Kertokaapa että mitä etua on sellaisesta että lypsykarjatilan pellot ovat luomussa mutta karja - siis maito - ei ole? Eikö karja (terveys) kuitenkin hyötyisi  seleenipitoisesta apulannasta? Meneekö luomustatus osittain hukkaan jos pellot on luomussa mutta karja ei? Täytyy siis pelata kahdenkertaisen byrokratian kanssa - luomu ja tavanomainen? Onko luomutuet pelloissa niin isot että se kannattaa?

Tämän tietää varmasti vanhimmat alan pierut sillä joku sen paljastikin jossakin vahingossa; helpoin tapa jalostaa karjaa on jalostaa yhtä indeksiä: maitokiloindeksiä; kun se jalostaa noin 100 tietämille (valitsee sonnit ja lehmät sen mukaan). Eli välillä 100-105 olisi paras. Miksi sitten näin? Koska maitoindeksillä on isoin korrelaatio kaikkiin muihin ominaisuuksiin. Jos maitoindeksi on kovin korkea siis lähelle 120, se lisää lehmien kuolleisuutta, utaretulehduksia, huonoa hedelmällisyyttä, heikkoa rakennetta, huonoa kestävyyttä, lisäksi korkea maitoindeksi korreloi huonojen pitoisuuksien kanssa millä on taas maidon hinnoitteluun iso vaikutus jne... Jos maitoindeksi on taas kovin alhainen niin sekin heikentää kestävyyttä koska heikosti lypsävä lehmä saa nopeammin karjasta lähtöpassit jos siinä on jotain vikoja, samat viat omaava runsastuottoinen yleensä hoidetaan ja pidetään karjassa pidempään.  Heikommin lypsävä on useimmin myös lypsettävyydeltään keskimäärin tiukempi, ja joskus myös lyhytmaitoisempi. Heikommin lypsävät ovat taipuvaisia myös lihomaan loppulypsykaudellaan varsinkin jos siihen yhdistyy lyhytmaitoisuus; syöntikykyä ja haluja on, mutta energiankulutus pienempi joten ylimääräinen energia menee nahan alle. Se taas tietää ongelmia seuraavalle lypsykaudelle.

Rakennejalostuksessakin etenee parhaiten kun jalostaa keskimääräistä tuotosta, sillä kohtuullinen maitotuotos korreloi parhaiten rakenteen kanssa. Ja samalla vältytään rakennejalostuksen lieveilmiöstä eli koreista mutta surkeasti tuottavista lehmistä.
Mitään virallista tietoa tämä ei ole, pohjautuu jalostuksen korrelaatioihin.

^Kyllä nyt vitsiä pukkaa, mutta on tämä myös vakava asia, jos palon takia osa tuotteista menee savun takia hylkyyn niin se on taas lisää tappiota. Kyllä sitä toivois että valion epäonni alkais jo loppua. Laaksonenkin sai aivoinfarktin kun oli niin kova stressi. Kyllä sitä tuollaisesta määrästä huolta voi sairastua.

Aikamoiset vaatimukset:
http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/onko_navetassasi_myytavia_ay-hiehoja.5021.news

Aika vaikea löytää tarpeeksi monta tilaa joilta löytyy vähintään kolme myytävää ay-hiehoa joilla kaikilla täyttyy nuo vaatimukset. Tuotosvaatimus ei ole tavaton, mutta muilta osin ostajalta nähdään aika tavalla vaivan näköä.

Ylimääräisten hiehojen kasvattamiseen harvoin vaan löytyy niin paljon tiloja, aikaa että voisi pitää ylimääräisiä. Meillä esimerkiksi on nuorkarjalle niin vähän tiloja että hiehojen siementäminen täytyy aloittaa 13-14 kk iässä ja jos 3-4 siemennyksen jälkeen on edelleen tyhjä niin hieho lähtee surutta teuraaksi. Meillä on siemennettäville hiehoille vain 4 parsipaikkaa joten porukkaa vaihdetaan niissä eteenpäin kylmäpihattoon kun eivät näytä enää kiimoja. Siellä on lukkoaita jossa hätätapauksessa pystyy siementämään ym. mutta sitä vältetään, ettei siementäjää tarvi pillin kanssa juoksuttaa pitkin pihaa. 

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 08.09.14 - klo:15:31

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 08.09.14 - klo:15:06

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 08.09.14 - klo:14:58

Miten Arla pystyy maksamaan noin hyvää tuottajahintaa? Eroa on syyskuussa E-luokan maidolle kun pitoisuudet on 4,3 ja 3.3.  hurjat 4,5 senttiä!

