Lainaus käyttäjältä: UCD - 27.09.11 - klo:15:16

Koska apilas on ex-kepu, nykyinen perskärpänen, pelekää velekaa ku ruttoa ja lueskelee seiskasta salaliittoteorioita, niin hänet voi enempiä tutkimatta todeta täydeksi junamenijo-luuseriksi. 

Jo yksikin kohta riittäs, mutta apilas täyttääkin joka kohdan. 

juuri tätä tarkootin manakementti pellen ajatusmaailma on ontto ja tyhyjä

Sanoo apilas jolla on yli 10000 kpl turhanpäiväistä postausta saitilla. 

Mees kattelee vaan sitä ex-navetaas ja kusase nurkalle tupakin tumpin päälle.

Lainaus käyttäjältä: apilas - 27.09.11 - klo:15:34

Lainaus käyttäjältä: UCD - 27.09.11 - klo:15:16

Koska apilas on ex-kepu, nykyinen perskärpänen, pelekää velekaa ku ruttoa ja lueskelee seiskasta salaliittoteorioita, niin hänet voi enempiä tutkimatta todeta täydeksi junamenijo-luuseriksi. 

Jo yksikin kohta riittäs, mutta apilas täyttääkin joka kohdan. 

juuri tätä tarkootin manakementti pellen ajatusmaailma on ontto ja tyhyjä

Sanoo apilas jolla on yli 10000 kpl turhanpäiväistä postausta saitilla. 

Mees kattelee vaan sitä ex-navetaas ja kusase nurkalle tupakin tumpin päälle.

Mitäpä tuohon lisäämään pelle mikä pelle

Onpas tänne ilmaantunut kiinnostavaa keskustelua...

Jokin jäi mieleen.. Niin.. Ensin 60 lehmän navetta ja sitten heti perään 200 lehmän navetta...

Oikeastaan tuossa on paljonkin järkeä, vanha halli voi olla just sopiva nuorkarjalle tai vasikoille. Jos tekee ensin tuon ison, niin sitten rahat eivät enää riitä siihen pieneen  Ja hiehot jäävät pyörimään sinne uuteen navettaan joka oli jo alunperin fiksusti rakennettu lehmämitoilla.

Oli tässä muutakin viisasta kirjoiteltu. Laajennuksissa on hyvä muistaa se, että jos pienellä karjalla on mennyt päin mäntyä niin suuremmalla tulee taatusti menemään päin mäntymetsää. Tämä kommentti liittyy laajentamiseen yleisesti, eikä liity muuten tähän ketjuun eikä menetelmiin/tiloihin joista tässä on keskusteltu.

En ymmärrä mitä tekemistä pellon tukikelpoisuudella on talousongelmien kanssa. Mun käsitykseni mukaan talousvaikeudet maitotiloilla johtuu 95% keskeisen tuotantoprosessin eli maidontuotannon ongelmista. Ensimmäinen on laatu ja toisena tulee määrä. Liian usein laatu tipahtaa e-luokasta ja hinta laskee, se on ensimmäinen askel. Kassavirta kutistuu. Toinen syy on alhainen tuotantotaso. Kumpikin syö kassavirtaa salakavalasti ja kumpikin johtuu useinmiten siitä, että isännän mielenkiinto kohdistuu johonkin muuhun kuin em. asioihin.

Tämmösessä tilanteessa pellon tukikelpoisuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Pikku vinkkinä vielä, että säilörehun tuotannossa, jossa käytetään 50 kuutiota lietettä hehtaarille vuodessa, on kymmenen kilsan päässä sijaitseva tukikelpoinen lohko ja navetan vieressä oleva tueton raivio samalla viivalla. Sen hehtaarituen verran menee rahteihin sinne 10 kilsan päähän. Mutta tämäkin on asioiden sotkemista. Tuki on tuloa ja rehuntuotanto on kustannus. Peltojen hallinta ja omistus ei ole kriittinen piste, vaan se paljonko lähilueella eläimiä on suhteessa peltopinta-alaan. Kotieläinrakennuksen käyttöiän aikana peltojen hallinta ja omistussuhteet muuttuvat....

