasvanut liikaa. Monesti silloin ostetaan ja vuokraillaan maita niin kalliilla ettei lopputulos oo sen parempi.
-
Ei pinta-aloja pidä kasvattaa liian suuriksi.. Jos pitää alkaa perusviljelytöistä tinkiä ajan säästämiseksi on tilakoko kasvanut liikaa. Monesti silloin ostetaan ja vuokraillaan maita niin kalliilla ettei lopputulos oo sen parempi.
Kyllä suomalasella peruslohkokoolla on aina isompien pinta-alojen hoitaminen aika vaikeaa, aikaa per pinta-alayksikkö kuluu paljon ja aika sen lisäksi kuluu maantiellä ajoon, kun ne läntit on pitkin lääniä näillä ainakin näillä isommilla tuottajilla.
Eilen katselin teema-kanavalta ohjelmaa koskien Australian energia- ja maataloutta. Kyllä siinä meikäläinen "suurviljelijä" on lähinnä mäkitupalainen verrattuna noihin systeemeihin. Siinä yrittäjä pui puolen miljoonan dollarin puimurilla, työleveys varmaankin lähes 10 metriä. Siellä hän vaan hytissa pelaili älykännykällä, GSP piti puimurin oikealla linjalla ja automatiikka hoiti muut säädöt, oli siis lähinnä systeemien valvoja, kävi ohjaimiin vain, kun joku ongelma tuli eteen.
-
Kun löytyy tekniikka missä pääsee eroon kynnöstä, tasausäestyksestä, äestyksestä, kivien keruusta ja mahdollisesta kesän kuivuudesta niin kova pitää olla usko että tällaista mahdollisuutta ei käytä. Hieman isommilla tiloilla kuitenkin eri työvaiheissa tiellä vietetty aika kasvaa huomattavasti. Ehkä on järkevää että ei hukkaa niitä papan kolmisiipisiä kvernejä mutta kannattaa harkita niiden käyttömäärää ja kyntää vain oikeasti tarpeelliset. Pinta-alan lisäyksessäkin kannattaa miettiä tilannetta kun jokainen hehtaari tuo kuitenkin senreilun tonnin lisää rahaa. Toki kulujakin tulee mutta ei ehkä samaa tahtia.
-
Kun löytyy tekniikka missä pääsee eroon kynnöstä, tasausäestyksestä, äestyksestä, kivien keruusta ja mahdollisesta kesän kuivuudesta niin kova pitää olla usko että tällaista mahdollisuutta ei käytä. Hieman isommilla tiloilla kuitenkin eri työvaiheissa tiellä vietetty aika kasvaa huomattavasti. Ehkä on järkevää että ei hukkaa niitä papan kolmisiipisiä kvernejä mutta kannattaa harkita niiden käyttömäärää ja kyntää vain oikeasti tarpeelliset. Pinta-alan lisäyksessäkin kannattaa miettiä tilannetta kun jokainen hehtaari tuo kuitenkin senreilun tonnin lisää rahaa. Toki kulujakin tulee mutta ei ehkä samaa tahtia.
ookko tosissas?
-
Pinta-alan lisäyksessäkin kannattaa miettiä tilannetta kun jokainen hehtaari tuo kuitenkin senreilun tonnin lisää rahaa
Kait se tonnin tuo liikevaihtoa per hehtaari, kun laskee yhteen tuet ja sadon arvon. Mutta liikevaihto ei paljon lämmitä, kun käytännössä sadon arvo niukinnaukin peittää siitä aiheutuneet kulut ja 500-600 euron pellonvuokra syö sen saadun tuen. Mutta työ on ilomme ;)
-
Kun löytyy tekniikka missä pääsee eroon kynnöstä, tasausäestyksestä, äestyksestä, kivien keruusta ja mahdollisesta kesän kuivuudesta niin kova pitää olla usko että tällaista mahdollisuutta ei käytä. Hieman isommilla tiloilla kuitenkin eri työvaiheissa tiellä vietetty aika kasvaa huomattavasti.
Miksi pitäis päästä lähes kaikista viljelyn peruselementeistä eroon? Mitä sitä sitten tekee? Siinähän seon homman mielenkiinto kun saa tehdä tilan töitä HYVIN eikö sillä asenteella että mennään siitä mistä aita on matalin. Ei ne työtunnit mahdottomiin pääse nousemaan isollakaan viljatilalla.. Ja lypsykarjatilan ei muutenkaan kannata suuremmissa määrin viljan viljelyyn keskittyä.
