8400 -95 löytyy. 16500 h tähän mennessä. Kytkin vaihdettu kahdesti, pikavaihteiden pakat kerran, jarruremppa kerran. Raitetankojen päät, laturi, startti ja muutama akku. Siinä suurimmat. Päivittäistä käyttöä - aika raakaakin välillä. Kestävin traktori, millä olen touhunnut. (ei kuormaajaa)

6750 ht 2 (ålö 960) kokemusta 8000 h. Oli sitkeä 4 sylinteriseksi. Startin "hammaskehä" oli vaihdettaessa loppu, eli vaati katkaisuhoidon. Yleistä 6000 sarjalle.

8050 ht 2 (ålö 970) ajettu 6000 h. Mun käsissä 1500 h tuosta. Ei mitään vaivaa tähän mennessä. Stanadyneen vaihdoin isommat elementit. Nyt noin 150 hp.

Uskallan suositella ht 2:sta. Pikavaihteiden pakat, jarrut, ja etuakseli on ehkä herkimmät paikat noilla tunnilla. 10000 h ajetuissa isoja eroja. Kunto riippuu käyttäjästä ja huollosta.   

8400 -95 kulkee vielä kesälöpöllä. -25 ollut pahimmillaan. Huomenna on päivä uus ja tankki alkaa olla tyhjä. Pakko kai tuollekin on säälistä antaa vähän talviainetta. Tuntejakin on paralle kertynyt 18000. Tilan huolettomin kone. Suosittelen.

Itse ajelen n141 advancella -09. Ei tuosta 1000 h perusteella montaa pahaa sanaa voi kertoa. Hyttijousitus ja etukuormaajan jousitus tasaa menoa hyvin. Etuakselin jousitusta ei juuri kaipaa. Hitec olisi kelvannut minulle hyvin, vaan kun ei saanut suuremmalla hydraulipumpulla. Advancella kuormaaja on ripeä. 50 km/h vaatii voimaa suurilla kuormilla. Voimaltaan tämä on vakiona verrattavissa 8400:een (alla).

2. ja 3. traktoreina tilalla 8050 hitec -02 (5000h) ja 8400 -95 (16000h) Nämä on valtran / valmetin kestävimmät koneet.

Vinnamon ajatus houkuttaa . Pitäkää ny hauskaa siellä, eikä mitään heräteostoksia!

Mukana olisin, jos ehtisin.

N141 advancesta on kokemusta.

Monipuolinen jokapaikan kone, jonka voi heittää yllättävän rajuunkin työhön. Mukava ajaa ja etenkin etukuormaajahommissa hyvä. N sarja on ensimmäinen valtran malli, joka on etukuormaajahommiin oikeasti pätevä. C menettelee myös, mutta se hytti

Summa summarum: T raskaampiin vetotöihin. N jokapaikan pyörittelyyn.

Pelkäsin vähän, että N:n kulutus olis kova, kun on korkeaviritteinen neloskone, mut ei paha. 6800 syö paljon enemmän samassa työssä..

Kyseisen koneen ylävaunun kääntömoottorin planeetta hajos.

Löytyykö tietoa käytetyistä osista?

Tämä on muuten mainio maatilakaivuri. Suosittelen.

 

On se varmaan entinen. Jos käärijä on 7517 tai vastaava, niin investointi uuteen kannattaa. Käärijähän ei kuitenkaan lopu kesken. Tingi toki raakasti. Yhden olen vaihtanut, käärijässä nyt 40000 paalia ja toimii hyvin.

Kattamattomat laakasiilot ilmanmuuta. Etukuormaajalla ja lumikauhalla saa lumet pois. Jos rehun tekee hyvin = kunnolla silputtu ja poljettu, niin pelkkä muovi ja sopiva määrä reunapainosäkkejä riittää päälle. 30 x 8 m siiloon olen lisäksi laittanut n. 15 olkipyöröpaalia strategisiin paikkoihin painoksi:) Laakasiilon kattaminen tekee rehusta yllättävän kallista.

Tornisiilo ok viljalle. Säilörehulle turhan arvokas. Jos navetassasi on/tulee olemaan esim kiskoruokkija, niin tuo on tietty nätisti automatisoitavissa. Traktorivetoisen apevaunun täytössä torni on toivottoman hidas. Tornin täyttö on myös usein rehunteon "pullonkaula".

Tottakai hakkeen päälle

Mulla on tasan tuollainen. Ajettu 99 tkm. Varma valinta. On se hiljaisempi ja paaljon mukavampi ajaa kuin vanhakoppainen. Kokemusta vanhakoppaisesta 200 tkm 2,5 tdi -97. Saahan sen lavan sivuovestakin.

Tuolla 1,9 tdi 105 hp pärjää kyllä ja suht pihikin on. 2,5 tdi 102 hp oli väännöltään eri maata. Pointti: Jos ajat paljon isolla kuormalla ja perävaunulla, niin ota isommalla koneella.

Idea kohdallaan.

Meillä on opittavaa etelän naapurista. Lama iski sinne aika paljon raaemmin kuin meille.

Selviäjiä ovat maitotilat, jotka ovat investoineet voittonsa tilan kehittäämiseen.

Häviäjiä ovat ulkomaalaisomistuksessa olleet tilat, joiden tulos meni omistajan taskuun. Näitä löytyy ruotsalaispankeilta:-)

Luomu ois paree. 

Oli asiallinen juttu maastullissa. Sopivan neutraali kuitenkin ja antoi oikean kuvan alueen maidontuotannosta. Tsemppiä jatkoon.

Eiköhän teho riitä.

Meillä kiskotaan 7 m väderin NZE:tä Valtran 6750:llä ilman ongelmia. Sitkeitä hevosia 105 kpl. Ihan jees kulkee 10-12 km/h.

Useimmiten veturina toki isompi 8400, mut menee pienemmälläkin. Työsyvyys n. 6 cm.

Apepoikakin oppii pian käyttämään laskukonetta ja laittaa pellot luomuun. Meikäläistä alkaa jo kiinnostaa luomumaitokin.

Valiolle hatunnosto, kun luomulisä vihdoin nousi ja toivottavasti me tuottajat (apepoika mukaanlukien) ymmärretään pikkuhiljaa oman maan vahvuudet. Luomu toimii meillä ja toivottavasti opitaan vielä markkinoimaan tuotteita. Talvi tappaa kasvitauteja ja rikkoja. Loput pois esim. Hatzenbichlerillä ja  Kvick-Finnillä. Kunnon viherkesanto puhdistaa myös.

Ei tämä ihan provoa ole. Lannoitteiden hinnat nousee. En kiellä, etteikö luomu vaadi hiukan enemmän traktorityötä/ha, mut nautatiloilla kannattaa taatusti. 

Voin kouluttaa kokemuksella Pellot luomulla 2000 lähtien ja nykyisin lypsyssä n. 75 lemmua (toiv. 120 loppuvuodesta . Hernekaura 120/120 kg/ha hyvä seos. Helposti puitavaa ja antaa yleensä vähintään 4500 kg/ha pohjanmaan pelloilla. Kattokaahan, jotta kauran ja herneen kasvuaika suht. sama. Esim = Karita/Fiia ok.

Tehokas viljelykierto a.o. jos luomuna viljelette. Käyttäkää Bjurseleä puna-apilana. Kasvirstrogeenit ok = ei aiheuta luomisia. En raaski lobata kovin lujaa. mut pellot luomuun, niin pärjättäis kaikki maitopuloella (gråt till yaras styrelse annars pojkar). Viesti lähinnä tän palstan ikuisille skeptikoille. Apemies ym. Heh Rikastukaa väärällä asenteella