Siinävaiheessa kun puulämmityksen talous ja toimintavarmuus sekä huoltovapaus saadaan öljyn tasolle niin silloin on aika kovat markkinat. Ehkä joku pellettikattila on lähellä tuota tänäpäivänä. Klapilämmitys on kyllä aika puljaamista ja tunnelmalämmitystä mutta missään tapauksessa ei voida puhua helposta lämmitysmuodosta.

Tottahan se on että ei halkoja tekemällä kummoiselle tuntipalkalle pääse. Mut kivaa liikuntaahan se on. Ei tarvi maksaa kuntosalin jäsenyyttä ajella autolla sinne salille jne. Mutta kun omaa sukupolvea kun katsoo niin aika harvaa enään moottorisahaleikit kiinnostaa. Maksetaan mieluummin energia yhtiölle pari tonnia vuodessa ja kasvatettaan mahaa.

Tai laitetaan tuhansia euroja mönkkäriin ja varustukseen, jotta saadaan se pari mottia vuodessa metsästä ulos.

 

Klapilämmitys on kyllä aika puljaamista ja tunnelmalämmitystä mutta missään tapauksessa ei voida puhua helposta lämmitysmuodosta.
Olin aivan samaa mieltä, kun tätä taloani lämmitin YP-kattilalla. Nyt on käänteispalo(veda 35), ei tuo mielestäni ole kyllä puljaamista. Tulet voi pistää mihin aikaan hyvänsä pannuun. Kovilla pakkasilla pistän tulet, kun menen nukkumaan, pesällisellä tämä purueristeinen 120 neliöinen kaksi ja puolikerroksinen(kellarikeros kokonaan auki) pysyy lämpimänä lähes kaksikymmentä tuntia. Pannu pelaa ihan itsekseen, kun puut ovat palaneet ja savukaasulämpötila laskee alle säädetyn, niin pannun paloilmapuhallin sammuu ja vetoluukku menee kiinni. Pelaa kuin junan vessa, parinviikon välein nuohous, joka vie 10-15 minuuttia, ei siellä savukaasuputkissa ole kuin lentotuhkaa, joka lähtee muutamalla harjan vedolla. Ja polttopuut eivät ole mitään tikkuja, pituutta voi olla 60 senttiä ja koko sellainen, että mahtuu suuluukusta sisään. Ja puuta kuluu huomattavasti vähemmän kuin YP-kattilan aikana.YP-kattila oli varsinainen työmaa, en todellakaan suosittele kenellekään. Kellä piippu on lyhyt, niin ei taida olla muuta vaihtoehtoa, valitettavasti

Maalämmöstä sen verran sivusta seuranneena. Naapurissa keväällä rempattiin vajaat kymmenen vuotta vanhaa maalämmitystä. Joku pönttö sinne piti uusia. Asentajakin piti tulla tehtaalta, toiselta puolen suomea, kun paikallisilta ei luontunut. Hintaakin tuntui tulevan sen verran, että ärräpäät irtoilivat. Mutta muuten aina maalämpö on loistavaa. 

Klapilämmitys on kyllä aika puljaamista ja tunnelmalämmitystä mutta missään tapauksessa ei voida puhua helposta lämmitysmuodosta.
Olin aivan samaa mieltä, kun tätä taloani lämmitin YP-kattilalla. Nyt on käänteispalo(veda 35), ei tuo mielestäni ole kyllä puljaamista. Tulet voi pistää mihin aikaan hyvänsä pannuun. Kovilla pakkasilla pistän tulet, kun menen nukkumaan, pesällisellä tämä purueristeinen 120 neliöinen kaksi ja puolikerroksinen(kellarikeros kokonaan auki) pysyy lämpimänä lähes kaksikymmentä tuntia. Pannu pelaa ihan itsekseen, kun puut ovat palaneet ja savukaasulämpötila laskee alle säädetyn, niin pannun paloilmapuhallin sammuu ja vetoluukku menee kiinni. Pelaa kuin junan vessa, parinviikon välein nuohous, joka vie 10-15 minuuttia, ei siellä savukaasuputkissa ole kuin lentotuhkaa, joka lähtee muutamalla harjan vedolla. Ja polttopuut eivät ole mitään tikkuja, pituutta voi olla 60 senttiä ja koko sellainen, että mahtuu suuluukusta sisään. Ja puuta kuluu huomattavasti vähemmän kuin YP-kattilan aikana.YP-kattila oli varsinainen työmaa, en todellakaan suosittele kenellekään. Kellä piippu on lyhyt, niin ei taida olla muuta vaihtoehtoa, valitettavasti

Piippupuhaltimet ja imurit ovat keksitty lyhyitäpiippuja varten.