Siksi että Suomessa arla pakkaa vain parhaan katteen tuotteita suomen markkinoille. Erityisenä huomiona tietty se hintasäännöstelty maito.

Olenko tyhmä, nyt en ymmärrä??? Aina on sanottu että Valion hyvä tilityskyky perustuu tuotekehitykseen ja sieltä saataviin korkean katteen tuotteisiin??? Ja maitosodan aikoihin todettiin että voidaan myydä halvalla ja saada silti katetta? Miten ihmeessä tässä nyt on näin käynyt että kate ja tilityskyky revitäänkin siitä perusmaidosta??? Onko kuitenkin  niin että esimerkiksi Satamaidon Valiota parempi tilityskyky jo ennen tätä maidon hintasäännöstelyä perustuukin siihen että perusmaitojen kate onkin todellisuudessa suurempi kuin näiden ylistettyjen tuotekehitettyjen tuotteiden???

No eikös se KIVI määrännyt valion nostamaan purkkimaidon hintaa kaupalle 30%!

Laaksonen sanoi joku vuosi sitten että "kauppa ei suostu maksamaan kulutusmaidosta samaa hintaa minkä Valio maksaa tuottajille raakamaidosta ja että voitto tehdään rasvoilla mitkä maidon jalostuksessa poistetaan raakamaidosta ennen purkitusta."

siitä kun lasketta että Valion maksama hinta on x*1,3-y=kaupan kate.
x= tuottajahinta, y=kulutusmaidon kuluttaja hinta.

KVV ei "määrännyt nostamaan tukkuhintaa" vaan laskemaan tuottajahintaa 30 % jolloin tukkuhinta laskisi myös sen verran. Koska Valio ei siihen voinut lähteä niin sai "luvan" nostaa pelkkää tukkuhintaa jolloin hinta nousee kuluttajille.

Meillä kansa maidon pitoisuudet romahti jo ekan kerran heinäkuun helteille. Olen odottanut niiden tasaantuvan, mutta hitaasti. Rasva on edelleen vain 4 tietämillä, mutta valkuainen jo hyvänlainen. Onhan tämä kesä yhtä ruokinnanmuutosta lehmille + helteet vielä. Ja ontujia on. Rasvasta on mennyt nyt vähennystä maidonhinnassa. Valkuaisesta pieni plussa. Nyt kun maidon hinta putoaa niin toivois että pitoisuuksilla pystyisi vähän paikkaamaan sitä.

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 08.09.14 - klo:14:58

Miten Arla pystyy maksamaan noin hyvää tuottajahintaa? Eroa on syyskuussa E-luokan maidolle kun pitoisuudet on 4,3 ja 3.3.  hurjat 4,5 senttiä!

Siksi että Suomessa arla pakkaa vain parhaan katteen tuotteita suomen markkinoille. Erityisenä huomiona tietty se hintasäännöstelty maito. Esim. Ingmanin peruja ollut kermajuuston valmistus on viety tanskaan ja raejuusto ja ingmariini ruotsiin.

Voisi kuvitella että Arlan tuottajia tanskassa ja ruotsissa nyppii että arla maksaa suomessa 10 senttiä paremmin kuin omistajilleen, mutta kai se sitten on siellä hyväksytty.

Voiko tuollainen meijeritoiminta olla kovin pitkäjänteistä? Voisi kuvitella että jossain vaiheessa niiden on tasattava omistajamaiden välillä tuottajahintoja? Eikö Tanskalaisille ja Ruotsalaisillekin kuuluisi "siivu" Suomen markkinoiden tuloista?

Tämähän on peliä, Arla koittaa tällä tuottajahinnoittelulla saada  suomalaisia tuottajia leiriinsä ja jyrätä Valiota kun samaan aikaan S-marketissa Arlan rasvaton maito on 8 senttiä halvempaa jolloin koitetaan saada myös kuluttajien luottamus. Tämä koko systeemi on osa isoa suunnitelmaa. Jos Arla onnistuu, tuottajahinnat painetaan täälläkin 10 senttiä alas?

Mutta hätäsesti laskien Valion tuottajina menetetään 12 000 € tuloa, noilla hintaeroilla. Laskelmassa ei ole mukana jälkitilejä. Pidemmällä tähtäimellä kannattaa olla Valion tuottaja, mutta lyhyellä tähtäimella 12 000 eurolla olisi kyllä käyttöä velkojen maksuissa.

Miten Arla pystyy maksamaan noin hyvää tuottajahintaa? Eroa on syyskuussa E-luokan maidolle kun pitoisuudet on 4,3 ja 3.3.  hurjat 4,5 senttiä!