Tyypillistä C-alueajattelua joka ei sovi tänne etelään..
60 lehmää = vuosiansio tukieroa..
60 lehmän tueton rehuntuotantoala = vuosiansio
Lopuksi kysymys, entäs sitten sen 50 paskamotin raivion kannattavuus 10 kilsan päässä... Täällä on ainaski kaikki lähempää jo raivattu etelän vetelien toimesta

Lainaus käyttäjältä: UCD - 27.09.11 - klo:15:39

Lainaus käyttäjältä: apilas - 27.09.11 - klo:15:34

Lainaus käyttäjältä: UCD - 27.09.11 - klo:15:16

Koska apilas on ex-kepu, nykyinen perskärpänen, pelekää velekaa ku ruttoa ja lueskelee seiskasta salaliittoteorioita, niin hänet voi enempiä tutkimatta todeta täydeksi junamenijo-luuseriksi. 

Jo yksikin kohta riittäs, mutta apilas täyttääkin joka kohdan. 

juuri tätä tarkootin manakementti pellen ajatusmaailma on ontto ja tyhyjä

Sanoo apilas jolla on yli 10000 kpl turhanpäiväistä postausta saitilla. 

Mees kattelee vaan sitä ex-navetaas ja kusase nurkalle tupakin tumpin päälle.

Mitäpä tuohon lisäämään pelle mikä pelle

Mee kotiis kasvamaan.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 27.09.11 - klo:09:40

Lehmänviljelijä vissiin luulee, että lehmät syö tukiaisia ja peltoa. Toinen vaihtoehto on, että se on kohta myymässä ja tarvisi saada hiukka hintaa pellosta

No onko sinun mielestäsi sitten järkevää rakentaa satojentuhansien 50 lypsävän pihatto ja heti muutaman vuoden kuluttua uusi 200 lehmän pihatto? Eiköhän tuo edellinen ole virheinvestointi.
Entä onko sinun mielestäsi tuettomien peltojen viljely järkevää ja millä perusteilla?
Onko sinun mielestäsi sekin järkevää, että itse ei lypsetä lehmiä vaan siitäkin tulee suuri lisäkustannus, kun se myydään ulkopuoliselle yrittäjälle. Siinä tapauksessa sen ymmärtäisi, jos lypsystä vapautunut aika käytettäisiin muuhun työhön siellä navetassa, mutta ei siinä tapauksessa, että vapautunut aika käytetään omiin harrastuksiin.

En kuitenkaan mitenkään arvostele kyseistä isäntäparia. Heissä on kyllä virtaa ja visioita riittänyt. Eikä tässä sitäpaitsi puhuta vielä mistään konkurssista, vaan talousongelmista.

Mutta tässä on kuitenkin havaittavissa jälleen kerran se, että noin suuret investoinnit pitäisi tehdä pienemmin askelin. Ja lähtökohtana pitäisi olla se, että pinta-ala pitää olla olemassa ennen laajennusta. Ja senhän pitäisi olla selvää, että jos reunaehdot eivät täyty, niin silloin täytyy investointia siirtää tai jättää tekemättä.
Mutta mitä tulee näihin maatalouden vakaviin ongelmiin, niin todellisuudessahan niitä löytyy lähes jokaiselta yltiöpäisesti laajentaneelta tilalta. Maatilojen kyseessä ollessahan vaan on se erona, että pankki kaikessa hiljaisuudessa lähes pakottaa entisen isännän myymään.
Itse tiedän yhden noin 300ha viljatilan, jossa pankki pisti isännän vaihtoon viime vuonna. Kyseinen tila osteskeli peltoja aiemmin 15000€/ha ja vuokria on maksanut keskimäärin 500€/ha.

Mutta yhtäkaikki, niin minun mielestäni pankillakin pitäisi olla jonkinlainen vastuu näistä talousongelmista, kun on ollut jo selvää lainojen myöntöaikaan, että taloudellinen selviytyminen tulee olemaan veitsenterällä.

Paljoltahan se vaikuttaa toi 15 000 euroa hehtaarilta, mutta kuinka monta hehtaaria se osti ja paljonko oli entistä, jos osti 10 hehtaaria ja entistä oli 200 hehtaaria, niin ei sillä silloin merkitystä ole loppupeleissä.

