Tässä kärryn hinaamisessa kasan päälle on näköjään monta mielipidettä. Itte koen että jos sitä kerrostalon kokosta kärryä yritetään aina sinne kasan päälle niin ennemmin tai myöhemmin se on jotenkin omituisesti siellä ja silloin menee paljon aikaa sitä sieltä pois ihmetellessä. Samoite alueella peruttelu kärryllä näen selvänä työturvallisuus riskinä joten siksi toi systeemi että aina vaan kärryllä eteepäin olisi optimaalisin.

Tässä kärryn hinaamisessa kasan päälle on näköjään monta mielipidettä. Itte koen että jos sitä kerrostalon kokosta kärryä yritetään aina sinne kasan päälle niin ennemmin tai myöhemmin se on jotenkin omituisesti siellä ja silloin menee paljon aikaa sitä sieltä pois ihmetellessä. Samoite alueella peruttelu kärryllä näen selvänä työturvallisuus riskinä joten siksi toi systeemi että aina vaan kärryllä eteepäin olisi optimaalisin.

Eteenpäin ajaminen ontuu kun siilot pitkiä eikä lenkkiä pääse siilon perällä tekemään, siilomiehellä valtava urakka työntää rehua pitkän siilon perälle kun samalla se menee kärrylläkin. Isossa siilossa ja selvillä pelisäännöillä homma pelaa, kuormia kipataan vuorotellen eri laitaan tai kokonaan eri siiloihin. Siilon päälle on ihan turha yrittää perä edellä isoilla kärryillä, ja suotta ajaakaan, tulee vain turhaa ähellystä.

Tässä ketjussa tosiaa puhutaan optimeista ja todellisuushan on ihan muuta kun kaikki paikat on rakennettu päällekkäin niin että tontilla ei oikein nykykoneilla pääse ympäri vaan joutuu peruttaa pois. Jotenkin tuntuu että siilon täyttäminen koko mitaltaan kerrallaan ei ole liian pitkä matka vaan sillä taataan tarpeeksi ohut kerros kerrallaan. Rehunkulutukseen päivässä vastataan sitten leveydellä jotta rintaman eteneä on sopiva. Joku teoreettinen aika kuitenkin pitää olla jolloin siilo on syötetty eli esim 4 kk. =kolme siiloa vuodessa.

Tämä koko ketju liittyy enemmin uudisrakennuksiin jossa haetaan optimeja.

Siilorehua hyvin vähän tehneenä, oma mielipide on jotta kärry pitää ehdottomasti saada kasan päälle. Ja mieluummin pohjapurku kärry jolla vedetään "remmiin", äkkiseltään tuntus jotta 40-45 kuutoin kuormien kippaaminen laatalle muuttuu kohta kaaokseksi.

Siilorehua hyvin vähän tehneenä, oma mielipide on jotta kärry pitää ehdottomasti saada kasan päälle. Ja mieluummin pohjapurku kärry jolla vedetään "remmiin", äkkiseltään tuntus jotta 40-45 kuutoin kuormien kippaaminen laatalle muuttuu kohta kaaokseksi.

Meillä on 4 metriä korkeat, 10m leveät ja 36 pitkät siilot joihin kuormat on peruutettu päälle ihan loppuun (eli 4m korkeuteen) asti. 39 kuutioinen 18-tonnin telillä ja 22" renkailla oleva kärry nousee kohtuullisesti sullotulle ja sopivalla kaltevuudella olevalle kasalle 6-7 tonnin ja 150 hevosen traktorilla ilman lukon kanssa pelaamista. Sitten kun sen 5,5m pitkän lavan nostaa siellä kasan päällä pystyyn, sullojan taidot punnitaan.

 Joku 15+tonninen pyöräkuormaaja on kans hyvä. Kantaa nopeesti kauhallakin kuorman kasaan.

Joku 15+tonninen pyöräkuormaaja on kans hyvä. Kantaa nopeesti kauhallakin kuorman kasaan.

Sellaiseen pitäisi vaan teettää joku 1,5m piikeillä oleva 3+m leveä rehutalikko, ainakaan itse en tykkää lumikauhalla levitellä edes ajosilppurirehua.

http://www.mp-lift.fi/rehu-ja-lantatalikot.html

Tuo RT220 on ihan passeli JD 6430:n eteen rehunteossa ja kuivalantaa kuormatessa, eli joku tilavuudeltaan 2-3 kertaa isompi voisi sopia kunnon pyöräkuormaajaan.

Siinä on ihan sama onko kauha vai talikko. Kauhakin täyttyy nätisti eikä riko lattiaa. Ainoo etu olis näkyvyys piikkien välistä mutta osaava kuski tietää kyllä kärjen ja kulmat näkemättäkin ja oudolle kuskille ei hommaa kannata antaa.

Siinä on ihan sama onko kauha vai talikko. Kauhakin täyttyy nätisti eikä riko lattiaa. Ainoo etu olis näkyvyys piikkien välistä mutta osaava kuski tietää kyllä kärjen ja kulmat näkemättäkin ja oudolle kuskille ei hommaa kannata antaa.

