Tää on ikuisuusaihe täällä agrossa ja koska en taas viittinyt sutata toista aluetta tällä iin aukasin uuden ketjun.

Seuraavasta voi päätellä että en ole ikinä tehnyt rehua aumaan saati siiloon kuitenki vuosien saatossa on muodostunut tietty käsitys.

mun mielestä suurimmat virheet tehdään kolmessa kohtaa. 1 pyritään kasan päälle jollain kärryllä. 2 koitetaan tuupata rehua ylämäkeen. 3 ei ole reilusti kuskeja rehun levitykseen ja tasaukseen. Nämä kolme asiaa kun saadaan kuntoo niin homma pelaa.

Käytänössä homma pelais siten että käytössä olis kippikärryt hydraulisilla takalaidoilla. Ne ajais poikittain siilon taakse ja tiputtaisi kuorman laatalle. siitä ne jatkais eteenpäin pois takaisin pellolle. paikallaan olo aika olisi luokkaa 20 sekunttia eli se aikaa kun kippi nousis lopun ja perälauta aukeis. Siitä joku iso raktori, kurrottaja, pyöräkuormaaja, kaivinkone tuuppais/ vettäis kuorman leväällee edellisen rehun päälle. samalla toinen kone jatkuvasti tallais kasaa. varsinkin kahta vierekkäistä siiloa samalla täyttäen ylimääräisten seisokkien määrä minimoitaisi ja homma pelaisi. Mitä mieltä rati on.

Käytänössä homma pelais siten että käytössä olis kippikärryt hydraulisilla takalaidoilla. Ne ajais poikittain siilon taakse ja tiputtaisi kuorman laatalle. siitä ne jatkais eteenpäin pois takaisin pellolle. paikallaan olo aika olisi luokkaa 20 sekunttia eli se aikaa kun kippi nousis lopun ja perälauta aukeis. Siitä joku iso raktori, kurrottaja, pyöräkuormaaja, kaivinkone tuuppais/ vettäis kuorman leväällee edellisen rehun päälle. samalla toinen kone jatkuvasti tallais kasaa. varsinkin kahta vierekkäistä siiloa samalla täyttäen ylimääräisten seisokkien määrä minimoitaisi ja homma pelaisi. Mitä mieltä rati on.

Tällainen systeemi on rakenteilla. Iso laatta toimii myös hetkellisenä puskurivarastona. Avosiilot tekisin niin että toisessa päädyssä on puolikorkeat elementit ja sieltä ajo kasan päälle, mutta kun on jo siiloissa katto niin sitten kuten esitit.

Ylivoimaisesti kätevin ratkaisu minkä olen nähnyt on kun oli siilot tehty rinteeseen. Siilon yläpuolella oli leveähkö ajotie jolle pääsi riittävän loivaa luiskaa myöten. Ajo mahdollisimman kauas siilosta, peruutus linkkuun kunnon peruutusreunusta vasten (ei mahdollista lipsauttaa kärryjä siiloon), kippi pystyyn tai pohjakuljetin päälle ja kärry tyhjäksi ja pois eteenpäin  toista rinnettä alas. "Läpiajettava" ylätasanne siis. Siilossa sitten pyöräkuormaaja tasasi toista reunaa kohti minkä tarvi ja tallasi. Mutta kärryllä oli tosi kätevää ajaa. Siilo oli sitten pitkä...

oliko tuo siilo mahtollisesti tuolla itärajan takana.

Jos tuollaiseen ratkaisuun löytyy paikka ihan vierestä, se kannattaa tehdä. Mutta jos sellainen paikka löytyy vasta yli 200 metrin päästä navetalta, kannattaa harkita kahteen kertaan. Tulee talven mittaan tehtyä moneen kertaa se työ minkä säästi kesällä ellei löydy itselastaavaa apevaunua (itselastaavan voi ajaa sinne viereen ja lastata, tavallisen vaunun kanssa pitää joko ajaa edestakaista matkaa siilolle lastaajan kanssa tai kävellä se väli päri kertaa että saa molemma koneet siilolle ja takaisin.

Jos tuollaiseen ratkaisuun löytyy paikka ihan vierestä, se kannattaa tehdä. Mutta jos sellainen paikka löytyy vasta yli 200 metrin päästä navetalta, kannattaa harkita kahteen kertaan. Tulee talven mittaan tehtyä moneen kertaa se työ minkä säästi kesällä ellei löydy itselastaavaa apevaunua (itselastaavan voi ajaa sinne viereen ja lastata, tavallisen vaunun kanssa pitää joko ajaa edestakaista matkaa siilolle lastaajan kanssa tai kävellä se väli päri kertaa että saa molemma koneet siilolle ja takaisin.

Ei tarvii kävellä kun Fendt opetettuna kävelee perässä siilolle ja takaasin 

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 02.08.13 - klo:14:33

Jos tuollaiseen ratkaisuun löytyy paikka ihan vierestä, se kannattaa tehdä. Mutta jos sellainen paikka löytyy vasta yli 200 metrin päästä navetalta, kannattaa harkita kahteen kertaan. Tulee talven mittaan tehtyä moneen kertaa se työ minkä säästi kesällä ellei löydy itselastaavaa apevaunua (itselastaavan voi ajaa sinne viereen ja lastata, tavallisen vaunun kanssa pitää joko ajaa edestakaista matkaa siilolle lastaajan kanssa tai kävellä se väli päri kertaa että saa molemma koneet siilolle ja takaisin.

