Lainaus käyttäjältä: Von Fendt - 25.04.09 - klo:09:40

Lainaus käyttäjältä: mah - 25.04.09 - klo:05:37

Lainaus käyttäjältä: Von Fendt - 24.04.09 - klo:17:59

Ainoa asia mikä nyt on saavutettu, niin on kauhun tasapaino 

Nykyisistä velkojista kukaan ei hae konkurssia kun silloin joutuis maksaan konkurssikulut ( 50 000 - 100 000 Egee)

Nyt vain taistellaan miten sais koneet pidettyä kesän, tarjolla on kuitenkin 60 000 egen urakointitulot....

Ja ihan oikeesti kun vain pääsis jo pellolle, sais ajatukset selkiämään. Tää joutenolo alkaa käymään jo hermojen päälle.

Tuon koneketjus hinta laskee kesässä jo tuon verran. Sesonkia pukkaa, nyt rojut myyntiin! Tiätät sitte omat rehut ostajalla yhtä halvalla kun ite teit....

Ei muuten laske ja onko kukaan sitä laskenu että jos rehunteko myöhästyy viikolla kun urakoitsija ei ehdi niin mitä se maksaa lehmien ruokinnassa?? Kyllä ne koneet pitää ittellä olla tämän kokoisella karjalla. Oikea ajankohta rehunteossa tuo helposti 50 000 säästöt kun kertointa on.

Kyyllä jonkin verran laskee. Pitää ne koneet melkein ittellä olla jos ehtii niitä käyttää. Ei kaikki koneet tarvitsisi kuitenkaan olla markkinoiden kalleimpia. Ei noukinvaunu tarvitsisi olla markkinoiden suurin ja kallein, puolet riittäisi hyvin.
 Jos verrataan suurinta fenttiä + kalleinta vaunua / 20000€:n fiiat + vanha krone, yhteensä vaikka 50000:n egen koneet. Onko teho nyt kuitenkaan jonkinlaisella matkallakaan edes kaksinkertainen vaikka hinta on nelikertainen.
  Sellainen ajatus minulla on takaraivossa että koneen myyntiarvo tai se mitä koneesta joutuu maksamaan jos on ostamassa ei saisi ylittää keskimäärin sen työn arvoa mikä sillä vuodessa tehdään vähennettynä korjauskustannuksilla jotka tarvitaan koneen työkunnon säilyttämiseksi. Jos on sadantuhannen euron vaunu ja sadanviidenkymmenentuhannen traktorista kolmannes kohdistuu vaunun käyttämiseen sekä vielä viisi tonnia korjauksiin niin 155000€ pitäisi noukinvaunuajoa olla. Jos 60t saa kylältä niin 95t pitäisi olla itsellä, satasen hehtaaritaksalla 950hehtaaria omaa ja 1550ha yhteensä. 30ha päivässä 52:n päivän ajan, silloin tuon hintaiset koneet olisivat perusteltuja.

Siinä on taas yksi kirjoitus jonka kirjoittajalla ei ole mitään käsitystä kuinka suuri ala on 1 000 hehtaaria.

Lainaus käyttäjältä: rene - 25.04.09 - klo:16:05

Lainaus käyttäjältä: Von Fendt - 25.04.09 - klo:09:40

Lainaus käyttäjältä: mah - 25.04.09 - klo:05:37

Lainaus käyttäjältä: Von Fendt - 24.04.09 - klo:17:59

Ainoa asia mikä nyt on saavutettu, niin on kauhun tasapaino 

Nykyisistä velkojista kukaan ei hae konkurssia kun silloin joutuis maksaan konkurssikulut ( 50 000 - 100 000 Egee)

Nyt vain taistellaan miten sais koneet pidettyä kesän, tarjolla on kuitenkin 60 000 egen urakointitulot....

Ja ihan oikeesti kun vain pääsis jo pellolle, sais ajatukset selkiämään. Tää joutenolo alkaa käymään jo hermojen päälle.