Mutta kauhan etureunalla ei saa niin nätisti vedettyä pintaa tasan, tai ainakaan minä en saa. Joku ihme paakku jää aina huulen taakse kunnes kerralla hyppää sieltä alta. Piikeillä kun vähän heiluttelee niin on kuin jonkun levityskelan jäljiltä 

edit: 2-satoa alettiin tehdä kahteen a' 500m3 katettuun pikkusiiloon mutta oli niin heikkoa satoa että illalla about 15 kuorman jälkeen päätin että käytetäänkin vaan yhtä (joka tuli sitten aika täyteen). Seitsemän  39m3 kuormaa siirtyi talikolla 15cm kerroksina toiseen siiloon reilussa tunnissa kun sulloin sen siilon pari kertaa siinä siirtämisen aikana. Siis pienellä nelipyttyisellä traktorilla.    Sitten kun 3m korkea siilo alkoi olla täynnä ja rintamus jyrkkä ja se 39m3 vähän kosteaa apilaista kaadettiin kuormalaatalle niin meni levittelyssä kyllä melkein 10 minuuttia ennen kuin pääsi aloittamaan sullonnan. Onneksi tämä on vain noitten pienten katettujen siilojen ongelma.

Itsellä on pitkä kokemus aumanteosta ja sen tekeminen on rehunteon pienin murhe. Sää on se mikä aina vastustaa. Nytkin sunnuntai iltana katsoin että koko viikko poitaa. Heinät nurin sunnuntai iltana ja maanantai noukkarilla ajamaan aumaan. Jo maanantai iltana alkoi ripsimään vettä ja vasta 1/4 osa ajettu. Onneksi ei ole paljon kaadettuna. Siitä sit pari päivää tulee vettä kaatamalla ja taukoa ajamisesta. No onneksi nyt perjantai ja lauantai oli niin hyviä päiviä että auman sai tehtyä . Täytyy kyllä sanoa että kohtuuttoman pitkään auma sai taas ilmaa.
Sit tuosta aumalle pääsystä. Me vedetään pöttinger europrofi 5000l vaunua tuollaisella 3900 kiloa painavalla massikalla ja sisällä oleviiin aumoihin pääsee peruuttamalla aina. Renkaat on niin isot kuin alle mahtuu pyörimään . Siilot on tehty niin, että ne no puoliksi lattiapinnan alapuolella, joten täynnäkään mäki ei ole suuri.
Ulkona on sit vaan betoni laatta, johon syysrehu tehdään.  Aumasta ajetaan aina etuperin yli. Kun auma alkaa olla yli 1.5m korkea alkaa päälle nouseminen olemaan ongelma. Aumaa polkevassa traktorissa on kettinki kiinni valmiiksi perässä, niin kettingin kiinnittämisessä ei mene kahtakymmentä sekunttia kauempaa ja kuorma nousee päälle. Polkemassa tavallinen nelisyrinterinen traktori kuormaimen kanssa. ja hyvin on rehu säilynyt aina kun on tehty.

tuos laskeskelin että tarkkuussilputtu (jf 900) rehu meni poljettaessa karvan alle 1/3 eli n.3 ajetusta kuormasta tuli yhden kuorman verran tiivistettynä, onko muilla heittää vastaavista eres arvauksia? rehu oli optimi esikuivattua timotei/nurminata, tiivistys n7,5t tr.. sato oli runsas laatu kohtalainen..

45 keskimäärin 28 motin kärryä mahtuu 360 motin siiloon, eli hiukan yli neljännes ajetusta. Kurottajalla sotketaan. Traktoripoljennan aikaan ei mahtunut 40 kuormaa.

45 keskimäärin 28 motin kärryä mahtuu 360 motin siiloon, eli hiukan yli neljännes ajetusta. Kurottajalla sotketaan. Traktoripoljennan aikaan ei mahtunut 40 kuormaa.

onko havaintoa rehun kosteuden vaikutuksesta tiivistymiseen? täs ny tullu aikani kuluksi vertaaltua ja on semmonen kutina että kostiampi kevätsato olis menny piukempaan?? ei kovin suurta heittua, 325 m3 ja 40kpl 26m3

45 keskimäärin 28 motin kärryä mahtuu 360 motin siiloon, eli hiukan yli neljännes ajetusta. Kurottajalla sotketaan. Traktoripoljennan aikaan ei mahtunut 40 kuormaa.

Mitä luulet, perustuuko tuo sotkennan tehokkuus painon lisääntymiseen vai pintapaineen kasvuun ( kurottajassa pienemmät kumit) vai johonkin muuhun?

Keskimäärin kun nuo kurottajat tuntuvat painavan 7500kg eikä niitä kai pahemmin painoteta? 5 tonnin traktorissa kuin on 500kg vannepainot, 600 kg etukuormaaja ja vaikka 1200kg takapaino niin painoa on 7,3 tonnia. Sekä kurottajaan että traktoriin sitten vielä talikko tms. ja pari paalia painoksi sullonnan ajaksi niin ollaan 9 tonnissa.

Pohdituttaa vaan että olisiko itsellä jotain muuta kuin ulottuvuusetua kurottajasta.

monesti kahtonu noita isojen tilojen siiloja ja miettiny että eikö olisi järkevintä kipata kuorma keskelle siiloa sivusta, olis vaan kunnon kynnys jota vasten tohtii reilusti peruuttaa ja kippi ylös. siilossa sitte traktori jossa edes ja takana talikko jolla lykkää mennen tullen rehua päätyihin...levitystyössäki oltais koko ajan kasan päällä joten polkemista tulis tavallaan enempi ku lykättäis laatalta jos käytössä vain yks kone