-
Näissä kannattaa olla tarkkana mitä kulua työlleen käyttää. Jos laskee tekemiselle esim urakointihintoja niin silloinhan on kerännyt kohtalaisen tulon itselleen vaikkakin vuoden jälkeen näyttää että mitään ei jäänyt. Kuitenkin jos hehtaarin tuotto on luokkaa 5-600 egee jos vuokrat ottaa pois niin kyllä kulujen jälkeen jää vähän töihinkin. Tällä perjaatteella on hyvä että hehtaareja on paljon jolloin tulojakin on enemmän.
-
Kun löytyy tekniikka missä pääsee eroon kynnöstä, tasausäestyksestä, äestyksestä, kivien keruusta ja mahdollisesta kesän kuivuudesta niin kova pitää olla usko että tällaista mahdollisuutta ei käytä. Hieman isommilla tiloilla kuitenkin eri työvaiheissa tiellä vietetty aika kasvaa huomattavasti.
Miksi pitäis päästä lähes kaikista viljelyn peruselementeistä eroon? Mitä sitä sitten tekee? Siinähän seon homman mielenkiinto kun saa tehdä tilan töitä HYVIN eikö sillä asenteella että mennään siitä mistä aita on matalin. Ei ne työtunnit mahdottomiin pääse nousemaan isollakaan viljatilalla.. Ja lypsykarjatilan ei muutenkaan kannata suuremmissa määrin viljan viljelyyn keskittyä.
Eikö kuitenkin viljelynkin idea on tehdä mahdollisimman hyvää tulosta sille työlle mitä tekee. Tällöinn mielestäni kannattaa keskittyä niihin hommiin mitkä tuo lisäarvoa eli vaikka lisääntyviin hehtaareihin ja pyrkiä välttämään lisätyötä mikä ei tuo kauheasti lisäarvoa.
-
Suorakylvö ja minimimuokkaus lienee ainoa mahdollinen vaihtoehto, kun rakennemuutos hyppäyksittäin kasvaneine pinta-aloineen on päässyt vauhtiin. Voinemme myös lukea LHP:t ja muut passiiviseksi jäävät pinta-alat tähän samaan kategoriaan: kerätään kokonaispinta-alasta passiivinen tuloautomaatti, ja vain osalla alasta harjoitetaan aktiiviviljelyä.
-SS-
-
Viljelytöihin menevä polttoainemäärä on hehtaaria kohden lähes merkityksetön.
Ei merkityksetön, mutta asian ytimessä olet. Minä pidin suht tarkkaa tilastoa viime vuonna ja puimuri ml ei esimerkkisi kauas heitä. Kuivurin poltin on kyllä yllättävä syöppö, suhteellisesti tilan muuhun kulutukseen nähden. En hoksannut edes laskea ennen kuin luin tuon.
-
Kun löytyy tekniikka missä pääsee eroon kynnöstä, tasausäestyksestä, äestyksestä, kivien keruusta ja mahdollisesta kesän kuivuudesta niin kova pitää olla usko että tällaista mahdollisuutta ei käytä. Hieman isommilla tiloilla kuitenkin eri työvaiheissa tiellä vietetty aika kasvaa huomattavasti. Ehkä on järkevää että ei hukkaa niitä papan kolmisiipisiä kvernejä mutta kannattaa harkita niiden käyttömäärää ja kyntää vain oikeasti tarpeelliset. Pinta-alan lisäyksessäkin kannattaa miettiä tilannetta kun jokainen hehtaari tuo kuitenkin senreilun tonnin lisää rahaa. Toki kulujakin tulee mutta ei ehkä samaa tahtia.
Se tekniikka on jo löydetty,menetelmän nimi on suorakylvö.
-
Viljelytöihin menevä polttoainemäärä on hehtaaria kohden lähes merkityksetön.
Ei merkityksetön, mutta asian ytimessä olet. Minä pidin suht tarkkaa tilastoa viime vuonna ja puimuri ml ei esimerkkisi kauas heitä. Kuivurin poltin on kyllä yllättävä syöppö, suhteellisesti tilan muuhun kulutukseen nähden. En hoksannut edes laskea ennen kuin luin tuon.
Nimenomaan viljankuivauksessa se mahdollinen polttoainesäästö tehdään! Tänä vuonna olen kuivannu noin 300000kg ja öljyä on menny noin 3500 litraa, en tiedä onko teidän mielestä paljon vai vähän? Suurimman osan puinneista tein jo ennen elokuun puoliväliä eli helteillä..