Tuon koneketjus hinta laskee kesässä jo tuon verran. Sesonkia pukkaa, nyt rojut myyntiin! Tiätät sitte omat rehut ostajalla yhtä halvalla kun ite teit....

Ei muuten laske ja onko kukaan sitä laskenu että jos rehunteko myöhästyy viikolla kun urakoitsija ei ehdi niin mitä se maksaa lehmien ruokinnassa?? Kyllä ne koneet pitää ittellä olla tämän kokoisella karjalla. Oikea ajankohta rehunteossa tuo helposti 50 000 säästöt kun kertointa on.

Kyyllä jonkin verran laskee. Pitää ne koneet melkein ittellä olla jos ehtii niitä käyttää. Ei kaikki koneet tarvitsisi kuitenkaan olla markkinoiden kalleimpia. Ei noukinvaunu tarvitsisi olla markkinoiden suurin ja kallein, puolet riittäisi hyvin.
 Jos verrataan suurinta fenttiä + kalleinta vaunua / 20000€:n fiiat + vanha krone, yhteensä vaikka 50000:n egen koneet. Onko teho nyt kuitenkaan jonkinlaisella matkallakaan edes kaksinkertainen vaikka hinta on nelikertainen.
  Sellainen ajatus minulla on takaraivossa että koneen myyntiarvo tai se mitä koneesta joutuu maksamaan jos on ostamassa ei saisi ylittää keskimäärin sen työn arvoa mikä sillä vuodessa tehdään vähennettynä korjauskustannuksilla jotka tarvitaan koneen työkunnon säilyttämiseksi. Jos on sadantuhannen euron vaunu ja sadanviidenkymmenentuhannen traktorista kolmannes kohdistuu vaunun käyttämiseen sekä vielä viisi tonnia korjauksiin niin 155000€ pitäisi noukinvaunuajoa olla. Jos 60t saa kylältä niin 95t pitäisi olla itsellä, satasen hehtaaritaksalla 950hehtaaria omaa ja 1550ha yhteensä. 30ha päivässä 52:n päivän ajan, silloin tuon hintaiset koneet olisivat perusteltuja.

Siinä on taas yksi kirjoitus jonka kirjoittajalla ei ole mitään käsitystä kuinka suuri ala on 1 000 hehtaaria.

Sovitaan niin, ei olekaan. Viidestäsadasta hehtaarista minulla on kuitenkin käsitys ja tuntuma sellaisen alan koneiden arvoon. Tuossa tuo ala on ihan laskennallinen ja sellaisen alan korjuu suomessa on varmaankin teoreettinen. Niin on noiden koneiden arvokin.

^ Kannattaa ottaa luonnon haitat ja urakoitavien tilusten hajanaisuudet huomioon. Ne kun ei oo täällä koto Suomessa ihan Euroopaan maatalous valtaisten seutujen tasolla. Lentokoneen ikkunasta on hyvä tehä näitä havaintoja, on vähä perspektiiviä. Mitä noihin taika öihin tulee niin nehän on kesä aikaan varsin valoisia. Tsemiä silti VF:lle, tiukempi ote vaan ohjaksiin. 

löytyiskö sitä 1000ha kummiska

Lainaus käyttäjältä: Von Fendt - 24.04.09 - klo:17:59

Ja ihan oikeesti kun vain pääsis jo pellolle, sais ajatukset selkiämään. Tää joutenolo alkaa käymään jo hermojen päälle.

Mitä jos menisit vaikka sinne navetalle töihin niin ei tarttis olla jouten...

Vaikka tuo on ihan puhdasta v...lua, niin on siinä totuuden siemen. Jos karjan kokoluokka on tuota luokkaa kuin Ventillä, niin kyllä sen rahan ja työn kuuluu tulla sieltä, eikä sillä että isäntä häärii ympäri maata muissa hommissa. Naapurin piensikalan omistaja (2400 emakkoa) sanoi joskus mulle, että eläintenpito on kannattavaa hommaa ja siitä voi tehdä jopa bisnestä, mutta se ei muuta sitä faktaa että isännän pitää silti pitää eläimistä ja niiden hoidosta...

