Öljykasvien viljelyn onnistuminen riippuu ihan täysin kesän keleistä. Kylvöpäivästä tai keväästä ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä. Suurin ongelma on nyt ollut se, että kesät on jo useamman vuoden olleet jotenkin erikoisia erikoiskasvien viljelyyn. Joskus vajaa kymmenen vuotta sitten tässä saatiin rypsistäkin vielä 2500kg/ha satoja, eikä sitä ruiskua tarvinnut kohtuuttomasti ulkoilluttaa. Nyt ei onnistu rypsit, eikä rapsit. Kesä on usein jollakin tapaa tuhoava. Uskon, että nuo ötökkämyrkytkin on laimeampia mitä aiemmin. En oikein usko, että joku resistentti leviäisi niin agressiivisesti, kun ei sitä öljykasvia niin tolkuttomasti ole viljelyssä. Luulen, että nämä heikot torjunta-aineet nimenomaan lisää resistenssiä, kun niitä täytyy ajaa aivan liian monta kertaa, että jotain vaikutusta saisi aikaiseksi.
Rypsin aikaisuus on isoin valtti, rapsin parempi viljeltävyys taas kallistaa vaakaa vahvasti sinne suuntaan. Rapsia koittaisin vieläkin, mutta peuraongelma on niin paha, että rapsi vetää niitä puoleensa magneetin lailla hyvinkin isolta alalta. Täytyisi pystyä metsästämään kanta todella vähiin, muussa tapauksessa vähätkin peurat kokoontuvat rapsipeltoon.
Pari vuotta on nyt opeteltu härkäpavun viljelyä, mutta tuntuu siltä, että tämäkin kaatuu tähän ilmastonmuutokseen. Vuosi sitten oli jotain puitavaa, vaikka kuivuus tuhosi kasvuston. Tänä kesänä taimettuminen onnistui hienosti, mutta kesäkuu tuhosi kasvuston siihen malliin, että ei mitään kuivuriin asti menevää satoa tullut. Härkäpapu olisi hyvin kustannustehokas, kun lannoitus on hyvin kevyt ja kasvinsuojelua ei periaatteessa tarvita lainkaan. Ongelmat on sitten siinä puinti/kuivaus vaiheessa. Nyt oli kasvusto melkein puoli vuotta maassa, vajaa pari viikkoa sitten puin pois. Sain puimurin elevaattorin sellaiseen ryönään, että ei ole ikinä ollut. Ihmettelen, että kone ei hajonnut. Tällä kertaa olin vaihteeksi hyvin kiitollinen tästä kotimaisesta merkistä. En tiedä miten tuo ryönä olisi muissa saatu puhdistettua.
Iso kysymys on, että alkaako niitä tasapainoisempia vuosia vielä tulla. Omalla kohdalla 2015 on viimeinen järkevä vuosi, kun satoa tuli hyvin. Sen jälkeen keleissä on aina ollut jotain haasteita. Nämä erikoiskasvit ei kestä ainakaan äärimmäisiä kuivuuksia. Pitkäaikainen haave olisi tuo timotein siemenviljely, siihen ei vaan ole tullut lähdettyä mukaan. Sekin on kuivuudenarka. Kollegat ja viljelytarkastaja ovat puhuneet, että 300-500kg/ha on varsin tavanomainen sato. Etten tiedä sitten onko järkeä. Voi olla, että perinteinen viherlannoitusnurmi ja tukien nosteleminen on se järkevin välikasvivaihtoehto viljalle.