Sirkulla oli täyttä asiaa.

Kyllä peruskone kanta täytyy olla, urakointia parempi voisi olla yhteiskoneet, jos lähistöltä löytyy kutakuinkin samankokoinen tila. Maitotilan isoin menoerä on koneet, koska keskikokoa isommalla tilalla on oltava koneet jo hyviä sillä työt on sujuttava niin siksi yhteisomistus on hyvä koska silloin voi saada vähän parempiakin koneita.

Sirkku on myös siinä oikeassa että jos olkapää kestää niin toimilupa 150 lehmälle + nuorkarjalle voi olla aika työmaa. Astutussonnin käyttö voi olla jalostuksen hidaste, se riski siinä voi olla. Sonnin tyttäret voivat kaikki olla hitaita lypsettävyydeltään tai maidoltaan soluisia. Nykyiset keinosiemennyssonnit ovat sellaista tasoa että harvalla löytyy astutussonnia joka vastaa edes nuorsonnin 6 € annoshintaan.

Rehut ja ruokinta on toinen iso menoerä, se pitäisi tilakohtaisesti selvittää mikä on kullekin tilalle tehokkain ja edullisin ratkaisu.

Mutta eikö yhden robotin "puuhala", kuten täällä on leikkisästi sanottu, ole toimivana yksikkönä liian vähäinen työllistäjä? Siis vieraalle voimalle. Eikö tuolle työläispoloiselle joudu keksimään jo jotakin turhaakin askaretta, jos aikoo saada häneltä seitsemänkin tuntia päivässä aikaansa kulumaan? Tuolla eräs opiskelijatyttöparka puurtaa pätkittäin kesätöitä, joskus talvikin töitä, satunnaisesti, saa korvauksen kuudesta tunnista, mutta aikaansa kuluttaa ehkä viisi. Ja suorittaa robotoinnin lisäksi asemalypsynkin....

Tekee siis muut peruspuuhat paitsi ruokinnan. Ja siemennykset.

Itse ainakin tein vertailua kahden pihattotyypin välillä; asemalypsyssä tarvitaan vähintään yksi työntekijä kun lehmiä on se "robotillinen" eli yhteensä kaikkineen 70-75 kun taas yhden robotin karjassa työntekijää ei tarvita kun yrittäjä/t ehtii tehdä itsekin rutiinit. Tämä on pääsyy miksi uusissa pihattohankkeissa robottilypsy on yleisempi valinta ohi asemalypsyn sillä pitemmällä tähtäimellä robotti tulee halvemmaksi (vaikka kaikilla "herkuilla") silloin kun sillä säästää työntekijän palkkauksen. Työntekijällä on työajat, vapaat, vuosilomat, sairaslomat yms. Kun taas robotin lypsää 23 h/vrk:ssä vuoden jokaisena päivänä ja lisäksi se pätevän työntekijän saaminen on kyllä todella haastavaa.

Jos haluaa, että navetassa on ulkopuolinen työntekijä vuoden jokaisena päivänä, tarkoittaa se kahta työntekijää. Kannattaa laskea todella tarkkaan työvoimakustannus ja se kuinka monta henkilöä tarvitaan vähintään päivittäisten töiden hoitoon. On ropotissa huonojakin puolia paljon, eniten mua ärsyttää ropotilojen neiti-ape. Yhden hengen tarpeen navettatöistä se pudottaa kyllä pois.

PS. onko täällä ketään, joka hoitaa yksin +100 lehmän asemapihattoa?

En oikein ymmärtänyt mitä ajat takaa tuolla; mikä on "neiti-ape"? Tarkoitatko myös että yhden robotin tilalla pitäisi pärjätä yksin? Se mitä olen muilta kuullut niin käytännössä robottitilalla on niitä töitä kahdellekin ihan riittävästi? Toisaalta sehän kuulostaa pelkästään vaan hyvältä että jos työmäärä vähenisi vaikka eläinmäärä yli kaksinkertaistuu. tällä hetkellä 30 lehmän parsinavetassa + nuoriso riittäisi kahdelle töitä koko ajan ja kesällä kolmelle, maatalousharjoittelijaa ollaan kesällä otettu jos vaan on saatu.