Lainaus käyttäjältä: farmer - 24.04.09 - klo:23:00

Lainaus käyttäjältä: Von Fendt - 24.04.09 - klo:17:59

Ja ihan oikeesti kun vain pääsis jo pellolle, sais ajatukset selkiämään. Tää joutenolo alkaa käymään jo hermojen päälle.

Mitä jos menisit vaikka sinne navetalle töihin niin ei tarttis olla jouten...

Vaikka tuo on ihan puhdasta v...lua, niin on siinä totuuden siemen. Jos karjan kokoluokka on tuota luokkaa kuin Ventillä, niin kyllä sen rahan ja työn kuuluu tulla sieltä, eikä sillä että isäntä häärii ympäri maata muissa hommissa.

Ei se ollut mitään *****ilua vaan täys totuus vasten kasvoja. Itse viime vuosina aika paljon lomittajien kanssa äitiyslomien takia navetoineena olen tullut huomaamaan sen, että palkkarengit ainakin lypsykarjanhoidossa ovat aina vain palkkarenkejä. Tätä ei ole tarkoitettu lomittajien haukkumiseksi, ollaan kyllä heihin oltu tyytyväisiä.  Jos oisin halunnut von ventille *****illa, olisin sanonut että hän on väärällä alalla, lehmät joutaa hävittää jos vain se raktorin kopissa istuminen kiinnostaa. Mutta jätänpä sanomatta, turha se on lyötyä lyödä enää enempää, totuus tekee kipeää.

ylpeys käy lankeemuksen erellä sanoo jo vanhakansakin ja oikeassa ovat olleet. jälkiviisaita on isoo joukko mutta ennen sitä on neuvojat vähis kun on tietoa vaille. nöyränä kuitenkin joutuu ja pitää mailman mukana menemään, että mennään vaikka aasilla kynnöölle jos tilanne niin vaatii
jokuvuosi sitten olikohan se kauhajoella kun isännän sairastumisen takia hommat meni vasaran alle (olikohan se siaisavun laskun takia jota ei heti pystytty maksamaan), herrat vei ensimmäisenä elukat toisen yrittäjän navettaan ja pellot jollekkin toiselle yrittäjälle. toimeentulo vaan äkkiä pois että ei vaan pääse enää jaloilleen vaikka isännällä oli kova halu yrittää mutta kun oli näillä herroillakin lusikka sopas ja siitä kun sai kupata konkurssipesästä omiintaskuihin rahaa samalla tyylillä kun olikohan se vesi seppojen konkurssi koko konkurssipesän omaisuus katos herrojen kuluihin ja mihin lie palkkioihin 

>>kolmemetriselle äkeelle pitää olla 100ha peltoa ja samaten pärjää 2,5 m kylvölanottimella.

Säilyykö tuollaisesta hengissä?

Työtehon kannalta... pieni yksinkertaistettu laskelma kertoo, että tuon sadan hehtaarin äestämiseen perinteisesti kahteen kertaan 3,0m äkeellä kuluu teorias aikaa 66 tuntia 20min ajettaes 10km/h nopeudella. Siis keskinopeus, jossa on jo vähän marginaalia "häiriöajallekin". Todellisuudes painetaan hiukan kovempaa ja sitten peltolohkojen koot ja sijainnit voi vähän haitata, mutta pääpiirteissään varmasti onnistuu. Eri asia sitten on työn mielekkyys, mutta tosiasia on kuitenkin se, että koneen käyttöaste ratkaisee aika paljon konekustannuksissa. Täytyy tietenki huomata myös se, että tuon 3 metrisen äkeen kunnossapitokustannukset on suuremmat kuin 6 metrisen västäräkin tuon 100 hehtaarin äestyksessä.

Mutta kysehän oli siitä, että reilus viikos tuon homman hoitaa ihan 8 tunnin työpäiviä tehden. Löpön käytös tuskin suuria eroja saa aikaiseksi litrois per hehtaari....