Vaikea näitä on ulkopuolisen kommentoida, kun ei tiedä kuin pienen osan siitä, mikä näkyy päällepäin ...

En ymmärrä mitä tekemistä pellon tukikelpoisuudella on talousongelmien kanssa. Mun käsitykseni mukaan talousvaikeudet maitotiloilla johtuu 95% keskeisen tuotantoprosessin eli maidontuotannon ongelmista. Ensimmäinen on laatu ja toisena tulee määrä. Liian usein laatu tipahtaa e-luokasta ja hinta laskee, se on ensimmäinen askel. Kassavirta kutistuu. Toinen syy on alhainen tuotantotaso. Kumpikin syö kassavirtaa salakavalasti ja kumpikin johtuu useinmiten siitä, että isännän mielenkiinto kohdistuu johonkin muuhun kuin em. asioihin.

Tämmösessä tilanteessa pellon tukikelpoisuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Pikku vinkkinä vielä, että säilörehun tuotannossa, jossa käytetään 50 kuutiota lietettä hehtaarille vuodessa, on kymmenen kilsan päässä sijaitseva tukikelpoinen lohko ja navetan vieressä oleva tueton raivio samalla viivalla. Sen hehtaarituen verran menee rahteihin sinne 10 kilsan päähän. Mutta tämäkin on asioiden sotkemista. Tuki on tuloa ja rehuntuotanto on kustannus. Peltojen hallinta ja omistus ei ole kriittinen piste, vaan se paljonko lähilueella eläimiä on suhteessa peltopinta-alaan. Kotieläinrakennuksen käyttöiän aikana peltojen hallinta ja omistussuhteet muuttuvat....

Joo - sori vaan että en taas ottanut huomioon pohjoisen hemmetin korkeita maidontuotannontukia. Täällä etelämpänä pellon tuet näyttelevät suurta osaa tuloista. Täällä ei ole mitenkään järkevää viljellä tuettomia peltoja. Tässähän taas selvästi huomaa sen, että olosuhde-etu on pikemminkin pohjoisen eduksi ja etelää vastaan, koska pohjoisessa pystytään viljelemään kannattavasti tuetontakin peltoa.
Meinaat sitten, että sillä 100ha 70000-80000€ tuilla ei ole merkitystä?
Sepä vaan tahtoo olla, että eipä niitä peltoja niin vaan vuokrata eikä osteta. Ja nimenomaan siinä on se syy miksi pelto pitäisi olla olemassa ennen  laajennusta.
Mutta tuossa maidon laadussa ja määrässä puhut asiaa.

Mutta vielä tuosta pinta-alasta sen verran, että tiedän muutaman tilan joilla omaa peltoa on noin 12ha ja lopput viiden vuoden vuokrasopimuksilla ja toisella puuttui vaadittavasta pinta-alasta noin 40ha ja siitä huolimatta molemmat saivat rahoituksen. Molemmilla tiloilla tullut taloudellisia ongelmia. Toisella sen vuoksi, että osa vuokrapelloista lähti ja toisella sen vuoksi, että ei ole onnistunut saamaan lisää peltoa. Seurauksena tästä se, että toinen on joutunut vähentämään lehmien määrää ja toinen ei ole vieläkään pystynyt lisäämään lehmien määrää. On meinaan aika surkuhupaisaa katsella 75 lypsävän pihattoa, jossa pihatto on pressulla jaettu valmiiseen ja rakentamattomaan puoleen ja lypsäviä on 24. Ja kyseiseen pihattoon otettiin ensimmäiset lypsävät sisään jo 2004. Eli ei sitä peltoa ihan sormia napsauttamalla saada.

No ei ole kyllä toikaan järkevää, pitää navettaa puolillaan sentakia kun ei ole peltoa.

[[/quote]

Paljoltahan se vaikuttaa toi 15 000 euroa hehtaarilta, mutta kuinka monta hehtaaria se osti ja paljonko oli entistä, jos osti 10 hehtaaria ja entistä oli 200 hehtaaria, niin ei sillä silloin merkitystä ole loppupeleissä.