 Mutta montako tuntia on oltava muualla töissä, että saa maksettua esim. maalämmön ja sähkön ja kiinteätkulut? Ja pahimmassa tapauksessa vielä maksaa kuntosalien jäsenmaksuja, kun vapaa-ajalla ei liiku tarpeeksi.

Jos vanha lämmitysjärjestelmä on ajettu täysin loppuun ja aletaan miettimään uudelleen päivitystä koko laitteistolle puulämmityksellä, niin ero maalämmön perustamiskustannuksiin ei lopuksi ole edes kovin iso. Ainakin eroa luulis suuremmaksi - mielikuvien mukaan. Lähinnä kait tuon tosiasian tunnustaminen vei oman kuumeen uuteen kattilaan ja varsinkaan kun vielä ei ole "pakko" uusia

Klapilämmitys on kyllä aika puljaamista ja tunnelmalämmitystä mutta missään tapauksessa ei voida puhua helposta lämmitysmuodosta.
Olin aivan samaa mieltä, kun tätä taloani lämmitin YP-kattilalla. Nyt on käänteispalo(veda 35), ei tuo mielestäni ole kyllä puljaamista. Tulet voi pistää mihin aikaan hyvänsä pannuun. Kovilla pakkasilla pistän tulet, kun menen nukkumaan, pesällisellä tämä purueristeinen 120 neliöinen kaksi ja puolikerroksinen(kellarikeros kokonaan auki) pysyy lämpimänä lähes kaksikymmentä tuntia. Pannu pelaa ihan itsekseen, kun puut ovat palaneet ja savukaasulämpötila laskee alle säädetyn, niin pannun paloilmapuhallin sammuu ja vetoluukku menee kiinni. Pelaa kuin junan vessa, parinviikon välein nuohous, joka vie 10-15 minuuttia, ei siellä savukaasuputkissa ole kuin lentotuhkaa, joka lähtee muutamalla harjan vedolla. Ja polttopuut eivät ole mitään tikkuja, pituutta voi olla 60 senttiä ja koko sellainen, että mahtuu suuluukusta sisään. Ja puuta kuluu huomattavasti vähemmän kuin YP-kattilan aikana.YP-kattila oli varsinainen työmaa, en todellakaan suosittele kenellekään. Kellä piippu on lyhyt, niin ei taida olla muuta vaihtoehtoa, valitettavasti

Eikös tuo veda ole normi alapalo kattila ?

Veda kyllä on ihan tyypillinen käänteispalokattila erona vaan se, että siinä puhalletaan ilmaa palopesään, kun useimmissa käänteispalokattiloissa on savukaasuimuri. Palo alussa on siellä arinan pohjalla, mutta vähitellen leviää ylöspäin. Alapalossa taas tuli on aina siellä alhaalla ja puu valuu alaspäin.
Firman sivulla on hieman väärä ilmaus "alapalotyyppinen". "alapalotyyppinenhän" käänteispalo tietenkin on laajasti tulkittuna
Tuon puhaltimen etuna on, etä se kestää maailman tappiin, kun ei ole tekemisissä savukaasujen kanssa. Noissa imurityyppisissä se imuri on kulutustavaraa, siis vaihtoon menee määrävuosin.
Keraamista osaa Vedassa on vähemmän, ainoastaan arinassa. Mutta sitten voi poltaa puiden seassa ihan rauhassa myös talousjätteitä, kun ei tarvitse sääliä hienoja keraamisia pintoja siellä tulipesän puolella

Joo, onhan tuossa hommaa toki, mutta mutta eikai mikään ylitsepääsemätön työmaa ole  No toki riippuu millä "laitteistolla" lämmittää..
Mulla lämpiää iso ok-talo ja navetan vedet tuolla pahamaineisella KesPeksen kattilalla 
Päivittäin tuhraantuu aikaa jotakin minuutteja käyntiin pannuhuoneessa. Kovemmilla pakkasilla 2 kertaa päivässä ja lämpöisillä keleillä harvemmin. Puun teko keväällä toki lisäksi ja roudaaminen välivarastoon silloin tällöin..
Ihan hyvää liikuntaa normi arjen lisäksi 
Mutta jos kulutus yhtään lisääntyisi tai lämmitysautomaatti alkaisi reistailemaan, niin voisin vaikka siirtyä hakkeen poltteluun.