Ei tarvii kävellä kun Fendt opetettuna kävelee perässä siilolle ja takaasin 

Täytyy sitten vain siiloa tehdessä budjetoida 100 tonnia ylimääräistä (tuoreen fendtin ja halvan wanhan 6-pyttyisen apevaunutraktorin hintaero)   

Jos kasan päälle ei pääse kärryn kanssa niin silloin kasa on huonosti poljettu? 

Jos kasan päälle ei pääse kärryn kanssa niin silloin kasa on huonosti poljettu? 

Ja/tai kärry huonoilla kumeilla. Taskukokoinen yleisperävaunu vakiokumeilla on vaikeampaa saada kasan päälle kuin tuplasti tilavampi 18 tonnin telikärri kunnon 22 renkailla.

Paras on kun siilon perältä täytetään ja peruuttamalla tuodaan kuormat siiloon edellisen rehun päälle, silloin polkutraktori tuuppaa nopeasti kuorman alamäkeen ja tallaa koko ajan ollessaan rehun päällä. Ajosilppuri saa työntää kuormia siilolle niin nopeasti kuin ehtii, ei tule siilolla tulppaa. Jos kipataan siilon lattialle niin polkutraktori on suurimman osan ajastaan betonilla. Pitää olla iso siilo jotta sinne mahtuisi kaksi traktoria, painotettuna tietysti, kevyttä konetta on turha viedä siilolle. 42 kuutioo pitääsaada 3-5 pukkauksella nurin ja polkuun muuten ei ehdi kun tulee uusi kuorma. Jos siilon tai kasan päälle ei pääse kuorman kanssa niin vetotraktori on liian pieni tai kärryn renkaat on liian pienet, isokin kärry kiipeää kasalle hyvin ilman ongelmia.

Jos kasan päälle ei pääse kärryn kanssa niin silloin kasa on huonosti poljettu? 

Onko sama juttu jos ei pääse akan päälle?

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 02.08.13 - klo:17:01

Jos kasan päälle ei pääse kärryn kanssa niin silloin kasa on huonosti poljettu? 

Onko sama juttu jos ei pääse akan päälle?

Saattaapi olla liikaa poljettu?

Turhaa polkemista pitää välttää tietysti

Lainaus käyttäjältä: SKN - 02.08.13 - klo:20:07

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 02.08.13 - klo:17:01

Jos kasan päälle ei pääse kärryn kanssa niin silloin kasa on huonosti poljettu? 

Onko sama juttu jos ei pääse akan päälle?

Saattaapi olla liikaa poljettu?

Pitää hankkia kylän suurin vehje polkemaan? 

Lainaus käyttäjältä: Opelmies - 02.08.13 - klo:20:08

Lainaus käyttäjältä: SKN - 02.08.13 - klo:20:07

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 02.08.13 - klo:17:01

Jos kasan päälle ei pääse kärryn kanssa niin silloin kasa on huonosti poljettu? 

Onko sama juttu jos ei pääse akan päälle?

Saattaapi olla liikaa poljettu?

Pitää hankkia kylän suurin vehje polkemaan? 

Tosta sulle polkijaa:

No niin palataanpa aiheeseen.
Mulla on suunnitteilla siilostot uuden navetan päähän siten että siilot tulevat reiluun rinteeseen sivu seinät 3 metriset ja takaseinä ehkä 2 metrinen. Tie navetalle kulkee siilojen yläpuolella mäellä valmiiksi josta jouduttaisiin tekemään vielä reilu leikkaus että saadaan ylälaatta sopivalle korolle. Isoa laatta siilojen yläpuolella voisi sitten kayttää vaikka 3 sadon aumapaikkana pidentämällä laattaa vaikka 25metriseksi. leveyttä 10-20 metriä tieltä. Siilot tulossa 11 ja 9 metriä leveinä siis vain 2 kappaletta. Onko toi 9 metrinen liian leveä 3 metriä korkeana kesäsyöttössä 70 lehmälle jos rintaus on itään? Ja onko toi 2 metriä liian korkee tai matala takaseinä jos meinaa ylhäältä yrittää jollakin rehua alamäkeen tuoda?
Rehu kalusto on täysin auki (silppuri-noukkari) kuskeja mahdollisesti 3+, mutta jos silppurireuhua tehdää on siilolla Valmet 655 etukuormaimella ja jos noukkarilla niin sen kaveriksi joutaa toiseksi 6550 ht2 ja kuormain tai levitinkela siihen. Kyllähän tietysti tollasissa siiloissa vois kärryn kanssa läpikin ajaa ja tyhjentää kasanpäälle?
9metrinen siilo tehdään hivenen lyhyemmäksi että saadaan siilon etulaatalta suora yhteys levelle ruokintapöydälle. Ehkä mahdollisesti tulevan laajennuksen jälkeen 15 metriä jää navetan seinän ja siilon sivun väliin.