Kertokaapas lisää robottitilalliset ihan käytännön rutiineihin paljonko menee tunteja ja sitten työruuhkina eli rehunteko aikaan + poikimisia ym.? Toinen asian mikä kiinnostaa on se että onko robottitiloilla aina oltava kolme navettavuoroa päivässä?, jostain vain lukeneena että robottitilalla pitäisi tietyt rutiinit tehdä kolmesti päivässä kuten vaihtaa maitosukka, puhdistaa jotain robosta ja katsoa jos hälyytyksiä ym, onko näin? Meillä on parsinavetassa kesäisin niin että päivät ovat melko lailla "vapaat" lehmähommista kun päivänavetta jää pois kun lehmät ovat laitumella niinpä se on vapaana perheen kanssa oleiluun. Se vaan epäilyttää että kuinka kiinni siinä robossa sitten on, kun koko ajan pitää olla sen "talutusnuorassa"? 

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 11.07.14 - klo:12:33

Lainaus käyttäjältä: Maakalle - 11.07.14 - klo:12:10

Multa saa kyllä tulla karusellin hakemaan syksyllä pois heti kun robotti on käytössä

Kerro ihmeessä lisää

GEA Westfalian 12-paikkaisella karusellilla lypsetty 15 vuotta, mutta syksyllä vaihdan sen robottiin.

Pari lehmää pitää vähentää, mutta tila menee tarpeeseen umpi-, poikima- ja vasikkakarsinoiksi. Lypsyssä on keskimäärin 65 lehmää ja senkin kokoinen karuselli kyllä imisi selkeästi enemmän. 90 lehmää ainakin jos huolehdittu että joukossa ei yhtään todella hitaita ja lypsäjällä apuri joka hoitaa kaiken oheistoiminnan (vasikat, lehmien ajo, ritilöiden puhdistus, rehun levitys).

Aseman koneistossa on varmasti vielä vuosia jäljellä, vaikka kaikenlaisia irto-osia kuten pesutelineen varsia alkaisi olla hyvä uusia.

Tekniikan sijasta vaihdon syynä enemmän työvoima. Vaimo on muualla töissä, luopumiseläkeläiseltä ei sovi aamulypsyjä vaatia, itsellä ei tunnu tunnit riittävän muutenkaan ja pätevää sekä luotettavaa työvoimaa ei vaan löydy.

Miksei emäntä siirry kokonaan tilan töihin? Mutta ei sekään ratkaise, jo yli 50 lehmän asemalypsy vaatii ainakin tilapäistä työvoimaa ja yli 60 lehmän asemalypsy vaatii jo yhden kokopäiväisen ja yhden tilapäisen työntekijän. Tätä tuo meitinkin isäntäkin on vähän uumoillut kun meilläkin on pihatto suunnitteilla että robottilypsy on melkein ainoa vaihtoehto. Kahdestaan ei jakseta asemapihatossa kun lapsetkin on vielä pieniä, etenkin luotettavaa ja pätevää työvoimaa on todella vaikea saada ja niiden palkkaus on kyllä tosi kallista. Sitä paitsi tällä alueella lomatoimisto on ollut aika ankara niille tiloille joilla on työntekijä - se vie lomaoikeutta ja sijaispuakaan ei kovin helposti saada kun vedotaan tähän "että onhan teillä työntekijä". Lomatoimessa vaan ei ymmärretä että työntekijä on sitä varten että töitä on kolmelle ihmiselle ihan reippaasti ja että yrittäjälläkin on kai jonkinlainen oikeus joskus olla lomalla ja saada sijaisapua. Lomatoimessa oletetaan että tilat ottaa lomittajan sillon kun on työntekijän lomat/vapaat ja siihen ei saisi lomittajaa ottaa vaan se pitää olla yrittäjää varten.

Olen tätä palettia tuumaillut että jos ottaa lomien ja tuettujen maksullisten tuntien lisäksi myös X-määrä maksullista lomitusta niin se korvaisi osa-aikaisen työntekijän ja olisi kuitenkin edukkaampi ja käytössä olisi tutut lomittajat eikä olisi työnantajan vastuuta eikä velvollisuuksia. Se maksullisen lomituksen tuntitaksa on kutakuinkin sama kun jos olisi oma työntekijä ja se oli jotain päälle 20 €. Työvoimaa toki ei aina saa silloin kun haluaa, mutta on se tyhjää parempi. Tuota maksullista lomitusta voinee toki käyttää enempi myös robottitiloilla kausityövoimana.