Vaikea näitä on ulkopuolisen kommentoida, kun ei tiedä kuin pienen osan siitä, mikä näkyy päällepäin ...
[/quote]
Tilalla omia peltoja vajaa 100ha ja kauppa 26ha. Tilalla tehty mittavat kone investoinnit ja lisäksi rakennettu uusi kuivuri kolme vuotta sitten.
Sitä siis ihmettelen, että miten pankki antaa rahoituksia noihin jättimäisiin investointeihin. Eiköhän meistä jokainen viljelijä osaa sen verran laskea, että hehtaarin tuotoista ei jää mitään viivan alle, jos maksat 500€/ha vuokraa. Eiköhän tällä perusteella pankkikin ole osa vastuussa. Koska kyllähän pankin pitää olla laskutaitoinen, vaikka viljelijä ei olisikaan.

[

Paljoltahan se vaikuttaa toi 15 000 euroa hehtaarilta, mutta kuinka monta hehtaaria se osti ja paljonko oli entistä, jos osti 10 hehtaaria ja entistä oli 200 hehtaaria, niin ei sillä silloin merkitystä ole loppupeleissä.

Vaikea näitä on ulkopuolisen kommentoida, kun ei tiedä kuin pienen osan siitä, mikä näkyy päällepäin ...
[/quote]
Tilalla omia peltoja vajaa 100ha ja kauppa 26ha. Tilalla tehty mittavat kone investoinnit ja lisäksi rakennettu uusi kuivuri kolme vuotta sitten.
Sitä siis ihmettelen, että miten pankki antaa rahoituksia noihin jättimäisiin investointeihin. Eiköhän meistä jokainen viljelijä osaa sen verran laskea, että hehtaarin tuotoista ei jää mitään viivan alle, jos maksat 500€/ha vuokraa. Eiköhän tällä perusteella pankkikin ole osa vastuussa. Koska kyllähän pankin pitää olla laskutaitoinen, vaikka viljelijä ei olisikaan.
[/quote]

Ei ne pankeissa paljonkaan maataloudesta oikeasti tiedä, itse olen "konsultoinut" useamman kerran omaa pankinjohtajaani, sekun on kysellyt noita tukia, tuloja ja muita asioita, mitä alaan liittyy, ilmeisesti jotakin toista tapausta varten, omat hommat on täysin kunnossa ja lainaa en tarvi ....
Eniten sitä kiinnostaa se, miten tuet kehittyy tulevaisuudessa, no sitähän ei kukaan pysty varmasti sanomaan, miten asiat kehittyy vuoden 2013 jälkeen, kun tämä lama ryömii päälle oikein kunnolla.
Muutoksia voi tulla ja niihin on syytä jonkinverran varautua ?

Pellon vakuusarvo on laskussa.

En ymmärrä mitä tekemistä pellon tukikelpoisuudella on talousongelmien kanssa. Mun käsitykseni mukaan talousvaikeudet maitotiloilla johtuu 95% keskeisen tuotantoprosessin eli maidontuotannon ongelmista. Ensimmäinen on laatu ja toisena tulee määrä. Liian usein laatu tipahtaa e-luokasta ja hinta laskee, se on ensimmäinen askel. Kassavirta kutistuu. Toinen syy on alhainen tuotantotaso. Kumpikin syö kassavirtaa salakavalasti ja kumpikin johtuu useinmiten siitä, että isännän mielenkiinto kohdistuu johonkin muuhun kuin em. asioihin.

Tämmösessä tilanteessa pellon tukikelpoisuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Pikku vinkkinä vielä, että säilörehun tuotannossa, jossa käytetään 50 kuutiota lietettä hehtaarille vuodessa, on kymmenen kilsan päässä sijaitseva tukikelpoinen lohko ja navetan vieressä oleva tueton raivio samalla viivalla. Sen hehtaarituen verran menee rahteihin sinne 10 kilsan päähän. Mutta tämäkin on asioiden sotkemista. Tuki on tuloa ja rehuntuotanto on kustannus. Peltojen hallinta ja omistus ei ole kriittinen piste, vaan se paljonko lähilueella eläimiä on suhteessa peltopinta-alaan. Kotieläinrakennuksen käyttöiän aikana peltojen hallinta ja omistussuhteet muuttuvat....