-
Lajikkeen aikaisuudella ei ole merkitystä kuivauskustannuksiin vaan sillä minkälaiset kelit sattuu puintihetkellä olemaan. Nyt menee vehnää läpi 17 asteen puintikosteuksilla. Kaappiin jää 7-8 tunnin öisen pyörityksen jälkeen 200 hehtoa kuivaa tavaraa. Elokuussa jouduin ottamaan koko ajan irti yli 20 tavaraa...
Kuivauskustannukset on kiinni etupäässä tuurista. Pitkän aikavälin keskiarvo sitten kertoo ehkä jotain.
-
Lajikkeen aikaisuudella ei ole merkitystä kuivauskustannuksiin vaan sillä minkälaiset kelit sattuu puintihetkellä olemaan. Nyt menee vehnää läpi 17 asteen puintikosteuksilla. Kaappiin jää 7-8 tunnin öisen pyörityksen jälkeen 200 hehtoa kuivaa tavaraa. Elokuussa jouduin ottamaan koko ajan irti yli 20 tavaraa...
Kuivauskustannukset on kiinni etupäässä tuurista. Pitkän aikavälin keskiarvo sitten kertoo ehkä jotain.
Rehuvehnä 115 euroa.
Leipätavara 155 euroa perushinta.
Kumpaa sitten kuivailee ja millä hintaa?
-
Lajikkeen aikaisuudella ei ole merkitystä kuivauskustannuksiin vaan sillä minkälaiset kelit sattuu puintihetkellä olemaan. Nyt menee vehnää läpi 17 asteen puintikosteuksilla. Kaappiin jää 7-8 tunnin öisen pyörityksen jälkeen 200 hehtoa kuivaa tavaraa. Elokuussa jouduin ottamaan koko ajan irti yli 20 tavaraa...
Kuivauskustannukset on kiinni etupäässä tuurista. Pitkän aikavälin keskiarvo sitten kertoo ehkä jotain.
Käytännössä päivälämpötilat keskiarvoisesti menee tietyn kaavan mukaan syksyn edetessä siten että lämpötila laskee syksyn edetessä. Tätä pohjaa vastaan säästää jos pääsee kuivattamaan aikaisia lajikkeita. Lisäksi on kait joku teoria että sadekosteus kuivuu nopeammin juin vihreä vilja vaikka mittari näyttää lähtötilanteessa samaa. Näilltä pohjilta kannattaa viljellä aikaisia lajikkeita. Sadonlisä sitten puoltaa toiseen suuntaan.
-
Lajikkeen aikaisuudella ei ole merkitystä kuivauskustannuksiin vaan sillä minkälaiset kelit sattuu puintihetkellä olemaan. Nyt menee vehnää läpi 17 asteen puintikosteuksilla. Kaappiin jää 7-8 tunnin öisen pyörityksen jälkeen 200 hehtoa kuivaa tavaraa. Elokuussa jouduin ottamaan koko ajan irti yli 20 tavaraa...
Kuivauskustannukset on kiinni etupäässä tuurista. Pitkän aikavälin keskiarvo sitten kertoo ehkä jotain.
Rehuvehnä 115 euroa.
Leipätavara 155 euroa perushinta.
Kumpaa sitten kuivailee ja millä hintaa?
Edelleen tuurista kiinni kumpaa laatua syntyy. Jos ei omissa vehnissäni ole sakoa tarpeeksi, niin haen heti kossupullon alkosta...
...ja heitän sen kaivoon.
-
Lajikkeen aikaisuudella ei ole merkitystä kuivauskustannuksiin vaan sillä minkälaiset kelit sattuu puintihetkellä olemaan. Nyt menee vehnää läpi 17 asteen puintikosteuksilla. Kaappiin jää 7-8 tunnin öisen pyörityksen jälkeen 200 hehtoa kuivaa tavaraa. Elokuussa jouduin ottamaan koko ajan irti yli 20 tavaraa...
Kuivauskustannukset on kiinni etupäässä tuurista. Pitkän aikavälin keskiarvo sitten kertoo ehkä jotain.
Käytännössä päivälämpötilat keskiarvoisesti menee tietyn kaavan mukaan syksyn edetessä siten että lämpötila laskee syksyn edetessä. Tätä pohjaa vastaan säästää jos pääsee kuivattamaan aikaisia lajikkeita. Lisäksi on kait joku teoria että sadekosteus kuivuu nopeammin juin vihreä vilja vaikka mittari näyttää lähtötilanteessa samaa. Näilltä pohjilta kannattaa viljellä aikaisia lajikkeita. Sadonlisä sitten puoltaa toiseen suuntaan.