Lainaus käyttäjältä: gonemies - 21.04.09 - klo:08:16

>>kolmemetriselle äkeelle pitää olla 100ha peltoa ja samaten pärjää 2,5 m kylvölanottimella.

Säilyykö tuollaisesta hengissä?

Työtehon kannalta... pieni yksinkertaistettu laskelma kertoo, että tuon sadan hehtaarin äestämiseen perinteisesti kahteen kertaan 3,0m äkeellä kuluu teorias aikaa 66 tuntia 20min ajettaes 10km/h nopeudella. Siis keskinopeus, jossa on jo vähän marginaalia "häiriöajallekin". Todellisuudes painetaan hiukan kovempaa ja sitten peltolohkojen koot ja sijainnit voi vähän haitata, mutta pääpiirteissään varmasti onnistuu.

Onnistuu,mulla suhde suunnilleen em. ja äes on nostolaitekone. Hehtaareita huomattavasti  yli sata. Muuta miinusta ole kuin tuo että kone nostolaitteissa eikä hydraulisesti säädettävää etulataa. Ja se että kone on alimittainen kun osa-aika renki töissä silloin kuin sattuu olemaan,äestäminen rajoittaa kylvötahtia

Lainaus käyttäjältä: KJL - 27.04.09 - klo:11:08

Lainaus käyttäjältä: gonemies - 21.04.09 - klo:08:16

>>kolmemetriselle äkeelle pitää olla 100ha peltoa ja samaten pärjää 2,5 m kylvölanottimella.

Säilyykö tuollaisesta hengissä?

Työtehon kannalta... pieni yksinkertaistettu laskelma kertoo, että tuon sadan hehtaarin äestämiseen perinteisesti kahteen kertaan 3,0m äkeellä kuluu teorias aikaa 66 tuntia 20min ajettaes 10km/h nopeudella. Siis keskinopeus, jossa on jo vähän marginaalia "häiriöajallekin". Todellisuudes painetaan hiukan kovempaa ja sitten peltolohkojen koot ja sijainnit voi vähän haitata, mutta pääpiirteissään varmasti onnistuu.

Onnistuu,mulla suhde suunnilleen em. ja äes on nostolaitekone. Hehtaareita huomattavasti  yli sata. Muuta miinusta ole kuin tuo että kone nostolaitteissa eikä hydraulisesti säädettävää etulataa. Ja se että kone on alimittainen kun osa-aika renki töissä silloin kuin sattuu olemaan,äestäminen rajoittaa kylvötahtia

Ei äkeen päivitys välttämättä ole rahakysymyskään. Tai miten sen ottaa. Kolme vuotta sitten ostin joltain jopparilta yhdeksänkymmentäluvun alun Potilan sph 480 hydraulisella etuladalla ja jälkiharalla. Maksoi alle neljätonnia. Alvivähennysoikeutta ei ollut, mutta muutoin kuitillinen kauppa. Muutama katkennut piikki piti uusia. Muuten oli siistissä kunnossa. Pesty ja suojarasvattu. Kärkipaloille ei ekavuonna tarvinnut tehdä mitään. Sittemmin olen tarpeen mukaan osan käännellyt, mutta yhtäkään ei ole vielä uusittu. Mulla on pinta-alaa vain reilu kolmannes sadasta, joten on käytännössä ikuinen omaan käyttöön.

Eikä pelkästään tuo leveys, vaan muokkausteho on ihan toista luokkaa, kun vanhalla varpajyrien varassa tulevalla kolmimetrisellä anttisammolla. Joutui kovettuneempia savikohtia ajelemaan viisikin kertaa ennen kuin hienoni. Nyt riittää käytännössä kaksi kertaa kaikkialle. Ei ole sen koommin äestys ollut enää pullonkaula. Ei pysy 2,5 metrisen hinattavan kylvinkoneen kanssa millään perässä. 

Lainaus käyttäjältä: farmer - 24.04.09 - klo:23:00

Lainaus käyttäjältä: Von Fendt - 24.04.09 - klo:17:59

Ja ihan oikeesti kun vain pääsis jo pellolle, sais ajatukset selkiämään. Tää joutenolo alkaa käymään jo hermojen päälle.