Polttopuun hankinta ja klapeiksi tekeminen on jonkinlainen työmaa, mutta sitten ei ehdi muuhun pahantekoon, ei siis ole vapaa-ajan ongelmia Nykyään meikäläinen pistää kyllä kuitupuutkin klapeiksi, jos kyseessä on pienemmät erät, ainakin kuusi on erinomainen polttopuu. Koivupropsit ilman muuta teen polttopuuksi, vaikka kyseessä olisi isompikin kasa. Nytkin taitaa varastossa olla noin 5 vuoden polttopuut, joten aina mennään ylivuotisella polttopuulla
Kun pinoaa klapit kuormalavoille, niin ne on helppo varastoida katon alle  ja sitten siirtää pannuhuoneelle trukkipiikeillä.

Oishan noita hakevehkeitäkin olemassa.

Oishan noita hakevehkeitäkin olemassa.
Onhan niitä, mutta hakkeen varastointi OK-talon sisätiloihin on aika ongelmallista. Yksi hakelämmittäjä sai itselleen työkyvyttömyyseläkepapaperit, kun sai homepölykeuhkon haketta käsitellessään. Hake vaatii oman lämpökeskuksensa ja hakkeen käsittely täysin koneellista, jotta ei niitä homeita tarvitse haistella. Ja tuo systeemi maksaa, varmaan saa satsata 40-50 k€:a, joka on turhan suuri investointi ainakin pieneen lämmitystarpeeseen.

Pelletti on ihan kätevää polttoainetta, pellettipoltin vaan kattilaan kuin kattilaan ja menoksi, on puolihuoletonta lämmitystä 

Lainaus käyttäjältä: roadman - 14.10.14 - klo:07:29

Lainaus käyttäjältä: kantola - 13.10.14 - klo:23:35

Kinttaanjäljet eivät lämmitä. Puita omasta metsästä keräävä käpälöi kalikoitaan usein liian monta kertaa ennen kuin watit ovat lämmittämässä taloa.


Esimerkiksi taajama-alueen omakotiasujalla:

• puun kaato, karsinta, katkonta ja kasaus
• rankojen lastaus moottorikelkan rekeen
• rankojen purkaminen reestä pinoon
• rankojen katkonta pölkyiksi
• pölkkyjen halkominen
• halkojen pinoaminen
• halkojen noutaminen pinosta pannuhuoneeseen
• halkojen siirto kattilapesään
• tuhkien poisto ja levitys takaisin metsään

+ Muut lämmitysrituaalit päälle, työllistävää touhua.

Muutamalla satasella ois nuo rituaalit toimitettava jotta jäis jotain palkkaa joka ei ole kuin tekeisen ilo sittenkään.

Mutta montako tuntia on oltava muualla töissä, että saa maksettua esim. maalämmön ja sähkön ja kiinteätkulut? Ja pahimmassa tapauksessa vielä maksaa kuntosalien jäsenmaksuja, kun vapaa-ajalla ei liiku tarpeeksi.
Elämä on valintoja

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 13.10.14 - klo:21:57

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 13.10.14 - klo:21:28

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 13.10.14 - klo:21:05

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 13.10.14 - klo:20:21

Mullakin oli kesällä vielä käänteispalo kattilan kuume. Putkimies jutteli hetken mukavia ja kas kuume oli poissa En tunnistanut ittestäni enkä oikein polttopuustani sellaisia ominaisuuksia, mitä ko kattila kait vaatii.

Millaisia puita ja lämmittäjiä käänteispalokattila oikein vaatii tuon putkimiehen mukaan?