Vuodet ei ole veljeksiä. Rahtikuivaaja räknäili tässä eräänä päivänä, että olisi säästänyt öljyä "paljon" jos olisi lykännyt omat puintinsa tähän syyskuun alun poutajaksoon vs. puinti elokuun viileillä ja sateisilla keleillä. Löpöä oli polttanut enemmän kuin viime syksynä, vaikka tavaraa huomattavasti vähemmän. Vaan kukapa nämä kelit aina tietäisi etukäteen? Ei ainakaan SAS. ::)
-
Lajikkeen aikaisuudella ei ole merkitystä kuivauskustannuksiin vaan sillä minkälaiset kelit sattuu puintihetkellä olemaan. Nyt menee vehnää läpi 17 asteen puintikosteuksilla. Kaappiin jää 7-8 tunnin öisen pyörityksen jälkeen 200 hehtoa kuivaa tavaraa. Elokuussa jouduin ottamaan koko ajan irti yli 20 tavaraa...
Kuivauskustannukset on kiinni etupäässä tuurista. Pitkän aikavälin keskiarvo sitten kertoo ehkä jotain.
Mä olen jonkun verran kylmiksen kanssa samoilla linjoilla. Ei tästä kauaa ole kun kaverin kanssa mietittiin että aika monena syksynä on takuttu sateitten välissä märkänä ja jo laatutappioita kärsineenä aikaisten ohrien, syysviljojen tai muuten vaan aikaisten kylvösten kanssa ja sitten syyskuussa on auennut myöhäisemmille puitaville aivan taivalliset puintikelit.
-
Onhan nyt mahtavat kelit olleet jo viikon,mutta paljon on ohria sellaisessa laossa ja itäneenä että hyväkään puintikeli ei sitä korjaa.Vehnä alkaa olla rehutavaraa ja hinta laskee.Mutta,puintiaika päivästä lyhenee syksyä kohden ja kuivuri imee koleaa ilmaa kitusiin joka tarvii energiaa lämmitäkseen.
-
Joo. Ens vuonna toukokuun lopussa kylvöille ja kaikkee mahdollista myöhästä. ;D
Saa sitten puida ja kuivailla syyskuun kuivissa helteissä. ;D
-
12-22 l/ha (sisältää matka-ajon) on vuosien saatossa olleet kulutukset kynnössä. Skaala on melkoinen, mutta niin on ollu kelit ja pellotkin. Suurin osa nurmenkyntöä, lisäksi jäykkiäkin maita sekä kiviä ja mäkiä, toisaalta taas kevyttä hieta- ja multamaatakin.
-
Tulipa mitattua mielenkiinnosta kulutus. Case 135 mxu ja överum variflex 4 siipinen muovi. Kaks pientä lohkoa, yht 3,44ha ja 44l löpöä. kulutus 12,8l/ha. 1200r konees ja 7,8km/h nopeus.Kyntösyvyys 23 cm.
-
Joo. Ens vuonna toukokuun lopussa kylvöille ja kaikkee mahdollista myöhästä. ;D
Saa sitten puida ja kuivailla syyskuun kuivissa helteissä. ;D
Kuivissa kyllä, vaikka ei helteissä.
Kohdalleen meni ennustus.
-SS-
-
Joo. Ens vuonna toukokuun lopussa kylvöille ja kaikkee mahdollista myöhästä. ;D
Saa sitten puida ja kuivailla syyskuun kuivissa helteissä. ;D
Kuivissa kyllä, vaikka ei helteissä.
Kohdalleen meni ennustus.
-SS-
Olen etevämpi kuin SAS. 8) 8)
Nyt muuten sataa, aivan kuten sanoin. :)
-
Joo. Ens vuonna toukokuun lopussa kylvöille ja kaikkee mahdollista myöhästä. ;D
Saa sitten puida ja kuivailla syyskuun kuivissa helteissä. ;D
Kuivissa kyllä, vaikka ei helteissä.
Kohdalleen meni ennustus.
-SS-
Olen etevämpi kuin SAS. 8) 8)
Nyt muuten sataa, aivan kuten sanoin. :)
mee helvettiin täältä sönköttämästä
-
Joo. Ens vuonna toukokuun lopussa kylvöille ja kaikkee mahdollista myöhästä. ;D
Saa sitten puida ja kuivailla syyskuun kuivissa helteissä. ;D
Kuivissa kyllä, vaikka ei helteissä.
Kohdalleen meni ennustus.
-SS-
Olen etevämpi kuin SAS. 8) 8)
Nyt muuten sataa, aivan kuten sanoin. :)
mee helvettiin täältä sönköttämästä
Neuvoppas tie, kun taidat olla sieltä tulossa...