Mitä jos menisit vaikka sinne navetalle töihin niin ei tarttis olla jouten...

Vaikka tuo on ihan puhdasta v...lua, niin on siinä totuuden siemen. Jos karjan kokoluokka on tuota luokkaa kuin Ventillä, niin kyllä sen rahan ja työn kuuluu tulla sieltä, eikä sillä että isäntä häärii ympäri maata muissa hommissa. Naapurin piensikalan omistaja (2400 emakkoa) sanoi joskus mulle, että eläintenpito on kannattavaa hommaa ja siitä voi tehdä jopa bisnestä, mutta se ei muuta sitä faktaa että isännän pitää silti pitää eläimistä ja niiden hoidosta...

Ei toi mitään vit..ua ollut.

Se on ihan oikeasti niin että yksin kun tässä on niin meinaa välillä mielenkiinto loppua.

Välillä ollaan navetossa jo ennen viittä ja välillä ei ollenkaan.

Toisaalta kun sinne on palkattu ammatti-ihmiset hoitaan hommat niin ei sekään ole hyvä että niitä menee sekoittaan ja rikkoon työrytmiä. Kesällä kuitenkaan ei siellä kerkiä oleen ni ei voi sellaisia vakiovuoroja olla.

Taloudelliset murheet kyllä tappaa yrittäjyyden ja mullakaan se ei ole kovin isoista asioista kiinni. Velkojat vaan ei tajuu kokonaisuutta. Eihän sitä rahaa tule täältä kuin lypsämällä 

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 26.04.09 - klo:11:42

Lainaus käyttäjältä: farmer - 24.04.09 - klo:23:00

Lainaus käyttäjältä: Von Fendt - 24.04.09 - klo:17:59

Ja ihan oikeesti kun vain pääsis jo pellolle, sais ajatukset selkiämään. Tää joutenolo alkaa käymään jo hermojen päälle.

Mitä jos menisit vaikka sinne navetalle töihin niin ei tarttis olla jouten...

Vaikka tuo on ihan puhdasta v...lua, niin on siinä totuuden siemen. Jos karjan kokoluokka on tuota luokkaa kuin Ventillä, niin kyllä sen rahan ja työn kuuluu tulla sieltä, eikä sillä että isäntä häärii ympäri maata muissa hommissa. Naapurin piensikalan omistaja (2400 emakkoa) sanoi joskus mulle, että eläintenpito on kannattavaa hommaa ja siitä voi tehdä jopa bisnestä, mutta se ei muuta sitä faktaa että isännän pitää silti pitää eläimistä ja niiden hoidosta...

Ei toi mitään vit..ua ollut.

Se on ihan oikeasti niin että yksin kun tässä on niin meinaa välillä mielenkiinto loppua.

Välillä ollaan navetossa jo ennen viittä ja välillä ei ollenkaan.

Toisaalta kun sinne on palkattu ammatti-ihmiset hoitaan hommat niin ei sekään ole hyvä että niitä menee sekoittaan ja rikkoon työrytmiä. Kesällä kuitenkaan ei siellä kerkiä oleen ni ei voi sellaisia vakiovuoroja olla.

Taloudelliset murheet kyllä tappaa yrittäjyyden ja mullakaan se ei ole kovin isoista asioista kiinni. Velkojat vaan ei tajuu kokonaisuutta. Eihän sitä rahaa tule täältä kuin lypsämällä 

ei ne vekojat halunnu tajuta kauhajoellakaan. nehän vei lemmut ensimmäisenä, toivotaan ettei oo samanlaasia kuppaajia asialla !

kaikki on suhteellista, sinun tapauksessa suurimman hyödyn ovat saneet konekauppiaat..

Konekauppiaat osaavat ammattinsa paremmin kuin osa viljelijöistä.
Miksi?

Konekauppiaat osaavat ammattinsa paremmin kuin osa viljelijöistä.
Miksi?

Konekauppiaaksi ei rupeakaan pesueen tyhmin...