Tasakokoista, ja pienempää kun mun pinolla olleet Lisäksi meinas että kunnon hyötysuhteella toimiakseen sitä pitää putsatakkin. Meinas että normilämmittäjällä alapalo toimii paremmin kuin käänteispalo ja ei oo niin kranttu polttoaineelle, siellä menis moskat ja kummisaappaat.

Omat puut ovat aika pieniä ja tasakokoisia verrattuna niihin halonpätkiin joita mm. Versowoodin klapisäkeissä on. Minä olen luullut, että käänteispalokattilan putsaamiseksi melkeinpä riittää tuhkan poistaminen, mutta vissiin pitää tehdä muutakin. Tietenkin oma houkutuksensa on semmoisessa kattilassa, jossa voisi polttaa vähän muutakin kuin pelkkiä klappeja.. kuten myös siinä, että pääsisi polttopuiden käsittelystä eroon

Kyllä on poltettu pöly brikettejä, erilaisia rakennuslevyjä, parit vanhat heinäladot jne. Mitä ovat ilmaiseksi vaan antaneet. Vähän tarkempi pitää olla jos vaikka brikettiä laittaa, niin muutama märkä puu sekaan ettei liian nopeasti kaasunnu siellä varastopesässä.
 Ohut vaaleanharmaa tuhkapöly peittää tulipesän ja konvektioputket ja se irtoaa kerta pyyhkäisyllä ja konvektioputkien pudistus on tullut ajankohtaiseksi, silloin kun savukaasujen lämpötila on ylittänyt +250.  Piippukin pysyy kunnossa kun uuninsäädöt ovat sellaiset että savukaasujen lämpötilat puhtaalla uunilla on + 220. Piipun nuohoamisessakaan ei tule muuta kuin vähäinen määrä vaaleata tuhkapölyä.

niinpä jos pelkää työtä vertaa, Pelkillä kintaillako meinasit klapit tehä. taas unohtuu se ett asia pitäis miettiä A,sta Öhön. Kuitenkin jos kokonaisaikaa miettii niin kyllä moni muu työ tuottaa huomattavasti paremman tuloksen samassa ajassa kuin klapien kanssa vehtaaminen.
aloitetaampa vaikka sieltä metsästä. ""teen polttopuut siinä hankintahakkuun sivussa. Kuinka paljon ainespuu kiintoja tekee päivässä enemmän jos ei niiden polttoorankojen kanssa tarvii vehata. sieltä se jo lähtee.
Tietenkin jokainen erottelee verotuksessa myös yksityiskäyttöön otetun puutavaran ja polttopuut, joten tuloksihan ne muodostuu sieltäkin kautta. vai harrastetaanko laaja mittaista veronkiertoa ja harmaata taloutta?
Tuohon kunto hommaan sen vertaa. Oltiin viikko lapissa vaeltamassa ja rentoutumassa, muutoin siihen aikaan ois pukannu stressiä mistäs niitä  2015-16 klapeja pitäis lähteä tekemään.

Elämä on valintoja Eskoseni.

Mikäs se on Suomalaisen keskiansio kuukaudessa oisko 2000€ käteen.
okei lasketaanpa vaikka tolla. niin mun talon vuoden käyttöveden ja lämmön tuottamiseen tarvitaan noin 2 viikon työ panos.

eli klapu lämmityksen kaikki työvaiheet olisi saatava sopimaan kahteen viikon ansiotyön ajan sisään jotta tulos ois +- nolla työn osalta.  Lisäksi kalpulämmitykseen tulis vielä moottorisaha sen polttoaineet, kalusto, varasto ja kapikoneen omistus/vuokra tai urakoitsijan käyttö. Siinäpä laskemaan tunti palkkaa lämmitys työlle, kun ensi laskee pois kiinteät ja vaihtuvat vuosittaiset kulut.

Salille ei tarvii lähteä. Ottaa talvella sukset jalkaan ja pistää vitosen tai pitemmän lenkin kunnon mukaan umpista talvella. tai syksyllä marjaan tai raivurilla ne klapu rangat maahan ravinteeksi.
Toisekseen normi omakotitalon klapujen tekoon pystystä liiteriin menee noin  2 viikkoa työ ajassa. Miten meinaat kalpujen kanssa muun ajan kuntoilla?

Elämä on valintoja Eskoseni

Nimimerkillä melkein 30v klapuilla lämmittänyt.