Onhan se totta et peltojen etäisyys syö tulosta.Olisiko johtopäätös oikein,et navetan lähistöllä olevasta pellosta voi siis maksaa 600 e enempi vuokraa ,kuin kymmenen kilsan etäisyydellä?
Jos 50 ha tueton pelto pieni paha ontuvan toutannon rinnalla.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 27.09.11 - klo:14:45

En ymmärrä mitä tekemistä pellon tukikelpoisuudella on talousongelmien kanssa. Mun käsitykseni mukaan talousvaikeudet maitotiloilla johtuu 95% keskeisen tuotantoprosessin eli maidontuotannon ongelmista. Ensimmäinen on laatu ja toisena tulee määrä. Liian usein laatu tipahtaa e-luokasta ja hinta laskee, se on ensimmäinen askel. Kassavirta kutistuu. Toinen syy on alhainen tuotantotaso. Kumpikin syö kassavirtaa salakavalasti ja kumpikin johtuu useinmiten siitä, että isännän mielenkiinto kohdistuu johonkin muuhun kuin em. asioihin.

Tämmösessä tilanteessa pellon tukikelpoisuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Pikku vinkkinä vielä, että säilörehun tuotannossa, jossa käytetään 50 kuutiota lietettä hehtaarille vuodessa, on kymmenen kilsan päässä sijaitseva tukikelpoinen lohko ja navetan vieressä oleva tueton raivio samalla viivalla. Sen hehtaarituen verran menee rahteihin sinne 10 kilsan päähän. Mutta tämäkin on asioiden sotkemista. Tuki on tuloa ja rehuntuotanto on kustannus. Peltojen hallinta ja omistus ei ole kriittinen piste, vaan se paljonko lähilueella eläimiä on suhteessa peltopinta-alaan. Kotieläinrakennuksen käyttöiän aikana peltojen hallinta ja omistussuhteet muuttuvat....

Tyypillistä C-alueajattelua joka ei sovi tänne etelään..
60 lehmää = vuosiansio tukieroa..
60 lehmän tueton rehuntuotantoala = vuosiansio
Lopuksi kysymys, entäs sitten sen 50 paskamotin raivion kannattavuus 10 kilsan päässä... Täällä on ainaski kaikki lähempää jo raivattu etelän vetelien toimesta

Eikä edes kriisiä.

Pikku vinkkinä vielä, että säilörehun tuotannossa, jossa käytetään 50 kuutiota lietettä hehtaarille vuodessa, on kymmenen kilsan päässä sijaitseva tukikelpoinen lohko ja navetan vieressä oleva tueton raivio samalla viivalla. Sen hehtaarituen verran menee rahteihin sinne 10 kilsan päähän.

Pirun kallista tuo sun paskan ajo jos se maksaa hehtaari tuen määrän. Kuinka kannattavaa on ajaa lietettä noille sopimuspelloille sit     

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 27.09.11 - klo:14:45

Pikku vinkkinä vielä, että säilörehun tuotannossa, jossa käytetään 50 kuutiota lietettä hehtaarille vuodessa, on kymmenen kilsan päässä sijaitseva tukikelpoinen lohko ja navetan vieressä oleva tueton raivio samalla viivalla. Sen hehtaarituen verran menee rahteihin sinne 10 kilsan päähän.

Pirun kallista tuo sun paskan ajo jos se maksaa hehtaari tuen määrän. Kuinka kannattavaa on ajaa lietettä noille sopimuspelloille sit     

Voin tulla sinne ajamaan kaikki lietteet, jos saan ajopalkaksi peltojen hehtaarituet joka vuosi...   
Ja silti samalla suunvuorolla varoitellaan, kuinka KALLISTA on se pellon hankinta ihan rajalta. 

Siis tarkoitin et isossa yksikössä voip ryssiä monikertaisesti ko. tuenarvon
Edellisen raivion tukiosuus  n.5% maidon liikevaihdosta.
Ei siihen kaadu.Kuitenkin iso apu rehutuotannossa/paskan sijoituksessa.