-
mee helvettiin täältä sönköttämästä
Loisto Postaus!!!
(http://i6.aijaa.com/t/00936/14002066.t.jpg) (http://aijaa.com/9XgTy6)
-
Jos traktori vie kynnössä vaikkapa 13 litraa/ha, maksaa löpö alvittomana noin 10 euroa/ha. Jos ei kynnetä, ajetaan sinne rounduppia vähintään 3 litraa/ha, maksaa nyt alvittomana suunnilleen saman verran ja ei se kasvinsuojelukaan ilman menovettä levity, löpöä kuluu siinäkin. Että kustannukset aika tasoissa. Itsellä kivennäismaat, kyntäminen vie huomattavasti vähemmän löpöä ja jos ei kynnä, ilman rounduppia on ennenpitkää melkoinen juolavehnäongelma.
Kai siihen kyntökuluun pitäisi laskea jotain muutakin vetokoneeseen liittyvää tuntikulua kuin pelkkä polttoaines. Ainakaan mä en saa mistään konetta käyttööni sillä että maksaisin vaan tankkaukset itse.
Ja kuskin palkaksikin edes jotain, ottamatta muuten kantaa tuohon vertailuun suorakylvö <> kyntö.
-
Tänä syksynä tuntuisi olevan kulutukset viime vuotista isompia tuon kynnön suhteen, koska maat ovat kuvia. Täytyy vielä kyntää loputkin pellot ja tutkailla sitten muistiinpanoista, mitä on tapahtunut. Onneksi osa pelloista on samoja kuin viime vuonna, joten edes hiukan mahdollisuutta verrata. Kuski, traktori ja aurat kun ovat samat.
-
Joo. Ens vuonna toukokuun lopussa kylvöille ja kaikkee mahdollista myöhästä. ;D
Saa sitten puida ja kuivailla syyskuun kuivissa helteissä. ;D
Kuivissa kyllä, vaikka ei helteissä.
Kohdalleen meni ennustus.
-SS-
Olen etevämpi kuin SAS. 8) 8)
Nyt muuten sataa, aivan kuten sanoin. :)
Moommamaasa ei sada vieläkään 8) Vieläki pystyis puimaan kun on se sashan lupaama kolmen viikon pouta takana :o
-
Joo. Ens vuonna toukokuun lopussa kylvöille ja kaikkee mahdollista myöhästä. ;D
Saa sitten puida ja kuivailla syyskuun kuivissa helteissä. ;D
Kuivissa kyllä, vaikka ei helteissä.
Kohdalleen meni ennustus.
-SS-
Olen etevämpi kuin SAS. 8) 8)
Nyt muuten sataa, aivan kuten sanoin. :)
Joo, ja jälleen puin kevätvehnää viimeisten joukossa 6.10. alkaen, 18 asteen puintikosteudella. Oli taas kaikista kuivinta viljaa koko syksynä. Laatuanalyysi lepää jossain laboratorion "kiireelliset, mutta ei nappaa" laatikossa >:(
-
Hiesusavella menee noin 20L/h.
Aurat ovat varmasti säädetty oikein.
-
Hiesusavella menee noin 20L/h.
Aurat ovat varmasti säädetty oikein.
:o :o
-
Ford 7000 menee noin puolella tuosta, nelisiipiset Överum V, 14" asetuksella. 1600-1700 kierrosta ja vitosella kilpikonnan ja jäniksen kanssa pelaa, maan kovuuden mukaan. Olisiko 70 aaria tunnissa, kun päisteajoa tulee ja päätyjä ja reunoja.
Joku kivikova juurikasmaa ei tietenkään mene, siis ollenkaan, tuommoisella 7000:lla. 1-siipisellä auralla ja piikkipyörä levikkeillä voisi mennäkin.
-SS-
-
Entiä mut paljon menee löpöö jokatapauksessa kun kyntelee :-\ Tosin täytyy sanoo että ton äkeen kanssa muokatessa menee vielä enempi tuntia kohden. Mut tulee kyllä enempi valmistakin.
-
Hiesusavella menee noin 20L/h.
Aurat ovat varmasti säädetty oikein.
Vähintäänkin. Mulla on 11 ha:n mettäpelto, sen kyntämiseen meni kolmisiipisillä paluuauroilla kaksi pitkähköä päivää ja 125 litran tankki lähes tyhjä kumpanakin päivänä. Viimeiset 15 vuotta olen kultivoinut, aikaa menee viitisen tuntia ja tankillinen ainetta riittää hyvinkin. Savimaan kyntäminen on järjetöntä.