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 15.06.14 - klo:22:49

Maidon hinnoitteluun tulee 1.1.2015 muutoksia, pitoisuuksista tullaan maksamaan enemmän, mutta jos pitoisuudet alittaa normimaidon niin vähennyskin on enemmän. Tässä kohtaa jos on holstein karja niin parhaimmat tilin tulee saamaan pohjoismaisilla sonneilla; niillä on jopa 0,3 pykälää paremmat pitoisuudet kuin pohjois-amerikkalaisella holsteinilla. Lisäksi etelän tiloilla maidon tuki maksetaan lypsylehmäpalkkiona että litrat ei enää merkitse. Tästä voi ynnäillä että lehmiä pitää olla tilalla enemmän kuin ennen ja niiden pitää lypsää vahvempaa maitoa kuin ennen jos mielii isompaa tiliä.

  Se on huono että pienet ja keskikokoiset tilat kärsii tästä eniten; pienessä karjassa muutamakin lirumaitonen lehmä joka on kovassa maidossa saattaa tiputtaa pitoisuuksia niin että vaikuttaa hinnoitteluun, lisäksi etelän tuen sitouttaminen lehmälukuun rankaisee myös pienempiä tiloja. Kas kun C-alueella litraperusteinen tuki säilyy vaikka siellä ylitetään kiintiöitä, C-alueen tuki piti olla tuotantoa säilyttävä eikä sitä kasvattava ja kuitenkin samalla edelleen etelän tiloja rankaistaan, aivan kuin ei olla tarpeeksi takkiin saatu.

Ruokinnallahan ei tietysti ole mitään merkitystä?

Tottakai ja etenkin säilörehun laadulla, vähemmän väkirehulla on vaikutusta vaikka yleisesti niin luullaan. Kuitenkin kun taas tänäkin vuonna nähtiin että rehuntekosäätä emme voi valita; on satanut vettä, rakeita, räntää ja lunta - ei siinä oikein rehuja tehdä. Lisäksi koneet hajoaa kun on parhaat kelit tehdä. Se oliskin helppoa jos vain väkirehu ja sen määrä vaikuttaisi pitoisuuksiin, tämän illuusion takia tuottajat syytää rahojaan rehutehtaiden voitoksi eikä niinkään omaksi voitoksi.

Siksi jalostus on tärkeässä asemassa sillä tuotosominaisuudet periytyy helpoiten, kun aiv:t eivät aina ole optimaaliset niin lehmistä ei tarvi sen takia lypsää lirumaitoja. Lisäksi fabalaiset annoshinnat ovat sonneilla myös edukkaammat kuin tuontipalvelu/erikoistilatut sekä muiden toimijoiden annoshinnat.

Myös ayrshirellä on eroa pitoisuuksissa; meikäläisessä ay-populaatiossa on usein paremmat pitoisuudet kuin pohjois-amerikkalaisessa ja vielä enemmän maitoakin.

Tämän hinnoittelun takia ei tarvi karjaansa Jerseyhin vaihtaa, mutta kyllä jalostuksessa kannattaa tuotospainotusta siirtää pitoisuuspuolelle.

Maidon hinnoitteluun tulee 1.1.2015 muutoksia, pitoisuuksista tullaan maksamaan enemmän, mutta jos pitoisuudet alittaa normimaidon niin vähennyskin on enemmän. Tässä kohtaa jos on holstein karja niin parhaimmat tilin tulee saamaan pohjoismaisilla sonneilla; niillä on jopa 0,3 pykälää paremmat pitoisuudet kuin pohjois-amerikkalaisella holsteinilla. Lisäksi etelän tiloilla maidon tuki maksetaan lypsylehmäpalkkiona että litrat ei enää merkitse. Tästä voi ynnäillä että lehmiä pitää olla tilalla enemmän kuin ennen ja niiden pitää lypsää vahvempaa maitoa kuin ennen jos mielii isompaa tiliä.

  Se on huono että pienet ja keskikokoiset tilat kärsii tästä eniten; pienessä karjassa muutamakin lirumaitonen lehmä joka on kovassa maidossa saattaa tiputtaa pitoisuuksia niin että vaikuttaa hinnoitteluun, lisäksi etelän tuen sitouttaminen lehmälukuun rankaisee myös pienempiä tiloja. Kas kun C-alueella litraperusteinen tuki säilyy vaikka siellä ylitetään kiintiöitä, C-alueen tuki piti olla tuotantoa säilyttävä eikä sitä kasvattava ja kuitenkin samalla edelleen etelän tiloja rankaistaan, aivan kuin ei olla tarpeeksi takkiin saatu. 

Luulis olevan lähes kaikilla tiloilla itsestään selvää että välitykseen lähtee vain hyviä vasikoita, huonot annetaan hirvimiesten koirille. Kyllä se on naudanlihan tuotannon lähtökohta. Eihän se ole maidontuottajankaan etu; huonoilta tiloilta vasikat liikkuu huonoiten ja hintakin on huono.